Tausta, tavoitteet ja aikataulu

Tausta

Rannikkoalueet sijoittuvat maa- ja merialueiden väliselle reunavyöhykkeelle, jolla on luonnonsuojelun ohella suuri merkitys myös niin paikallisten asukkaiden virkistyskäytön kuin aluetaloudenkin kannalta. Hyödynnettävissä olevan maa- ja merialueen vähyyden vuoksi useat käyttötarpeet synnyttävät rannikkovyöhykkeellä usein keskustelua siitä miten aluetta olisi tarkoituksenmukaista käyttää sekä missä määrin eri maankäyttömuodot sulkevat toisensa pois. Rannikkoalueiden kestävän käytön kannalta on tärkeää löytää keinoja, joilla eri maankäyttömuodot pystytään sovittamaan yhteen ja turvaamaan edelleen rannikkoalueen ominaispiirteiden säilyminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan Unioni on antanut suosituksen rannikkoalueiden yhdennetyn hoidon ja käytön suunnittelusta (Integrated Coastal Zone Management, ICZM, 13/2002/EY), jossa rannikkoalueen eri käyttötarpeet otetaan laaja-alaisesti huomioon ja sovitetaan yhteen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston antama suositus korostaa erityisesti sitä, että rannikkoalueiden hoitoa ja eri käyttötarpeita tarkastellaan riittävän laaja-alaisesti, jotta eri käyttötarpeet sekä alueen luonnonolot pystytään ottamaan kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti huomioon.

Suomessa rannikkoalueiden hoidon ja käytön periaatteet on linjattu Suomen rannikkostrategiassa, jonka Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2006. Rannikkostrategian keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu rannikkoalueen elinvoiman lisääminen ja ympäristön laadun parantaminen jo olemassa olevien, sekä yhdennettyyn käyttöön ja hoitoon parhaiten soveltuvien ohjauskeinojen avulla. Strategia korostaa lisäksi rannikkoalueen merkitystä meri- ja maa-alueiden muodostamana kokonaisuutena, jonka kestävä käyttö edellyttää laaja-alaista yhteistyötä kaikkien rannikkoalueen tai siihen sidoksissa olevien toimijoiden kesken. Esimerkiksi Satakunnan rannikkoalueiden suunnittelussa yhdistyvät laajasti mm. luonnonsuojeluun ja linnustoon liittyvät arvot, alueiden merkitys matkailulle ja virkistyskäytölle, meriliikenteen tarpeet sekä erilaiset teolliset toiminnot. Pohjanlahden rannikon ominaispiirteisiin vaikuttavat lisäksi välillisesti mm. Itämeren ravinnekuormitus, aluetaloudessa tapahtuvat muutokset sekä pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos. Jotta em. näkökohdat pystytään ottamaan kattavasti huomioon, maankäyttöä on rannikkoaluesuunnittelussa tarpeen käsitellä laajasti niin varsinaisen suunnittelualueen kuin koko Lounais-Suomen alueen näkökulmasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain merialuesuunnittelua koskeva lakimuutos on tullut voimaan lokakuun alussa 2016. Lakimuutos velvoittaa rannikkomaakuntien liitot laatimaan omia merialueitaan koskevat suunnitelmat vuoteen 2021 mennessä. Lounais-Suomessa tästä työstä vastaavat yhteistyössä Satakuntaliitto ja Varsinais-Suomen liitto. SustainBaltic -hankkeesta saatavaa tietoa sekä siinä kehitettäviä menetelmiä tullaan hyödyntämään laajasti Lounais-Suomea merialuesuunnitelman laatimisessa. Hanke laajentaa lisäksi tutkimuslaitosten ja maankäytön suunnittelijoiden välistä yhteistyötä ja tarjoaa tätä kautta merkittävää lisätietoa Lounais-Suomen alueesta myös yleistä aluesuunnittelua silmällä pitäen.

Tavoitteet
SustainBaltic-hankkeessa yhdennetyn rannikkoaluesuunnittelun (ICZM) periaatteita ja toimintatapoja sovelletaan käytäntöön Lounais-Suomen ja Pohjois-Viron rannikkoalueilla. Hankkeen alkuvaiheessa laaditaan laaja paikkatietoanalyysi, jossa täydennetään tietopohjaa mm. luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviin ekologisiin yhteyksiin liittyen. Luontotiedon ohella analyysiin otetaan mukaan alueen maankäyttöä kuvaavaa aineistoa, jonka avulla arvioidaan edelleen mm. yhteensovittamistarpeita rannikkoalueen eri käyttötarpeiden ja luonnon monimuotoisuuden välillä. Aineistoanalyysi ja siihen liittyvät tarkastelut toteutetaan GIS-ympäristössä (Geographic Information System) ja siinä hyödynnetään nykyaikaisempia paikkatietomenetelmiä (mm. Zonation). Vastaava tarkastelu tullaan toteuttamaan sekä Lounais-Suomen että Pohjois-Viron alueella. Analyysin perusteella sekä Suomen että Viron rannikolta valitaan kaksi pilottialuetta, joille laaditaan vuosien 2017–2018 aikana yksityiskohtaiset suunnitelmat rannikkoalueiden kestävän käytön ja hoidon edistämiseksi.

Rannikkoaluesuunnitteluun ei nykyisin ole olemassa yleisiä toimintaohjeita tai suosituksia, miten ICZM-suunnitelman laatimisen tulisi edetä tai minkälaisia menetelmiä suunnitteluprosessin eri vaiheissa on tarpeen käyttää. Ennen varsinaisen suunnitteluun aloittamista hankkeessa tullaan tekemään merkittävää menetelmäkehitystyötä liittyen mm. maankäyttömuotojen välisten konfliktien tunnistamiseen sekä osallistamisen järjestämiseen suunnitteluprosessin aikana. Tämä työ tullaan aloittamaan jo kevään 2017 aikana, jotta varsinainen suunnittelutyö päästään aloittamaan paikkatietoanalyysien valmistuessa kesällä 2017.

Aikataulu

Sustain Baltic aikataulu

Lisätietoja
- Euroopan Komissio: Our oceans, seas and coasts – EU Coastal and Marine Policy.

- Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 30 päivänä toukokuuta 2002, rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta Euroopassa (2002/413/EY).

- Hanhijärvi J. 2006: Kestävästi rannikolla – Suomen rannikkostrategia. Suomen ympäristö 15/2006. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. 60 s.

- Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132