Saavutettavuus – Liikennehankkeet

Länsi-Suomen yhteisen liikennestrategian luonnos kommentoitavana

Kuusi Länsi-Suomen maakuntaa (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta) ovat laatineet luonnoksen yhteiseksi liikennestrategiaksi. Siihen kiteytetään yhteinen näkemys alueen tärkeimmistä liikennejärjestelmäkysymyksistä kaikki liikennemuodot huomioiden. Strategiaan voi vaikuttaa kommentoimalla. Kommentteja voi esittää elokuun 2020 loppuun asti. Strategialuonnokseen ja kyselyyn pääset täältä https://www.sitowise.com/lansi-suomen-liikennestrategia

Strategialuonnosta jatkojalostetaan kommenttien perusteella. Strategia valmistuu lokakuun 2020 loppuun mennessä.

Uutiskirje kesäkuu 2020

Liikennereportaasit 2019

Pori/Rauma-Tampere -raideliikenteen kehittäminen https://lansireitti.fi/ratareportaasi/

Valtatie 8 https://lansireitti.fi/kasitie

Pori/Rauma-Tampere-Helsinki -raideyhteys

Tampere-Pori (Rauma) -radan tarveselvitys (Väylävirasto 2020)

Tampere-Pori/Rauma -raideliikenteen kehittämisselvitys (WSP 2019)

Aiempi selvitys:

Pori-Tampere -raideliikenteen jatkokehittäminen -selvitysraportti (Sito 2012)

Raportin liitteet

ks. tiivistelmä kehittämissuunnitelmasta

Rauma-Kokemäki

Rautatien henkilöliikenteen uudelleenkäynnistäminen yhteysvälillä Rauma-Kokemäki helpottaisi työssäkäyntiä sekä parantaisi merkittävästi Raumalla toimivien koulutusyksiköiden kehittymismahdollisuuksia ja matkailua seudulla. Raideyhteys toimisi myös syöttöliikenteenä Pori-Tampere -radan vuoroille.

Rauma-Kokemäki-Tampere -liikennöintiselvitys (Proxion 2020)

Rauman seisakkeen ratasuunnitelman sivut https://vayla.fi/rauman-seisake

Sivuilla on suunnitelmaluonnosten lisäksi ppt-esitys, hankekortti ja webropol-kysely, jolla voi jättää palautetta 10.7.2020 asti. Ratasuunnitelma valmistuu syksyllä 2020.

Aiemmat selvitykset Rauman yhteydestä:

Liikenneviraston esiselvitys Kokemäki-Rauma -henkilöjunaliikenteen käynnistämisestä

Jatkoselvitys Rauma-Kokemäki -henkilöraideliikenteen käynnistämisestä

Katso myös kansallinen Digirata-selvitys (2020), jossa Pori/Rauma-Tampere -rataa ehdotetaan Suomen ensimmäiseksi kaupalliseksi pilottiradaksi https://digirata.fi/

Valtatie 2

Kokemäenjokilaaksossa on yksi Suomen isoimmista raskaan teollisuuden keskittymistä. Teollisuus, Porin satama ja alueen kaupungit muodostavat kiinteän kokonaisuuden, joka sijaitsee nauhamaisesti Kokemäenjokea seuraavan valtatien 2 varrella. Valtatien riittävä kapasiteetti on edellytys toimivalle liikennejärjestelmälle. Valtatien 2 Pori-Harjavalta -yhteysvälin nelikaistaistamisesta tulee laatia ajantasainen suunnitelma.

Valtatie 2 -kooste, kesäkuu 2020

Liikenneviraston johdolla valmisteltu VT 2 kehittämisselvitys valmistui 27.10.2017.

Valtatie 2 -kasvun sydämessä -esite

Valtatien 2 liikennekäytävän edunvalvontaa tekee ylimaakunnallinen Helsinki-Forssa-Pori -neuvottelukunta.

Valtatie 8

Valtatie 8 on merkittävä tavara- ja työmatkaliikenteen väylä. Pori-Turku -yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tieosuuden turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Tien suuntaisesti ei kulje vaihtoehtoista raideliikenneyhteyttä.

VT 8 Turku-Pori -yhteysvälin kehittämissuunnitelman päivitys valmistui joulukuussa 2019. Selvityksessä tarkasteltiin yhteysvälin kehittämistoimenpiteitä laajan kriteeristön kautta. Linkki selvitykseen

Pori-Parkano-Haapamäki -rata

Suomen kehärata -selvitys (2020):

Suomen kehärata länsirannikolta itärajalle, Pori-Parkano-Haapamäki -rataosuus käyttöön (WSP 2020). Rataverkon täydentäminen poikittaisella kehäradalla edistäisi teollisuuden ja logistiikkayritysten hiilineutraaliustavoitetta parantamalla koko Suomen rautatieliikenteen kilpailukykyä ja kapasiteettia.

