Saavutettavuus – Liikennehankkeet

 

Helsinki-Forssa-Pori -neuvottelukunnan 24.9.2020 kannanotto

VALTATIELLÄ 2 ON MERKITTÄVÄ ROOLI HENKILÖ- JA RASKAAN LIIKENTEEN REITTINÄ SEKÄ VALTAKUNNALLISESTI ETTÄ SEUDULLISESTI

Ylimaakunnallinen Helsinki-Forssa-Pori -neuvottelukunta seuraa Liikenne 12-valmistelutyötä ja haluaa nostaa esiin, että valtatien 2 puutteiden korjaaminen ja riittävän kapasiteetin varmistaminen ovat edellytys kestävälle ja toimivalle liikennekäytävälle.

Valtatie 2 kuuluu raskaan liikenteen runkoyhteyksiin, liikenne- ja viestintäministeriön asettamaan pääväyläverkostoon ja TEN-T -kattavaan verkkoon. Tiellä liikkuu paljon arvoltaan merkittäviä tavarakuljetuksia ja mm. vaarallisia aineita. Kyseessä on myös merkittävä joukkoliikenteen yhteys, joka yhdistää keskeiset työssäkäyntialueet.

Traficomin laatima liikenneverkon strateginen tilannekuva (2020) osoittaa, että valtatiellä 2 on merkittäviä palvelutasopuutteita ja raskaan liikenteen määrä tiellä kasvaa entisestään tulevaisuudessa.

Liikenteen sujuvuuden, ilmastopolitiikan mukaisen päästöjen vähentämisen ja turvallisuuden lisäämiseksi valtatien 2 kehittäminen tulee sisällyttää vuosien 2021-2032 Liikenne 12 -suunnitelmaan ja parannustoimet saada viipymättä jatkosuunnitteluun ja toteutukseen.

Valtatien 2 kehittämiskohteet: http://www.satakuntaliitto.fi/sites/satakuntaliitto.fi/files/tiedostot/Yhteistyo/VT2%20edunvalvontaesite%202020.pdf

Lisätietoja: Helsinki-Forssa-Pori -neuvottelukunnan v. 2020 vastuumaakunta Satakuntaliitto, maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä p. 050 350 1505, asko.aro-heinila@satakunta.fi

 

Länsi-Suomen yhteinen liikennestrategia

Kuusi Länsi-Suomen maakuntaa (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta) ovat laatineet yhteisen liikennestrategian. Siinä on määritelty näkemys Länsi-Suomen alueen tärkeimmistä liikennejärjestelmäkysymyksistä kaikki liikennemuodot huomioiden. 

Lue lokakuussa 2020 valmistunut strategia tästä.

 

Liikennereportaasit 2019

Pori/Rauma-Tampere -raideliikenteen kehittäminen  https://lansireitti.fi/ratareportaasi/ 

Valtatie 8   https://lansireitti.fi/kasitie

 

Pori/Rauma-Tampere-Helsinki -raideyhteys

Tampere-Pori (Rauma) -radan tarveselvitys (Väylävirasto 2020)

 

Tampere-Pori/Rauma -raideliikenteen kehittämisselvitys (WSP 2019)

 

 

Aiempi selvitys:

Pori-Tampere -raideliikenteen jatkokehittäminen -selvitysraportti (Sito 2012)

Raportin liitteet

ks. tiivistelmä kehittämissuunnitelmasta

 

Rauma-Kokemäki

Rautatien henkilöliikenteen uudelleenkäynnistäminen yhteysvälillä Rauma-Kokemäki helpottaisi työssäkäyntiä sekä parantaisi merkittävästi Raumalla toimivien koulutusyksiköiden kehittymismahdollisuuksia ja matkailua seudulla. Raideyhteys toimisi myös syöttöliikenteenä Pori-Tampere -radan vuoroille.

