Maakuntajohtajan työpöydällä -blogi

Mitkä ovat isoimmat asiat tällä hetkellä maakuntajohtajan työpöydällä? Mitä asioita edistetään ja millaisia pohdintoja on meneillään? Maakuntajohtajan työpöydällä -blogi ilmestyy kuukausittain Satakuntaliiton verkkosivuilla ja Facebook-tilillä.

Meitä yhdistää moni asia (27.2.2019)

Tiedän kirjoittavani aiheesta, johon jokaisella on oma ja täysin oikeutettu ja oikea näkemyksensä. Yritän viestiä sekä henkilökohtaisen kokemusmaailmani että työminäni kautta muodostuneen näkemykseni Satakunnan alueen ihmisten ja eri toimijoiden yhteisistä asioista. Samalla yritän viestiä siitä, että emme me ja meidän tarpeemme poikkea muista suomalaisista, vaikka aika usein kuulenkin ajatuksia siitä, että Satakunnassa olisi jotenkin erityisen hankala löytää yhteistyön edellytyksiä.

Satakunnan alueella on hyvin yhtenäinen elinkeinorakenne, Satakunnan maantieteellinen koko on kompakti ja, maan moniin muihin alueisiin verrattuna, etäisyyksiltään hyvin sisäisesti saavutettavissa. Maakunnan ulkoinen saavutettavuus niin maanteitse kuin rautateitse on koko maakunnan yhteinen kehittämiskohde. Porin ja Rauman satamat ovat kumpikin meille tärkeitä ja niiden kautta syntyvät työpaikat olennaisia koko maakunnalle. Meillä on koko maakunnan alueella toimivia koulutus- ja tutkimusyksiköitä, laaja-alaisia maakunnan alueella toimivia yrityksiä ja edunvalvonnassa toimivien eri toimijoiden välillä nykyisin laajaa rakenteellista ja toiminnallista yhteistyötä. Väestökehityksen ja työvoiman saatavuuden haasteet ovat koko maakunnan alueella samanlaiset. Meillä on tunnustettu ja ymmärretty yhteistyön tekemisen tarve eri ilmansuuntiin asioiden hoitamiseksi ja edunvalvonnan onnistumiseksi.

Yhdistäviä tekijöitä, niin positiivisia kuin negatiivisia on paljon, mutta siitä huolimatta minusta tuntuu välillä, että yhdistävien tekijöiden sijaan halutaan nostaa esille epäilyksiä siitä, että onkohan se ja se toimija tai maakunnan osa-alue aidosti mukana yhteistyössämme – voimmeko luottaa? Tätä ajattelua en jaksa ymmärtää – ainahan löytyy ongelmia, jos oikein tikulla kaivaa ja epäilee toista, mutta yhteistyö on enemmän luottamista ja luottamusta sekä toisen lähtökohtien ymmärtämistä kuin epäilyksen varjon heittämistä.

Yhteistyön tekeminen ja yhteisten tavoitteiden ajaminen ei tarkoita sitä, että kaikissa asioissa pitää olla samaa mieltä eikä myöskään sitä, että maakunnallinen moninaisuus olisi haitta; päinvastoin on hyvä, että maakunnan alueelta löytyy vaihtoehtoja niin julkisten kuin yksityistenkin toimijoiden osalta.  Otan esimerkiksi kaikkein triviaaleimman ja useimmin maakunnan sisällä puhutun parin: Lukko ja Ässät. Ilman muuta seurat kilpailevat myös keskenään, mutta kummallekin toisen olemassaolo on tärkeää niin toiminnan kehittämisen kuin kiinnostavuudenkin kannalta.

Kun tunnen jonkin verran maamme eri alueiden (esim. kuntaparien, maakuntien) sisäisiä ja alueiden välisiä asioita, niin Satakunnan sisällä – niin ihmisten kuin organisaatioidenkin väliset – yhteistyön edellytykset ja esteet ovat kovin samanlaisia kuin muuallakin. Ajatus siitä, että meille jokin asia on erityisen hankala, kuuluu kaikkien alueiden ajattelutapaan. Koen, että olemme itsellemme älyllisesti laiskoja, jos suostumme siihen yksinkertaistavaan tulkintaan, että eihän tuota asiaa voida tai osata meillä hoitaa yhteistyössä, kun olemme sellaisia tai tällaisia. Kyllä voidaan hoitaa, jos meillä on halua ja uskallusta, kyse on toimintatavoista ei mistään ”kansanluonteesta”.

Minusta satakuntalainen yhteisten asioiden ymmärrys sekä edistäminen on nousussa koko ajan laajemmalle ja paremmalle tasolle. Tätä kehitystä kannattaa ja pitää tukea!