Suomen kehärata -selvitysraportti

Vihreä rahtirata -hanke (2017):

Vihreä rahtirata -selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa arvioitu LNG- ja biokaasuvetureiden käyttöönoton teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä ja veturien kilpailukykyä tavaraliikenteessä suhteessa dieselja sähkövetureihin. Mahdollisena pilottikohteena on rataosuus välillä Pori-Parkano-Haapamäki. Selvityksessä todettiin, että LNG:n ja biokaasun käyttö rautatiekuljetuksissa veturien polttoaineena tukee hyvin koko EU:n ja Suomen ilmasto-, energia ja liikennepoliittisia tavoitteita. Kaasuvetureiden käyttö on dieselvetureiden käyttöä kustannustehokkaampaa, joten niiden avulla voidaan säästää teollisuuden kuljetuskustannuksissa ja rataverkon jatkosähköistyksessä sekä samalla vähentää liikenteen päästöjä.

PPH-ratatyöryhmän johtopäätökset hankkeesta

Vihreä rata -selvityksen yhteenveto

Loppuraportti: Pori-Parkano-Haapamäki-radan uudelleen käyttöönoton toteutettavuusselvitys perustuen kaasuveturien käyttöön tavaraliikenteessä 17.1.2017

Radan varren maakunnat ja kunnat teettivät selvityksen osana EAKR-rahoitteista Vihreä rahtirata -hanketta.
Lisätiedot: Marko Rajamäki, marko.rajamaki@kankaanpaa.fi, puh. 040 717 7578

Raideliikenteen kehittämisesitys ”Päärata plus”

Läntisen Suomen kuusi maakuntaa - Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Keski-Suomi - ovat valmistelleet yhteisen raideliikenteen kehittämisesityksen ”Päärata plus”. Esitys sisältää konkreettiset tavoitteet ja aikataulutuksen niiden toteuttamiselle.

Pääpaino on yhteyksien parantamisella ja nopeuttamisella. Suomen läntisten alueiden junayhteyksien nopeuttaminen vaatii investointeja lisäraiteisiin: matka Porista, Vaasasta Seinäjoen kautta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin. Samalla toimivat raideliikenneyhteydet Hämeenlinnasta tulee turvata.

Saavutettavuuden parantuessa elinkeinoelämän kilpailukyky kohenee ja kansalaisten liikkuminen helpottuu ja nopeutuu, mikä mahdollistaa myös työssäkäyntialueiden laajentamisen.

Päärataa ja sen liitännäisyhteyksiä koskeva tieto kootusti sivustolla www.päärata.fi

Suomen satamien takamaatutkimus

Liikenneviraston tilaama Suomen satamien takamaatutkimus on päivitetty marraskuussa 2017. Satakuntaliitto ja Rauman satama ovat olleet mukana tutkimuksen rahoituksessa. Ensimmäinen satamien takamaatutkimus tehtiin 2014 ja tämä on tutkimuksen ensimmäinen päivityskierros. Tutkimusta on tarkoitus päivittää neljän vuoden välein.

Takamaatutkimuksesta selviää kaikkien tutkimukseen osallistuneiden satamien ja maakuntien satamien kautta kulkevat tavaravirrat, sen mistä tavara tulee ja minne se menee. Sataman takamaalla tarkoitetaan sitä aluetta, josta maitse toimitetaan tavaraa laivattavaksi ja jonne satamaan laivattu rahti toimitetaan edelleen. Etumaalla taas tarkoitetaan niitä muita satamia, joihin satamasta on laivayhteydet.

Tutkimusraportti (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 55/2017) - pdf-tiedosto 11 Mb
Suomen satamien kuljetusten, takamaiden ja etumaiden kehittyminen vuosien 2009–2012 ja 2013–2015 ajanjaksoilla. Vertailulukuina on käytetty kummankin ajanjakson keskiarvoja.

Satamien takamaat maakunta- ja satamakohtaisesti -pdf-tiedosto 40 Mb
Maakuntakohtaiset takamaa- ja etu-maakuvat on tehty tutkimukseen osallistuneiden maakuntien satamista ja niissä on mukana maakunnan kaikki satamat (myös ne jotka eivät osallistuneet tutkimukseen). Satamakohtaiset takamaa- ja etumaakuvat on tehty tutkimukseen osallistuneista satamista. Takamaiden ja etumaiden kuljetusmäärätiedot on esitetty vuosien 2009–2012 ja 2013–2015 keskiarvoina.

Satakunnan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2018-2021

Raportti Satakunnan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2018-2021 (ELY-keskus, huhtikuu 2018)