 

Rauma-Kokemäki-Tampere -liikennöintiselvitys (Proxion 2020)

Rauman seisakkeen ratasuunnitelman sivut löytyvät osoitteesta https://vayla.fi/rauman-seisake

Ratasuunnitelma valmistuu syksyllä 2020.

Aiemmat selvitykset Rauman yhteydestä:

Liikenneviraston esiselvitys Kokemäki-Rauma -henkilöjunaliikenteen käynnistämisestä

Jatkoselvitys Rauma-Kokemäki -henkilöraideliikenteen käynnistämisestä

 

Katso myös kansallinen Digirata-selvitys (2020), jossa Pori/Rauma-Tampere -rataa ehdotetaan Suomen ensimmäiseksi kaupalliseksi pilottiradaksi https://digirata.fi/

 

 

Valtatie 2

Kokemäenjokilaaksossa on yksi Suomen isoimmista raskaan teollisuuden keskittymistä. Teollisuus, Porin satama ja alueen kaupungit muodostavat kiinteän kokonaisuuden, joka sijaitsee nauhamaisesti Kokemäenjokea seuraavan valtatien 2 varrella. Valtatien riittävä kapasiteetti on edellytys toimivalle liikennejärjestelmälle. Valtatien 2 Pori-Harjavalta -yhteysvälin nelikaistaistamisesta tulee laatia ajantasainen suunnitelma.

Valtatie 2 -kooste, kesäkuu 2020

Liikenneviraston johdolla valmisteltu VT 2 kehittämisselvitys valmistui 27.10.2017.

Valtatie 2 -kasvun sydämessä -esite

Valtatien 2 liikennekäytävän edunvalvontaa tekee ylimaakunnallinen Helsinki-Forssa-Pori -neuvottelukunta.

 

Valtatie 8

Valtatie 8 on merkittävä tavara- ja työmatkaliikenteen väylä. Pori-Turku -yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tieosuuden turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Tien suuntaisesti ei kulje vaihtoehtoista raideliikenneyhteyttä.

VT 8 Turku-Pori -yhteysvälin kehittämissuunnitelman päivitys valmistui joulukuussa 2019. Selvityksessä tarkasteltiin yhteysvälin kehittämistoimenpiteitä laajan kriteeristön kautta.  Linkki selvitykseen



Pori-Parkano-Haapamäki -rata

Suomen kehärata -selvitys (2020):

Suomen kehärata länsirannikolta itärajalle, Pori-Parkano-Haapamäki -rataosuus käyttöön (WSP 2020). Rataverkon täydentäminen poikittaisella kehäradalla edistäisi teollisuuden ja logistiikkayritysten hiilineutraaliustavoitetta parantamalla koko Suomen rautatieliikenteen kilpailukykyä ja kapasiteettia.

Suomen kehärata -selvitysraportti

Vihreä rahtirata -hanke (2017):

Vihreä rahtirata -selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa arvioitu LNG- ja biokaasuvetureiden käyttöönoton teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä ja veturien kilpailukykyä tavaraliikenteessä suhteessa dieselja sähkövetureihin. Mahdollisena pilottikohteena on rataosuus välillä Pori-Parkano-Haapamäki. Selvityksessä todettiin, että LNG:n ja biokaasun käyttö rautatiekuljetuksissa veturien polttoaineena tukee hyvin koko EU:n ja Suomen ilmasto-, energia ja liikennepoliittisia tavoitteita. Kaasuvetureiden käyttö on dieselvetureiden käyttöä kustannustehokkaampaa, joten niiden avulla voidaan säästää teollisuuden kuljetuskustannuksissa ja rataverkon jatkosähköistyksessä sekä samalla vähentää liikenteen päästöjä.

