Liikennereportaasit 2019

Valtatie 8   https://lansireitti.fi/kasitie

Pori/Rauma-Tampere -raideliikenteen kehittäminen       https://lansireitti.fi/ratareportaasi/ 

Satakunnan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2018-2021 

Raportti Satakunnan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2018-2021 (ELY-keskus, huhtikuu 2018)

Raideliikenteen kehittämisesitys ”Päärata plus”

Läntisen Suomen kuusi maakuntaa - Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Keski-Suomi - ovat valmistelleet yhteisen raideliikenteen kehittämisesityksen ”Päärata plus”. Esitys sisältää konkreettiset tavoitteet ja aikataulutuksen niiden toteuttamiselle. Kunkin maakunnan maakuntahallitus on hyväksynyt esityksen, ja se on esitelty liikenneministeri Anne Bernerille.

Pääpaino on yhteyksien parantamisella ja nopeuttamisella. Suomen läntisten alueiden junayhteyksien nopeuttaminen vaatii investointeja lisäraiteisiin: matka Porista, Vaasasta Seinäjoen kautta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin. Samalla toimivat raideliikenneyhteydet Hämeenlinnasta tulee turvata.

Saavutettavuuden parantuessa elinkeinoelämän kilpailukyky kohenee ja kansalaisten liikkuminen helpottuu ja nopeutuu, mikä mahdollistaa myös työssäkäyntialueiden laajentamisen.

Koko esitys liiteaineistoineen on luettavissa linkissä:
Kuuden läntisen maakunnan yhteinen raideliikenteen kehittämisesitys "Päärata PLUS" liikenneministeri Anne Bernerille

VT 8 Turku-Pori -yhteysväli

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ottivat 8.5.2017 voimakkaasti kantaa valtatien 8 kehittämiseksi yhteisessä kannanotossaan. Valtatien 8 Turku-Pori -yhteysvälin ongelmakohdat ja palvelutaso ovat Suomen suurimman talouskasvun esteenä, maakuntahallitukset korostavat.

Valtatie 8 kannanotto Satakunta ja Varsinais-Suomi MH yhteinen 8.5.2017
Valtatie 8 jatkokehittämisesitys Satakunta ja Varsinais-Suomi MH yhteinen 8.5.2017

***

Valtatie 8 Turku-Pori parannus on Satakunnan tärkein hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tie on merkittävä tavara- ja työmatkaliikenteen väylä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tieosuuden turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Tie ei ensimmäisen vaiheen parannustoimenpiteidenkään jälkeen vastaa valtateille asetettuja palvelutasovaatimuksia. Parannustoimia on viipymättä jatkettava yhteysvälin kehittämissuunnitelmassa priorisoitujen kohteiden toteutuksella.

Kehittämissuunnitelmassa seuraavan 10 vuoden aikana toteutettaviksi kohteiksi on priorisoitu:

• Musa-Käppärä (Laani – Ruutukuoppa) 2+2 kaistaa 3,5 milj. €
• Laitilan eritasoliittymä toimenpiteineen 23 milj. €
• Eurajoen eritasoliittymä toimenpiteineen 17 milj. €
• pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä 2 milj. € ja kävely/pyöräily 2 milj. €
• raskaan liikenteen palvelualueet yhteistyössä yritysten kanssa sekä laatupysäkit 0,8 milj. €

Lisäksi vuoden 2025 jälkeiseen aikaan on listattu 100-120 M€:n edestä kohteita, joista 92 milj.€ kohdistuu Satakunnan hankkeisiin.

