SELKÄMEREN KANSALLISPUISTO

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Selkämeren kansallispuistosta

Esityksessä ehdotetaan annettavaksi laki Selkämeren kansallispuistosta. Kansallispuiston perustamisella suojeltaisiin pohjois–eteläsuunnassa noin 160 kilometrin pituinen Selkämeren aavan meren alue ja siihen liittyviä saaristoja sekä eräitä rannikon alueita. Kansallispuiston alueet koostuvat valtaosin valtion yleisistä vesialueista, joista osa sisältyy Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoon. Kansallispuiston maa-alueet kuuluvat puolestaan sekä Natura 2000 -verkostoon että kansallisiin luonnonsuojeluohjelmiin, lähinnä valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan.

Perustettavaksi ehdotetun Selkämeren kansallispuiston omistaa valtio ja sen pinta-ala on noin 91 200 hehtaaria. Pinta-alasta on valtion omistuksessa olevia maa-alueita noin 1 542 hehtaaria, valtion omistamia yksityisiä vesialueita noin 4 748 hehtaaria ja valtion yleisiä vesialueita noin 84 910 hehtaaria. Kansallispuiston perustamisen jälkeen siihen on tarkoitus liittää noin 1 200 hehtaaria Rauman kaupungin omistamia alueita. 

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Selkämeren kansallispuisto on vuodesta 2002 asti ollut yksi Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeista. Satakuntaliiton maakuntahallitus vaatii kansallispuistoa koskevasta lakiehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että Selkämeren kansallispuisto perustetaan pikaisesti Satakunnan rannikkoalueelle.

Kansallispuisto nostaa Selkämeren näkyväksi osaksi Itämerta

Satakunnassa on viimeisen kymmenen vuoden aikana, viimeksi Selkämeren teemavuoden 2008–2009 merkeissä, pyritty lisäämään Selkämeren kiinnostavuutta ja vetovoimaa. Samalla on kiinnitetty huomiota mm. vesiensuojelutoimien merkitykseen. Satakuntaliiton käsityksen mukaan lakiesityksessä ehdotettu pitkänomainen, Satakunnan rannikkoa seuraileva rajaus nostaa Selkämeren uudella tavalla esille Itämeren kokonaisuudessa.
 
Ammattikalastus ja haittaeläimet ensimmäistä kertaa mukana kansallispuistolain perustamisedellytyksissä

Satakuntaliiton mielestä lakiesityksessä sekä alueen rajauksessa on otettu hyvin huomioon erilaiset merialueelle kohdistuvat intressit. Kansallispuisto mm. tukisi luonnonkalakantojen säilyttämistä ja kalakantojen elvyttämistä. Satakuntaliitto suhtautuu myönteisesti siihen, että suunnitellut merihiekan nostohankkeet estyvät puiston alueella.

Ammattikalastuksen turvaaminen elinvoimaisena on nostettu mukaan kansallispuiston perustamistarkoitusta koskevaan pykälään (1 § 2 momentti). Tässä yhteydessä on mainittu luonnonkalakantojen suojelun ja niiden elvyttämisen merkitys sekä kalastukselle haitallisten eläinlajien kantojen sääntely. Satakuntaliitto pitää tätä merkittävänä ja uutta ajattelua edustavana myönteisenä kannanottona ammattikalastuksen puolesta sekä kalastukselle haitallisten hyljekantojen sääntelyn osalta.

Lisäksi Satakuntaliitto esittää, että myös Merikarvian kunnan edustalle osoitettaisiin vesilintujen syysmetsästyksessä sallitut alueet.

Selkämeren kansallispuisto perustettava pikaisesti

Lausunnolla olevassa lakiehdotuksessa on onnistuneesti sovitettu erilaiset intressit toisiinsa. Satakuntaliitto vaatiikin, että Selkämeren kansallispuisto tulee viivytyksettä perustaa Satakunnan rannikkoalueelle. Lisäksi Satakuntaliitto viittaa tässä yhteydessä Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntahallitusten yhteiskokouksen (22.3.2010) kannanottoon Selkämeren kansallispuistosta: ”Todettiin, että maakunnan liitot aikaisempien päätöksiensä mukaisesti edelleen tukevat Selkämeren kansallispuiston perustamista Satakunnan rannikkoalueelle ja kalastuspuiston perustamista Vakka-Suomen rannikkoalueelle. ”

Lisätietoja:
Pertti Rajala, maakuntajohtaja, puh. 050 552 3827
Anne Savola, ympäristösuunnittelija, puh. 050 596 1362

Ympäristöministeriö on lähettänyt 23.4.2010 laajalle lausuntokierrokselle ehdotuksen hallituksen esitykseksi laista Selkämeren kansallispuistoksi.

Ehdotukset laeiksi ja tiedote Ympäristöministeriön sivuilla

Kansallispuisto olisi toteutuessaan yksi Itämeren merkittävimmistä merellisistä suojelualueista. Ehdotusta valmisteltaessa on keskusteltu alueen kuntien, kalastajien ja maakuntaliittojen kanssa. Ehdotus toteuttaa valtioneuvoston 2.10.2009 tekemää periaatepäätöstä Selkämeren kansallispuiston perustamisesta.

Kansallispuiston vesipinta-ala olisi noin 90 000 hehtaaria ja maapinta-ala noin 1600 hehtaaria. Pituudeltaan alue olisi pohjois-eteläsuunnassa noin 160 kilometriä. Mantereen ja yleisen vesialueen välisestä saaristosta ehdotetaan mukaan otettavaksi yksittäisiä, valtiolle Natura 2000 -verkostoon hankittuja saaria sekä valtion omistamia vesialueita.

Kartta, ehdotus Selkämeren kansallispuiston rajoiksi 23.4.2010 (1758 kt)

Valtioneuvosto teki 200-vuotisistunnossaan Turussa 2.10.2009 periaatepäätöksen Selkämeren kansallispuiston perustamisesta. Päätös tehtiin ympäristöministeri Lehtomäen esityksestä.

Perustettava Selkämeren kansallispuisto täydentää olennaisella tavalla Suomen merialueiden suojelualueiden verkostoa ja on yksi Itämeren suojelua edistävistä toimenpiteistä. Etelä-pohjoissuunnassa pitkä Selkämeri on suojeluarvoiltaan erityisen merkittävä meri- ja saaristoalue, jossa pohjoinen ja eteläinen lajisto kohtaavat. Ainutlaatuisuutensa vuoksi Selkämeren kansallispuistolla on keskeinen rooli, kun seurataan ilmastonmuutoksen vaikutusta merellisiin ekosysteemeihin.

Ympäristöministeriö käy yhdessä Metsähallituksen ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa neuvottelut kansallispuiston toteuttamisesta alueen kuntien ja maakuntaliittojen sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Kansallispuiston perustamisesta päättää lopullisesti eduskunta.

Satakunnan alueelle sijoittuva Selkämeren kansallispuisto on ollut yksi Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeista vuodesta 2002 alkaen.

Ajankohtaista tietoa Selkämeren kansallispuiston valmistelusta on tarjolla:
- Satakunnan rannikkoalueen palvelusivut
- Metsähallitus (mm. valtioneuvoston periaatepäätös)
- Rauman kaupunki