PPH-ratatyöryhmän johtopäätökset hankkeesta

Vihreä rata -selvityksen yhteenveto

Loppuraportti: Pori-Parkano-Haapamäki-radan uudelleen käyttöönoton toteutettavuusselvitys perustuen kaasuveturien käyttöön tavaraliikenteessä 17.1.2017

Radan varren maakunnat ja kunnat teettivät selvityksen osana EAKR-rahoitteista Vihreä rahtirata -hanketta.
Lisätiedot: Marko Rajamäki, marko.rajamaki@kankaanpaa.fi, puh. 040 717 7578

 

Raideliikenteen kehittämisesitys ”Päärata plus”

Läntisen Suomen kuusi maakuntaa - Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Keski-Suomi - ovat valmistelleet yhteisen raideliikenteen kehittämisesityksen ”Päärata plus”. Esitys sisältää konkreettiset tavoitteet ja aikataulutuksen niiden toteuttamiselle. 

Pääpaino on yhteyksien parantamisella ja nopeuttamisella. Suomen läntisten alueiden junayhteyksien nopeuttaminen vaatii investointeja lisäraiteisiin: matka Porista, Vaasasta Seinäjoen kautta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin. Samalla toimivat raideliikenneyhteydet Hämeenlinnasta tulee turvata. 

Saavutettavuuden parantuessa elinkeinoelämän kilpailukyky kohenee ja kansalaisten liikkuminen helpottuu ja nopeutuu, mikä mahdollistaa myös työssäkäyntialueiden laajentamisen.

Päärataa ja sen liitännäisyhteyksiä koskeva tieto kootusti sivustolla www.päärata.fi

 

Suomen satamien takamaatutkimus

Liikenneviraston tilaama Suomen satamien takamaatutkimus on päivitetty marraskuussa 2017. Satakuntaliitto ja Rauman satama ovat olleet mukana tutkimuksen rahoituksessa. Ensimmäinen satamien takamaatutkimus tehtiin 2014 ja tämä on tutkimuksen ensimmäinen päivityskierros. Tutkimusta on tarkoitus päivittää neljän vuoden välein.

Takamaatutkimuksesta selviää kaikkien tutkimukseen osallistuneiden satamien ja maakuntien satamien kautta kulkevat tavaravirrat, sen mistä tavara tulee ja minne se menee. Sataman takamaalla tarkoitetaan sitä aluetta, josta maitse toimitetaan tavaraa laivattavaksi ja jonne satamaan laivattu rahti toimitetaan edelleen. Etumaalla taas tarkoitetaan niitä muita satamia, joihin satamasta on laivayhteydet.

Tutkimusraportti (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 55/2017) - pdf-tiedosto 11 Mb
Suomen satamien kuljetusten, takamaiden ja etumaiden kehittyminen vuosien 2009–2012 ja 2013–2015 ajanjaksoilla. Vertailulukuina on käytetty kummankin ajanjakson keskiarvoja.

Satamien takamaat maakunta- ja satamakohtaisesti -pdf-tiedosto 40 Mb
Maakuntakohtaiset takamaa- ja etu-maakuvat on tehty tutkimukseen osallistuneiden maakuntien satamista ja niissä on mukana maakunnan kaikki satamat (myös ne jotka eivät osallistuneet tutkimukseen). Satamakohtaiset takamaa- ja etumaakuvat on tehty tutkimukseen osallistuneista satamista. Takamaiden ja etumaiden kuljetusmäärätiedot on esitetty vuosien 2009–2012 ja 2013–2015 keskiarvoina.

 

 Satakunnan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2018-2021 

Raportti Satakunnan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2018-2021 (ELY-keskus, huhtikuu 2018)

 

Muuta aineistoa

Lue lisää saavutettavuutta koskevista tavoitteista Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.
Ks. päivitetty tiivistelmä Satakunnan LJS, Kärkiteemat ja priorisoidut kehittämiskohteet, päivitetty 26.11.2018

Maakunta-asiamies
Marika
Luoma

• edunvalvonta
edunvalvonnan kärkihankkeet
• sidosryhmäyhteistyö
• lausunnot ja kannanotot
• maakuntajohtajan työtiimi

puhelin +358 44 711 4321
etunimi.sukunimi (a) satakunta.fi