Pori/Rauma-Tampere-Helsinki -raideyhteys

Tampere-Pori/Rauma -raideliikenteen kehittämisselvitys (WSP 2019)

Pori-Tampere –Helsinki –henkilöraideliikenteen matka-ajan lyhentämiseksi alle 3 tuntiin on radan tasoristeykset on poistettava, siltoja uusittava sekä parannettava radan turvalaitteita, ohjausjärjestelmää ja ratageometriaa (kokonaiskustannusarvio n. 100 M€, osatoimenpiteet 1-30 M€).

ks. tiivistelmä kehittämissuunnitelmasta

Pori-Tampere -raideliikenteen jatkokehittäminen -selvitysraportti (Sito 2012)

Raportin liitteet

Merkittävien yritysinvestointien (n. 600 M€) ansiosta Raumalle on arvioitu syntyvän noin 500 uutta työpaikkaa. Rautatien henkilöliikenteen uudelleenkäynnistäminen yhteysvälillä Rauma-Kokemäki helpottaisi työssäkäyntiä, sekä parantaisi myös merkittävästi Raumalla toimivien koulutusyksiköiden kehittymismahdollisuuksia ja matkailua seudulla. Raideyhteys toimisi myös syöttöliikenteenä Pori-Tampere -radan vuoroille.

Liikenneviraston esiselvitys Kokemäki-Rauma -henkilöjunaliikenteen käynnistämisestä

Jatkoselvitys Rauma-Kokemäki -henkilöraideliikenteen käynnistämisestä

Seisakesuunnitelma

Seisakkeen havainnekuva

Valtatie 2

Kokemäenjokilaaksossa on yksi Suomen isoimmista raskaan teollisuuden keskittymistä. Teollisuus, Porin satama ja alueen kaupungit muodostavat kiinteän kokonaisuuden, joka sijaitsee nauhamaisesti Kokemäenjokea seuraavan valtatien 2 varrella. Valtatien riittävä kapasiteetti on edellytys toimivalle liikennejärjestelmälle. Valtatien 2 Pori-Harjavalta -yhteysvälin nelikaistaistamisesta tulee laatia ajantasainen suunnitelma.

Liikenneviraston johdolla valmisteltu VT 2 kehittämisselvitys valmistui 27.10.2017.

Pori-Parkano-Haapamäki -rata / Vihreä rahtirata -hanke

Vihreä rahtirata -selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa arvioitu LNG- ja biokaasuvetureiden käyttöönoton teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä ja veturien kilpailukykyä tavaraliikenteessä suhteessa dieselja sähkövetureihin. Mahdollisena pilottikohteena on rataosuus välillä Pori-Parkano-Haapamäki. Selvityksessä todettiin, että LNG:n ja biokaasun käyttö rautatiekuljetuksissa veturien polttoaineena tukee hyvin koko EU:n ja Suomen ilmasto-, energia ja liikennepoliittisia tavoitteita. Kaasuvetureiden käyttö on dieselvetureiden käyttöä kustannustehokkaampaa, joten niiden avulla voidaan säästää teollisuuden kuljetuskustannuksissa ja rataverkon jatkosähköistyksessä sekä samalla vähentää liikenteen päästöjä.

Pori-Parkano-Haapamäki (PPH) -rata olisi hyvä pilottikohde kaasuvetureiden käyttöönotossa Porin LNG-terminaalin läheisyyden vuoksi. Radan avaaminen voisi synnyttää uusia kuljetusmahdollisuuksia, jotka perustuvat muun muassa Porin sataman vapaan kapasiteetin ja sataman 15,3 metrin syväväylän hyödyntämiseen sekä volyymien kasvun kautta kilpailukykyisiin kuljetuskustannuksiin ja vihreämpään imagoarvoon. Radan potentiaalin kehitykseen vaikuttavat muun muassa metsäteollisuuden suunnittelemien investointien toteutuminen sekä Venäjän raaka-aineiden viennin ja satamakapasiteetin kehittyminen. Nykyisten rautatiekuljetusvirtojen perusteella PPH-radan kuljetuspotentiaali on noin 0,8 milj. tonnia. Ratainvestointi ei ole vielä tällä kuljetusmäärällä yhteiskuntataloudellisesti kannattava.

PPH-radan avaaminen parantaisi osaltaan Suomen huoltovarmuutta erilaisten häiriö- ja poikkeusolojen varalta sekä tukisi radanvarsialueiden taloudellisia kehitysmahdollisuuksia. PPH-ratatyöryhmän näkemyksen mukaan ratayhteys tulee ottaa kaasuvetureiden käytön pilottikohteeksi Suomessa ja sisällyttää raideliikennesuunnitelmiin hyvänä vaihtoehtona tavaraliikenteen uudelleenjärjestämiselle muuttuvassa toimintaympäristössä.

