Pilottiselvitys ekosysteemipalveluiden huomioimisesta Kokemäenjoen vesistöalueen hoidon ja käytön suunnitteluun

Kokemäenjokilaakso Suomi

Kokemäenjokilaakson ekosysteemipalvelut osaksi alueidenkäytön suunnittelua

 

 

 

 Kokemäenjokilaakso Englanti

Integrating the ecosystem services of the Kokemäenjoki river valley into land use planning

 

 

Kokemäenjokilaakso Kysely

 

Kokemäenjokilaakso - Ihminen ja luonto -kysely 2018

 

 

 

Kokemäenjokilaakso Taustaraportti

 

Kokemäenjokilaakson ekosysteemipalvelut -taustaraportti

 

 

 

 

Ekosysteemipohjainen suunnittelu Suomen suunnittelujärjestelmässä

Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) antaa maakuntaliitoille ja kunnille mahdollisuuden laatia oikeusvaikutteisia kaavoja maa-alueiden ohella myös aluevesille. Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jonka tavoitteena on sovittaa yhteen alueen eri maankäyttötarpeita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Suomalainen maankäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa potentiaalisen työkalun ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten arvojen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen ja niiden huomioimiseen osana päätöksentekoa. Tämä kuitenkin edellyttää menetelmiä, joilla alueen arvoja on mahdollista vertailla yhtenevällä tavalla suhteessa niiden alueelliseen sijoittumiseen ja kestävään käyttöön.

Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon ihmisten hyvinvoinnille tuottamia hyötyjä. Ekosysteemipalveluiden tavoitteena on tuoda mm. luonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemin toimintaan ja sosiaaliseen ympäristöön liittyvät arvot näkyviksi taloudellisten näkökohtien rinnalle. Käytännössä ekosysteemipalvelut voidaan jakaa 1) tuotantopalveluihin (puu, maataloustuotteet, puhdas vesi jne.), 2) säätely- ja ylläpitopalveluihin (vesien kierto, ravinteiden säätely, jne.), sekä 3) kulttuuripalveluihin (luonnon virkistyskäyttö, maisema, luonnon symboliikka, jne.). Ekosysteemipalveluiden kartoittaminen mahdollistaa edelleen alueen ekologisten, sosiaalisten ja kulttuurillisten arvojen yhteensovittamisen. Ekosysteemipohjaista lähestymistapaa, jossa ekosysteemipalveluita hyödynnetään käytännön suunnittelun pohjana, ei ole Satakunnassa vielä sovellettu. Tästä syystä esimerkiksi ekosysteemipalveluiden käsitteiden määrittely, havainnollistaminen sekä niiden soveltaminen käytäntöön edellyttävät vielä jatkokehitystyötä sekä esimerkkejä maakunnan sisältä.

Kokemäenjoenlaakso ekosysteemipohjaisen suunnittelun esimerkkialueena

Kokemäenjoenlaakso on Suomen pisimpään asuttuja alueita ja valtaosa ihmisasutukseen ja maatalouteen sopivista alueista on jo otettu ihmiskäyttöön. Monipuolisten luontoarvojen ohella Kokemäenjoen suunnittelualuetta luonnehtivat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja maisema-arvot sekä monimuotoinen elinkeinotoiminta. Näiden teemojen sovittaminen yhteen on keskeisessä asemassa myös Kokemäenjoen vesistöalueen hoidon ja käytön suunnittelun kannalta.

Vesistöreitit ja -alueet ovat monimutkaisia ekosysteemejä, joiden tuottamat ekosysteemipalvelut luovat pohjan luonnon monimuotoisuudelle ja erilaisille ihmistoiminnoille. Vesistöalueet ovat toisaalta herkkiä ihmistoiminnasta aiheutuville muutoksille ja vaikutukset näkyvät yksittäisten alueiden sijaan usein koko vesistön alueella. Sen vuoksi vesistöalueen hyvän tilan ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden turvaaminen edellyttää yksittäisten toimintojen sijaan kokonaisvaltaista suunnittelua ja eri toimintojen yhteensovittamista. Kokonaisvaltaisen suunnittelun merkitys korostuu mereen laskevilla vesistöalueilla, joilla ihmistoimintojen vaikutukset näkyvät myös merialueen nykytilassa. Rannikon vesistöalueet tarjoavat siten esimerkin maan ja meren vuorovaikutuksesta, joka on myös yksi merialuesuunnittelun läpileikkaavista teemoista.

Ekosysteemipohjaista suunnittelua sovelletaan raportissa Kokemäenjoen vesistöalueen alaosiin pitäen sisällään vesistöalueen alaosat sekä jokisuistoa ympäröivät merialueet. Käytännön suunnittelurajausten sijaan raportin tavoitteena on tuoda esiin alueen maa- ja vesiekosysteemin keskeisiä ominaispiirteitä sekä korostaa ekosysteemipohjaisen ajattelun merkitystä kestävä kehityksen tavoitteiden kannalta. Raportissa ei esitetä kattavaa tarkastelua alueen ekosysteemipalveluista, vaan niiden arviointi edellyttää vielä lisätutkimusta alueen ominaispiirteisiin liittyen. Laadittu raportti luo pohjaa ekosysteemipohjaisen suunnittelun kehittämiselle Satakunnassa ja sitä on mahdollista hyödyntää mm. Satakunnan kokonaismaakuntakaavan päivityksen taustamateriaalina sekä osana käynnissä olevaa merialuesuunnittelua.

 

 

Lisätietoja