Satakunnan esitykset hallitusohjelmaan 2011

Satakuntaliiton maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 28.2.2011 Satakunnan esitykset hallitusohjelmaan 2011.

1) Satakunnan saavutettavuus saatava kilpailukykyiseksi

Hallitusohjelmaan tulee sisällyttää maininta liikenneväylien ylläpidon ja rakentamisen riittävästä rahoituksesta.  Toteutuksessa tulee hyödyntää liikennepoliittisen selonteon kaltaista menettelyä. Isojen kehittämishankkeiden toteutus on mahdollistettava etsimällä uusia rahoitusmalleja, mikäli normaali budjettirahoitus ei riitä.

Maamme kansantalouden kannalta merkittävien satamien meri- ja maayhteydet on saatava liikenteen edellyttämään kuntoon. Pohjoisen ulottuvuuden ja Itämeren yhteistyössä Suomen tulee painottaa Itämeren piirissä tapahtuvaa yhteistyötä erityisesti liikennejärjestelmien kuten satamien ja niihin johtavien maayhteyksien kehittämisessä.

Teemahankkeita on jatkettava. Niiden rahoitus on osoitettava perustienpidon rahoituskehyksen ulkopuolelta. Yhdeksi teemaksi tulee ottaa kaupunkiseutujen kapasiteettiongelmien poistaminen.

Satakunnan merkittävät liikennehankkeet:

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton yhteisessä Lounais-Suomen liikennestrategiassa on konkretisoitu alueen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen menestymisen liikenteelliset edellytykset. Lounaisrannikon satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet palvelevat koko maan taloutta, alueen satamien kautta kulkee neljännes koko maan merikuljetuksista.  Koko Lounais-Suomen alueen tärkeimmäksi hankkeeksi on strategia-asiakirjassa yksimielisesti hyväksytty valtatie 8 Turku-Pori yhteysväli. Tieosuus on sekä toimivuudeltaan että erityisesti turvallisuudeltaan maamme heikoimpia.

Elinkeinoelämän tarvitsemat yhteydet on turvattava keskeisiin liikenteen solmupisteisiin, erityisesti Porin ja Rauman satamiin ja maakunnan suuriin teollisuuskeskittymiin.  Satakuntaliitto vaatii, että valtatien 8 lisäksi valtatien 2, rataosuuden Pori-Tampere -kehittämishankkeet ja Rauman meriväylän syventäminen toteutetaan ensisijaisesti ja nopealla aikataululla.  

Maakuntakeskusten ja pääkaupunkiseudun välillä on tulevaisuudessa pystyttävä tarjoamaan riittävän nopeat ja tasokkaat yhteydet. Pori-Tampere -radalle on luotava edellytykset nopean henkilöliikenteen käynnistämiseksi ja samanaikaisesti tulee parantaa rataosan liikenneturvallisuutta. Porin lentoaseman palvelut tulee säilyttää maakunnalle välttämättömien ulkomaan lentoliikenteen liityntäyhteyksien turvaamiseksi.

2) Yliopistokeskusten toiminta on vakinaistettava

Yliopistojen yhteenliittyminä toimivien, nykymuotoisten ja monitieteisten yliopistokeskusten toimintaa on edelleen vahvistettava ja kehitettävä. Yliopistokeskusten sijaintimaakuntien tavoitteena on väestön koulutustason kohottaminen sekä sijaintimaakuntien kilpailukyvyn ja korkeamman tason osaamisen turvaaminen. Ylioppilaspohjaista tutkintokoulutusta on voitava jatkaa. Yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen rahoituksellinen asema on vakiinnutettava ja niiden yhteistyön kehittämistä on tuettava.

3) Meriteollisuuden kilpailukyvystä on huolehdittava Suomessa

Vuoden 2008 finanssikriisin takia telakoiden tilaukset romahtivat koko maailmassa ja myös Suomessa. Hiljasen kauden jälkeen alkavat markkinat elpymään ja nyt pitää varmistaa Suomen meriteollisuuden kilpailukyky. Ympäristö- ja innovaatiotukien rinnalla tarvitaan valtion tilauksia sekä jatkoa myös tulevina vuosina EU:n tukidirektiiville, kansalliselle rahoitukselle ja valtiontakauksille.

4) Monipuolista energian tuotantoa ja hyödyntämistä on edistettävä

Suomessa on tulevina vuosina edistettävä valtion toimin monipuolista energian tuotantoa, hyödyntämistä ja alan osaamista. Erityisesti uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä on edistettävä: esimerkiksi puuperäinen bioetanoli, aurinkoenergia ja tuulivoima. Eri energia-alojen osaajia tarvitaan entistä enemmän ja koulutuksen lisääminen sopii järjestää hyvin energiamaakunta Satakunnassa. Energiaverotuksen taso ei saa Suomessa olla korkeampi kuin vientiteollisuutemme kilpailijamaissa. Suomen hyvinvointi on paljolti edelleen viennin varassa ja vientiteollisuuden kilpailukyvystä on huolehdittava verotuksen lisäksi myös teollisuuden jätemaksujen ja vastaavien kustannusten osalta.