PPH-ratatyöryhmän johtopäätökset hankkeesta

Vihreä rata -selvityksen yhteenveto

Loppuraportti: Pori-Parkano-Haapamäki-radan uudelleen käyttöönoton toteutettavuusselvitys perustuen kaasuveturien käyttöön tavaraliikenteessä 17.1.2017

Radan varren maakunnat ja kunnat teettivät selvityksen osana EAKR-rahoitteista Vihreä rahtirata -hanketta. Liikennevirasto oli mukana selvityksen ohjausryhmässä.

Lisätietoja antavat:
Marko Rajamäki, marko.rajamaki@kankaanpaa.fi, puh. 040 717 7578
projektipäällikkö Antti Korhonen, Ramboll Finland Oy, antti.korhonen@ramboll.fi, 040 862 1720

Suomen satamien takamaatutkimus

Liikenneviraston tilaama Suomen satamien takamaatutkimus on päivitetty marraskuussa 2017. Satakuntaliitto ja Rauman satama ovat olleet mukana tutkimuksen rahoituksessa. Ensimmäinen satamien takamaatutkimus tehtiin 2014 ja tämä on tutkimuksen ensimmäinen päivityskierros. Tutkimusta on tarkoitus päivittää neljän vuoden välein.

Takamaatutkimuksesta selviää kaikkien tutkimukseen osallistuneiden satamien ja maakuntien satamien kautta kulkevat tavaravirrat, sen mistä tavara tulee ja minne se menee. Sataman takamaalla tarkoitetaan sitä aluetta, josta maitse toimitetaan tavaraa laivattavaksi ja jonne satamaan laivattu rahti toimitetaan edelleen. Etumaalla taas tarkoitetaan niitä muita satamia, joihin satamasta on laivayhteydet.

Tutkimusraportti (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 55/2017) - pdf-tiedosto 11 Mb
Suomen satamien kuljetusten, takamaiden ja etumaiden kehittyminen vuosien 2009–2012 ja 2013–2015 ajanjaksoilla. Vertailulukuina on käytetty kummankin ajanjakson keskiarvoja.

Satamien takamaat maakunta- ja satamakohtaisesti -pdf-tiedosto 40 Mb
Maakuntakohtaiset takamaa- ja etu-maakuvat on tehty tutkimukseen osallistuneiden maakuntien satamista ja niissä on mukana maakunnan kaikki satamat (myös ne jotka eivät osallistuneet tutkimukseen). Satamakohtaiset takamaa- ja etumaakuvat on tehty tutkimukseen osallistuneista satamista. Takamaiden ja etumaiden kuljetusmäärätiedot on esitetty vuosien 2009–2012 ja 2013–2015 keskiarvoina.

Tutkimuksen toteutti Siton projektiryhmä, johon kuuluivat Ilkka Salanne (projektipäällikkö), Erkki Jaakkola ja Marko Tikkanen. Tutkimuksen ohjaukseen ja rahoitukseen osallistuivat seuraavat organisaatiot: Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Keski-Pohjanmaan liitto, Kymenlaakson Liitto, Lapin liitto, Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sata-kuntaliitto, Uudenmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto, HaminaKotka Satama Oy, Helsingin Satama Oy, Kalajoen Satama Oy, Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab, Kemin Satama Oy, Kokkolan Satama Oy, Kvarken Ports Ltd, Naantalin Satama Oy, Oulun Satama Oy, Outo-kumpu Shipping Oy, Pietarsaaren Satama Oy, Raahen Satama Oy, Rauman Satama Oy, Tu-run Satama Oy sekä Logistiikkayritysten Liitto ry.

Muuta aineistoa
Lue lisää saavutettavuutta koskevista tavoitteista Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.
Ks. päivitetty tiivistelmä Satakunnan LJS, Kärkiteemat ja priorisoidut kehittämiskohteet, päivitetty 26.11.2018