Satakunta 2011

Satakunnassa on noin 227 000 asukasta, mikä on Suomen yhdeksästätoista maakunnasta
seitsemänneksi eniten. Maapinta-ala on hieman alle 8 000 neliökilometriä, joten Satakunta
on Suomen keskimittaisin maakunta. Asukkaita neliökilometriä kohden on 29, koko maan
keskiarvon ollessa 16. Satakunnassa on 21 kuntaa. Satakunnassa alueelliset ja kunnittaiset
erot niin väestön huoltosuhteessa, palveluiden saavutettavuudessa kuin väestötiheydessäkin
ovat suuret mutta ne eivät ole viime vuosina erityisesti kasvaneet. Satakunnan ympäristön
tila ja elinympäristön laatu kokonaisuudessaan on vesien tilaa lukuun ottamatta suhteellisen
hyvä.

 

Satakunta on Suomen teollistunein maakunta

Teollinen perinteemme on vankka ja profiloituu meriteollisuuteen. Vahvoja toimialojamme
ovat metalli, koneenrakennus, kemia, energia ja metsä. Satakunta tuottaa ruokaa koko
Suomeen. Ulkomaankauppa on Suomen teollistuneimmassa maakunnassa merkittävässä
roolissa. Rajojen merkitys on vähenemässä ja siksi verkostoituminen on menestymisen
ehto.

Pori tunnetaan kansainvälisestä tapahtumatuotannon osaamisesta ja muuallakin
maakunnassa on panostettu luoviin aloihin ja matkailuun liittyvään tapahtuma-ja
elämystuotantoon. Yrittäjähenkisyys on vahvaa erityisesti pohjoissatakuntalaisena piirteenä.
Satakunta voisi olla vieläkin houkuttelevampi uusille yrityksille. Paikalliset brändit ovat
omaleimaisia ja vahvoja, mutta maakuntabrändiä pitäisi kehittää pitkäjänteisesti.

Työllisyyden taso on kohtuullinen, joskin pitkäaikais-ja nuorisotyöttömyys ovat isoja
ongelmia. Pula osaajista näkyy jo nyt hyvinvointialoilla ja eräillä teollisuuden aloilla.
Työmarkkinoilla ja työn teon tavoissa tapahtuvat muutokset edellyttävät yhä enemmän
joustavuutta osaamisessa ja koulutuksessa. Satakunnassa syntyvyys on kuolleisuutta
pienempi, mutta tilannetta paikkaavat paluumuuttajat, siirtolaiset ja maakunnan
ulkopuolelta tulevat opiskelijat. Monipuolistuneen ja vahvistuneen korkeakoulutuksen
myötä Satakunnan vetovoima on parantunut. Opiskelijat ovat viime vuosien aikana
selkeästi virkistäneet myös ilmapiiriä maakunnan keskuskaupungissa Porissa.

 

Yhteispeli on parantunut, mutta politiikka näyttäytyy riitaisena

Yhteisten asioiden hoidossa yhteispeli on parantunut, mutta maakuntamme politiikka
näyttäytyy silti vielä riitaisena. Luottamuspulaa on ja siksi kehityshankkeita saattaakin
jäädä toteutumatta. Porin ja Rauman yhteistyö on viime vuosina parantunut.
Keskuskaupungin suhde lähiympäristöönsä ja maakunnan reuna-alueisiin puhuttaa aika
ajoin.

Hallintosektorien rajat haittaavat palveluiden järjestämistä ja tuovat ristiriitoja
päätöksentekoon. Asukaslähtöisyyttä ja lähivaikuttamista, esimerkiksi kylien ja
kaupunginosien roolin vahvistamista, on viime aikoina korostettu, mutta käytännön tasolla
satakuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon ja keskusteluun on ollut melko vähäistä.
Yhteisöön ja yhteistyöhön vaikuttaa myös miten Satakunnan asioita käsitellään mediassa.
Keskustelu on usein koettu negatiiviseksi.

Toisten asioihin puuttumisen kynnys on korkealla. Toisaalta vahva talkooperinne on
tekemässä paluuta ja yhteisöllisyyden merkitys näyttäisi olevan kasvussa, mikä näkyy
kyläyhteisöjen ja paikallistapahtumien vahvistumisena. Ulkomaalaisten osuus Satakunnan
väestössä on suhteellisesti pieni ja maahanmuutto on usein työperäistä. Toiset pitävät
monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä mutkattomana piirteenä kun taas toiset eivät sitä
oikein arjestaan tunnista.

Terveydenhoidossa panostetaan edelleen liian vähän ennaltaehkäisyyn. Terveydestä
huolehtimisessa alkaa pikku hiljaa korostua yksilön vastuu. Terveysasioihin vaikuttavat
myös väestön ikääntyminen ja pitenevä eliniän odote. Satakunnalla on
elintarviketeollisuuden ja ympäristöteknologian kautta hyvät mahdollisuudet tukea
terveyttä.

 

Asuminen on edullista mutta palveluissa ja yhteyksissä on parantamista

Satakunnassa on edullista asua. Kohtuulliset välimatkat helpottavat erilaisten työn, vapaaajan
ja asumisen yhdistelmien luomista. Täällä on myös turvallista, vaikka esimerkiksi
tulvariski Kokemäenjoessa on todellinen. Paikalliset kulttuuri-ja harrastusmahdollisuudet
ovat moninaiset.

Julkishallinnon kyky ylläpitää hyvää elinympäristöä näyttäisi heikkenevän. Myös julkisten
rakennuksien kunto on paikoin erittäin huono. Palveluiden saatavuus on monin paikoin
heikentynyt ja terveydenhuoltoa pidetään puutteellisena. Liikenneyhteydet sisämaahan,
pääkaupunkiseudulle ja maailmalle voisivat olla paremmat. Tietoliikenteessä on paljon
katvealueita ja puutteita.