Lue saavutettavuutta koskevista tavoitteista Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.

Kooste Satakunnan liikenteen kehityskohteet, päivitetty 1.7.2016

VT 8 Turku-Pori -yhteysväli

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ottivat 8.5.2017 voimakkaasti kantaa valtatien 8 kehittämiseksi yhteisessä kannanotossaan. Valtatien 8 Turku-Pori -yhteysvälin ongelmakohdat ja palvelutaso ovat Suomen suurimman talouskasvun esteenä, maakuntahallitukset korostavat.

Valtatie 8 kannanotto Satakunta ja Varsinais-Suomi MH yhteinen 8.5.2017
Valtatie 8 jatkokehittämisesitys Satakunta ja Varsinais-Suomi MH yhteinen 8.5.2017

***

Valtatie 8 Turku-Pori parannus on Satakunnan tärkein hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tie on merkittävä tavara- ja työmatkaliikenteen väylä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tieosuuden turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Tie ei ensimmäisen vaiheen parannustoimenpiteidenkään jälkeen vastaa valtateille asetettuja palvelutasovaatimuksia. Parannustoimia on viipymättä jatkettava yhteysvälin kehittämissuunnitelmassa priorisoitujen kohteiden toteutuksella.

Kehittämissuunnitelmassa seuraavan 10 vuoden aikana toteutettaviksi kohteiksi on priorisoitu:

• Musa-Käppärä (Laani – Ruutukuoppa) 2+2 kaistaa 3,5 milj. €
• Laitilan eritasoliittymä toimenpiteineen 23 milj. €
• Eurajoen eritasoliittymä toimenpiteineen 17 milj. €
• pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä 2 milj. € ja kävely/pyöräily 2 milj. €
• raskaan liikenteen palvelualueet yhteistyössä yritysten kanssa sekä laatupysäkit 0,8 milj. €

Lisäksi vuoden 2025 jälkeiseen aikaan on listattu 100-120 M€:n edestä kohteita, joista 92 milj.€ kohdistuu Satakunnan hankkeisiin.

Pori/Rauma-Tampere-Helsinki -raideyhteys

Pori-Tampere –Helsinki –henkilöraideliikenteen matka-ajan lyhentämiseksi alle 3 tuntiin on radan tasoristeykset on poistettava, siltoja uusittava sekä parannettava radan turvalaitteita, ohjausjärjestelmää ja ratageometriaa (kokonaiskustannusarvio n. 100 M€, osatoimenpiteet 1-30 M€).

ks. tiivistelmä kehittämissuunnitelmasta

Merkittävien yritysinvestointien (n. 600 M€) ansiosta Raumalle on arvioitu syntyvän noin 500 uutta työpaikkaa. Rautatien henkilöliikenteen uudelleenkäynnistäminen yhteysvälillä Rauma-Kokemäki helpottaisi työssäkäyntiä, sekä parantaisi myös merkittävästi Raumalla toimivien koulutusyksiköiden kehittymismahdollisuuksia ja matkailua seudulla. Raideyhteys toimisi myös syöttöliikenteenä Pori-Tampere -radan vuoroille.

Valtatie 2

Kokemäenjokilaaksossa on yksi Suomen isoimmista raskaan teollisuuden keskittymistä. Teollisuus, Porin satama ja alueen kaupungit muodostavat kiinteän kokonaisuuden, joka sijaitsee nauhamaisesti Kokemäenjokea seuraavan valtatien 2 varrella. Valtatien riittävä kapasiteetti on edellytys toimivalle liikennejärjestelmälle. Valtatien 2 Pori-Harjavalta -yhteysvälin nelikaistaistamisesta tulee laatia ajantasainen suunnitelma.

Pori-Parkano-Haapamäki -rata / Vihreä rahtirata -hanke

Vihreä rahtirata -selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa arvioitu LNG- ja biokaasuvetureiden käyttöönoton teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä ja veturien kilpailukykyä tavaraliikenteessä suhteessa dieselja sähkövetureihin. Mahdollisena pilottikohteena on rataosuus välillä Pori-Parkano-Haapamäki. Selvityksessä todettiin, että LNG:n ja biokaasun käyttö rautatiekuljetuksissa veturien polttoaineena tukee hyvin koko EU:n ja Suomen ilmasto-, energia ja liikennepoliittisia tavoitteita. Kaasuvetureiden käyttö on dieselvetureiden käyttöä kustannustehokkaampaa, joten niiden avulla voidaan säästää teollisuuden kuljetuskustannuksissa ja rataverkon jatkosähköistyksessä sekä samalla vähentää liikenteen päästöjä.

Pori-Parkano-Haapamäki (PPH) -rata olisi hyvä pilottikohde kaasuvetureiden käyttöönotossa Porin LNG-terminaalin läheisyyden vuoksi. Radan avaaminen voisi synnyttää uusia kuljetusmahdollisuuksia, jotka perustuvat muun muassa Porin sataman vapaan kapasiteetin ja sataman 15,3 metrin syväväylän hyödyntämiseen sekä volyymien kasvun kautta kilpailukykyisiin kuljetuskustannuksiin ja vihreämpään imagoarvoon. Radan potentiaalin kehitykseen vaikuttavat muun muassa metsäteollisuuden suunnittelemien investointien toteutuminen sekä Venäjän raaka-aineiden viennin ja satamakapasiteetin kehittyminen. Nykyisten rautatiekuljetusvirtojen perusteella PPH-radan kuljetuspotentiaali on noin 0,8 milj. tonnia. Ratainvestointi ei ole vielä tällä kuljetusmäärällä yhteiskuntataloudellisesti kannattava.

PPH-radan avaaminen parantaisi osaltaan Suomen huoltovarmuutta erilaisten häiriö- ja poikkeusolojen varalta sekä tukisi radanvarsialueiden taloudellisia kehitysmahdollisuuksia. PPH-ratatyöryhmän näkemyksen mukaan ratayhteys tulee ottaa kaasuvetureiden käytön pilottikohteeksi Suomessa ja sisällyttää raideliikennesuunnitelmiin hyvänä vaihtoehtona tavaraliikenteen uudelleenjärjestämiselle muuttuvassa toimintaympäristössä.

PPH-ratatyöryhmän johtopäätökset hankkeesta

Vihreä rata -selvityksen yhteenveto

Loppuraportti: Pori-Parkano-Haapamäki-radan uudelleen käyttöönoton toteutettavuusselvitys perustuen kaasuveturien käyttöön tavaraliikenteessä 17.1.2017

Radan varren maakunnat ja kunnat teettivät selvityksen osana EAKR-rahoitteista Vihreä rahtirata -hanketta. Liikennevirasto oli mukana selvityksen ohjausryhmässä.

Lisätietoja antavat:
toimitusjohtaja Marko Rajamäki, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, marko.rajamaki@pskk.fi, 040 717 7578
projektipäällikkö Antti Korhonen, Ramboll Finland Oy, antti.korhonen@ramboll.fi, 040 862 1720