5) Tulvasuojelua on nopeasti lisättävä Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskialueella

Ilmastonmuutos lisää säätilojen ääri-ilmiöiden esiintymistä, mikä lisää entisestään tulvien uhkia myös Suomessa. Pirkanmaalta Satakunnan kautta Selkämereen laskevassa Kokemäenjoessa on Suomen selvästi pahimmat tulvariskit. Tulvansuojelun suunnittelun ja toimenpiteiden pitää olla pitkäjänteistä työtä. Sitä varten on valtion budjettiin saatava erillinen tulvasuojelun vuosittainen, vähintään miljoonan euron määräraha.  Pohjanmaan tulvasuojelu on saatu kuntoon ja nyt toimenpiteet on kohdistettava Satakuntaan.  Kokemäenjoen vakava vahingonvaara uhkaa erityisesti Porissa välittömästi 5000 asuntoa ja 15 000 asukasta. Vahingot voivat olla pahimmillaan miljardiluokkaa.

6) Säkylän Huovinrinteen ja Kankaanpään Niinisalon varuskunnat on säilytettävä

Satakunnassa on kaksi sekä kansainvälisesti että kansallisesti merkittävää varuskuntaa: Säkylän ja Niinisalon varuskunnat. Molemmat varuskunnan kuuluvat ns. kehitettävien varuskuntien joukkoon.

Säkylässä sijaitseva Porin Prikaati on maavoimien valmiusyhtymä ja tärkein suomalaisten kriisihallintajoukkojen koulutusyksikkö. Lisääntyvä kansainvälinen toiminta korostaa entisestään Säkylän varuskunnan merkitystä.

Niinisalon varuskunnassa Kankaanpäässä ovat suurimpina yksiköinä Tykistöprikaati ja Koeampumalaitos. Varuskunnan yksiköiden erityisosaamisen lisäksi varuskunnan merkitystä lisää erinomainen Pohjankankaan ampuma-alue, joka on koko Etelä-Suomen tärkein tykistön ja heittimien harjoitusalue. Molempiin Satakunnan varuskuntiin on viime vuosina investoitu merkittävästi ja myös sen takia niiden toiminta ja toiminnan kehittäminen edelleen on perusteltua.

7) Alueelliset elokuvatuotantokeskukset on vakinaistettava

Alueelliset elokuvatuotantokeskukset ovat osoittaneet toimivuutensa ja tarpeellisuutensa. Niiden avulla ammattimaista tuotantotoimintaa on saatu laajennettua eri puolille Suomea. Yksi merkittävä alueellinen tuotantokeskus on Villilä Studiot Nakkilassa. Satakunnassa tuotantokeskuksen toimintaa tukee sen välittömässä yhteydessä alan ammattiopisto. Yhteistyökumppaneita ovat myös Kankaanpään taidekoulu, Palmgren-konservatorio, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun Porin yksiköt. Alueelliset elokuvatuotantokeskukset toimivat paljolti projektikohtaisten tukien varassa. Se ei riitä takaamaan ammattimaisen henkilöstön pysyvyyttä eikä sellaista valtakunnallista ja alueellista vaikuttavuutta, mihin olisi mahdollisuus. Toiminta on saatava pitkäjänteisemmäksi. Valtion päätös toiminnan ja rahoituksen vakinaistamiseksi on välttämätöntä.

8) Kansallinen maataloustuki on säilytettävä artiklan 141 perusteella

Satakunnan näkökulmasta on tärkeää, että elintarviketalouden kilpailukyky säilyy maatalous- ja kauppapolitiikan muutoksista huolimatta. EU:n maatalouspolitiikkaa uudistettaessa on varmistettava kansallisen tuen käyttömahdollisuus Suomen liittymissopimuksen artiklan 141 perusteella koko Etelä-Suomessa. Samoin Satakunnalle tärkeiden sokerijuurikkaan ja tärkkelysperunan tuotannon ja jalostuksen edellytykset tulee turvata.

9) Kaupunkipolitiikkaa on selkeytettävä

Suomessa on luotava vahva kaupunkipoliittinen kehys 10-20 suurimmalle toiminnallisesti yhtenäiselle kaupunkiseudulle siten, että valitun alueen sisällä toteutetaan yhtäältä yhtenäistä kaupunkipoliittista kehystä ja toisaalta eriytettyjä toimenpiteitä ja toimintapolitiikkaa erityyppisille kaupunkiseuduille (metropolialue, suuret kaupunkiseudut ja muut kaupunkiseudut). Metropoli- ja suurkaupunkipolitiikka sovitetaan osaksi kaupunkipoliittista kehystä, koska se vahvistaa samalla muiden suurten kaupunkiseutujen kasvu- ja kehittämisedellytyksiä.

10) Maakuntien asemaa on vahvistettava

Maakuntien asema on jäänyt taka-alalle viimeaikojen suomalaisessa aluehallintomyllerryksessä. Eurooppa on ennen kaikkea maakuntien Eurooppa, jossa tasapuolisen kehittämisen pyrkimys perustuu alueiden omiin lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin. Suomen aluepolitiikassa maakunnallisen itsehallinnon vahvistaminen edelleen tukisi yhteistä eurooppalaista tavoitetta. Tämä edellyttää keskushallinnon uudistamista siirtämällä maakuntiin todellista päätösvaltaa, jota käyttää maakuntavaltuustot.  Vuoden 2013 jälkeisessä EU:n ohjelmapolitiikassa alue- ja rakennepolitiikan tulee tukea koko maata tasapuolisesti maakuntien erityispiirteet huomioiden. Hallitusohjelmassa tulee vahvistaa kansallista aluepolitiikkaa nostamalla sitomattoman maakunnan kehittämisrahan määrää.