Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia

Satakunnan ilmasto- ja energiastrategiaa päivitetään CANEMURE-hankkeessa (23.12.2019)

Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE)

Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) on kuusivuotinen EU:n Life-hanke, joka toteuttaa kansallista ilmastopolitiikkaa. Hankeessa viedään käytäntöön erityisesti energia- ja ilmastostrategian (EIS) sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjauksia.

Canemure-hankkeessa toteutetaan käytännön ilmastotoimia, edistetään alueellista ilmastotyötä sekä tuetaan edelläkävijäkuntaverkostoja ja käytännön toimia asiantuntijoiden avulla. Satakunnan ammattikorkeakoulu on partnerina edellä mainitussa hankkeessa.

Tämä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoima hanke toteuttaa kansallista ilmastopolitiikkaa ja hankkeessa viedään käytäntöön erityisesti energia- ja ilmastostrategian (EIS) sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjauksia. Canemure-hankkeessa toteutetaan käytännön ilmastotoimia, edistetään alueellista ilmastotyötä sekä tuetaan edelläkävijäkuntaverkostoja ja käytännön toimia asiantuntijoiden avulla.

Alueellista yhteistyötä sidosryhmien kanssa

Canemure-hankkeen toiminta keskittyy seitsemälle alueelle: Etelä-Karjalaan, Pirkanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle, Päijät-Hämeeseen, Satakuntaan, Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen.

Alueiden yhteistyöryhmät laativat alueille ilmastonmuutoksen hillinnän tiekartat. Lisäksi työryhmät katalysoivat alueelle konkreettista toimintaa, synnyttävät uusia T&K-hankkeita ja aloitteita sekä kannustavat paikallisia yrityksiä, kuntia ja kansalaisia luomaan uusia ympäristöystävällisiä toimintatapoja, jotka samalla lisäävät alueellista hyvinvointia. Työryhmät työskentelevät yhdessä palkatun koordinaattorin kanssa. Tutkimustietoa työryhmille tuottavat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (LUKE), Ilmatieteenlaitoksen ja Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernen asiantuntijapalvelut.

Satakunnassa pääpaino hankkeen alkuvaiheen toteutuksessa on luoda Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian päivitysehdotus. Työssä pyritään aktivoimaan alueellisia ryhmiä mahdollisimman laajalti, jotta näkemyksestä tulisi Satakunnan kattava. Työtä toteuttaa Satakunnan ammattikorkeakoulu tiiviissä yhteistyössä Satakuntaliiton kanssa. Tavoitteena on luoda päivitysehdotus vuoden 2020 kuluessa.

Satakuntaan oma ilmasto- ja energiastrategia (12.3.2012)

Satakunta vuonna 2020 halutaan ilmasto- ja energiavision mukaan nähdä ilmastoystävällisenä, kestävien energiaratkaisuiden maakuntana.  Tämän vision strategisina tavoitteina ovat energiankulutuksen vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen, uusiutuvan energian käytön ja tuotannon edistäminen, päästöjen vähentäminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen ja sopeutuminen.

Satakuntaliiton maakuntavaltuusto päätti maanantaina pitämässään kokouksessa ottaa laaditun strategian huomioon Satakuntaliiton suunnitelmissa yhtenä suunnittelun perusselvityksenä.

Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia on laadittu laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Maakunnallisen asiantuntijatiedon keräämiseksi projektissa toteutettiin asiantuntijatapaamisten ja -haastatteluiden lisäksi viisi teemakohtaista työpajaa. Lisäksi järjestettiin mm. ilmasto- ja energiaseminaari sekä toteutettiin internet-pohjainen energiakysely. Maakunnallisen strategian lähtökohtana on valtioneuvoston hyväksymä valtakunnallinen ilmasto- ja energiastrategia.

Ilmasto- ja energiastrategian ohjausvaikutus kohdistuu ensisijaisesti maakunnan ilmasto- ja energia-asioiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Energiakulutuksen vähentämisellä ja energiatehokkuuden lisäämisellä, uusiutuvien energiamuotojen käytön ja tuotannon edistämisellä, päästöjen vähentämisellä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisella ja sopeutumisella vastataan samalla myös kansallisen ja EU:n tason linjauksiin. Ilmasto- ja energiastrategia on keskeinen asiakirja tuulivoimarakentamista käsittelevän Satakunnan 1 vaihemaakuntakaavan laatimisessa.

Energiatehokkuutta ja tulvariskien hallintaa

Strategiassa esitetään tavoitteellisia satakuntalaisia painopistealueita tavoitteiden toteuttamiseksi. Energiankulutuksen vähentämistä ja energiatehokkuuden lisäämistä tavoitellaan edistämällä energian tehokasta käyttöä yhdyskuntarakenteen suunnitelmallisella kehittämisellä sekä teollisuuden energiatehokkuutta. Energiatehokasta rakentamista ja korjausrakentamista halutaan edistää, samoin vastuullista energian tuotantoa ja kulutusta.

Uusiutuvan energian käytön ja tuotannon edistämistä tavoitellaan lisäämällä bioenergiaan perustuvan uusiutuvan energian osuutta maakunnan energiankulutuksessa.  Tuulivoiman tuotantoa halutaan myös lisätä sekä edistää olemassa olevien vesivoimaloiden tehokkuutta.  Tärkeänä pidetään myös monipuolisen energia-alan osaamisen ja koulutuksen kehittämistä maakunnassa.

Päästöjen vähentämistä tavoitellaan edistämällä sellaisten energiamuotojen käyttöä, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäisempiä kuin fossiilisten energiamuotojen. Ydinenergian tuotanto- ja osaamisalaa tulee kehittää perusenergian tuotannossa sekä edistää joukko- ja kevyenliikenteen toimintaedellytyksiä.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumista ja sopeutumista tavoitellaan edistämällä tulvariskien hallintaa sekä varautumalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin yhdyskuntasuunnittelussa ja vieraslajien uhkaan. Ilmastonmuutostietoisuutta tarvitaan lisää.

Strategia tarjoaa suuntalinjoja strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi esim. kuntatasolla. Strategian toteutumisen kannalta onkin tärkeää tunnistaa maakunnan toimijoiden ilmasto- ja energiavahvuudet ja hyödyntää niitä myös käytännön tasolla.

Strategialuonnos oli syksyllä 2011 laajalla kommentointikierroksella.  Kierroksen aikana luonnosta myös esiteltiin neljässä avoimessa yleisötilaisuudessa Porissa, Raumalla, Kankaanpäässä ja Huittisis-sa. Strategian kokonaisvaikutusten arvioinnin laati Bionova Oy.

Satakuntaan laadittu oma ilmasto- ja energiastrategia perustuu maakuntavaltuustossa tehtyyn aloitteeseen.

Ilmasto- ja energiastrategian seuranta

Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia on energiahuollon vaihemaakuntakaavoituksen perusselvitys ja toimii lähtökohtana yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Seuranta toteutetaan osana maakunnallista seurantajärjestelmää. Strategian toteutumisen seurannassa hyödynnetään osaltaan myös esim Lounais-Suomen ympäristöohjelman 2010-2013 indikaattoreita, jotka linkittyvät ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin.

Satakunnan ilmasto- ja energastrategia -hankkeen ohjausryhmä on sitoutunut strategian seurantatyöhön lähivuosien aikana.

 

Projektin toteutus 2010-2012

Satakuntaliitto oli mukana ilmastotalkoissa laatimalla Satakuntaan ilmasto- ja energiastrategian. Maakunnallisen strategian lähtökohtana on valtioneuvoston hyväksymä valtakunnallinen ilmasto- ja energiastrategia vuodelta 2008.

 

Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia 2012-2020

Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia (PDF) 

(Maakuntavaltuuston 12.3.2012 jälkeen strategiaan tehdään muutamia teknisluonteisia täsmennyksiä)

Ilmasto- ja energiastrategiassa on tuotu esille ne painopisteet, joilla Satakunnan maakunta vastaa ilmastomuutoksen haasteisiin. Strategian ohjausvaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti maakunnan ilmasto- ja energia-asioiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Uusiutuvien energiamuotojen käytön ja tuotannon edistämisellä, energiakulutuksen vähentämisellä ja energiatehokkuuden lisäämisellä, päästöjen vähentämisellä sekä ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumisella ja sopeutumisella vastataan samalla myös kansallisten ja EU-tason linjauksiin. Strategia otetaan huomioon vaihemaakuntakaavassa ja muissa Satakuntaliiton suunnitelmissa.

 

Raportti maakunnallisista ilmastostrategioista

Maakunnat ovat vastanneet aktiivisesti vuoden 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian linjaukseen alueellisten ilmasto-
strategioiden laatimisesta. Lokakuussa 2012 oli 18 maakunnasta kymmenellä valmis strategia ja kuudessa valmistelutyö oli käynnistetty. Kahdessa maakunnassa ilmasto- ja energiapolitiikkaa käsitellään osana maakunnan muuta ohjelmallista työtä. 

Maakuntien ilmastostrategioilla ei ole ollut yhtenäistä ohjausta, mikä osaltaan selittää strategioiden erilaisuutta. Miltei kaikissa maakunnissa on laadittu arvio kasvihuonekaasupäästöjen määrien kehittymisestä, jonka perusteella on asetettu vähentämistavoite. Arviointi- ja laskentamenetelmäteivät ole yhtenäisiä.

Jokainen maakunta on laatinut oman näköisensä stragtegian, joka kuvaa maakunnan tahdonilmausta ilmasto- ja energia-asioissa. Maakunnat ovat myös hakeneet itselleen sopivimmat toimintakeinot. Ilmastostrategiatyö on tuonut ilmasto-osaamista maakuntaliittoihin. Osallistava ja keskusteleva valmistelu on tuonut keskeisiä toimijoita osaksi prosessia, ja yleinen ilmastotietoisuus maakunnissa on kasvanut.

Selvitys tunnistaa toimeenpanon maakuntien ilmastostrategioiden keskeiseksi haasteeksi. Saatua osaamista, muodostettuja verkostoja ja jo laadittuja linjauksia ja suunnitelmia voidaan nyt viedä eteenpäin. Seuraavan rakennerahastokauden ilmastopainotukset luovat tähän osaltaan mahdollisuuksia. Maakuntien ilmastoasiantuntijoiden yhteistyön kehittäminen, päästölaskennan yhdenmukaisuuden vahvistaminen ja maakuntaliiittojen ilmastoyhteistyötä katalysoivan roolin hyödyntäminen ovat esimerkkejä selvityksen keskeisistä ehdotuksista jatkotyölle.

Lataa raportti tästä

Ympäristöministeriön raportteja 27/2012, s. 51, Ympäristöministeriö. URN: ISBN: 978-952-11-4119-5 . ISBN: 978-952-11-4119-5 (PDF). Julkaisu on saatavana vain sähköisenä.