Satakuntaliitto maakunnan kehityshankkeiden edistäjänä (6.2.2019)

Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet perustuvat maakuntavaltuuston vuoden 2017 joulukuussa hyväksymään Satakunnan maakuntaohjelmaan vuosille 2018-2021. Keskeisinä edunvalvonnan tavoitteina ovat:

- Valtatie 8 Turku-Pori -yhteysväli
- Pori/Rauma-Tampere-Helsinki -raideyhteydet
- Valtatie 2 -liikennekäytävän kehittäminen
- Porin ja Rauman satamat
- Perustienpidon määrärahat
- Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma (Teollisuuspilotti)
- Satakunnan korkeakoulutus
- Maakunnan toisen asteen koulutus
- Ympäristö, kestävä kehitys ja viihtyisyys

Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumiseksi vuonna 2019 Satakuntaliiton edunvalvontatyössä painopisteinä ovat:

Hallitusohjelmatyöhön vaikuttaminen, jotta hallitusohjelma sisältäisi Satakunnan edunvalvonnan tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksia ja selkeitä lupauksia. Tärkeänä tavoitteena on, että hallitusohjelmaan sisältyisi kansallisen uudistuvan vastuullisen teollisuuspoliittisen ohjelman laadinta.

Elinkeinoelämän ja työllisyyden hyvä kehitys tulee pyrkiä varmistamaan tilanteessa, jolloin positiivisen suhdannekehityksen odotetaan valtakunnan tasolla hidastuvan, mutta säilyvän kuitenkin kasvu-uralla. Satakunnan osalta odotusarvot ovat korkealla usean eri sektorin uusien hankkeiden ja hyvin kehittyneen tilauskannan perusteella (esim. automaatio ja robotiikka, tekoäly, akkuteknologia, meriteollisuus, elintarvike, bio- ja kiertotalous).

Liikenneverkon osalta valtatien 8 Eurajoen risteysalueen suunnittelu saataneen valmiiksi kuluvan vuoden aikana ja edunvalvonnallisesti tuon risteysalueen investoinnin rahoitus (vajaat 20 miljoonaa euroa) on liikenneverkon lyhyen tähtäimen isoin edunvalvonnallinen kysymys. Toki muitakin valtateiden 2 ja 8 hankkeita (esim. valmisteilla olevaa tiesuunnitelmaa välille Ulasoori – Tiilimäki) tulee viedä päättäväisesti eteenpäin. Kokonaistavoitteena pitää myös valtion näkökulmasta olla nelikaistainen valtatie 8 välillä Pori – Turku ja valtatien 2 välityskyvyn ja turvallisuuden olennainen parantaminen Satakunnan alueella. Liikenneverkon osalta Porin radan tavaraliikenteen kuljetusedellytykset ovat keskeinen edunvalvonnan kohde samoin kuin Rauman radan henkilöliikenteen uudelleen käynnistäminen (huolimatta Liikenne- ja viestintäministeriön nyt tammikuussa tekemästä negatiivisesta päätöksestä koskien henkilöliikennepilotin aloittamista Rauman radalla).

Koulutus niin korkeakoulu- kuin ammatillisen koulutuksen osalta on maakunnan elinvoiman ja väestökehityksen kannalta keskeinen edunvalvonnan kohde. Kyse ei ole vain nuorten kouluttamisesta, vaan pitkälti myös täydennys- ja lisäkoulutuksesta jatkuvan oppimisen näkökulmasta ja sitä kautta osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon parantamisesta. Koulutus- ja kehitystoimintaan kohdistuu maan sisällä erinäisiä keskittämis- ja keskittymispyrkimyksiä, joissa Satakunnan kaltainen, vahvojen kasvukeskusten ulkopuolinen alue (alue, joka kuitenkin synnyttää väestömääräänsä nähden noin puolitoistakertaisen määrän Suomen ulkomaakaupan arvosta ja teollisista työpaikoista) jää huomaamatta ilman vahvaa edunvalvontaa ja samalla uhaksi muodostuu kovin helposti koulutuspaikkojen menettäminen.

Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma (Teollisuuspilotti) tuo esille maakunnan teollisuuden merkityksen ja uusiutumiskyvyn. Erityisesti Satakunnassa toimivat vahvat teollisuuspuistot (esim. Honkajoen Kirkkokallion alue, Porin Tahkoluodon alue, Harjavallan suurteollisuuspuisto ja Rauman Seaside Industry Park) ovat alueita, joiden sisäistä toimintaa ja synergioita kehittämällä voidaan saavuttaa toimintatapoja ja yhteistyömuotoja, jotka luovat uusia menestysmahdollisuuksia.

Ympäristö, kestävä kehitys ja viihtyisyys ovat merkittäviä kokonaisuuksia, joissa satakuntalaisella osaamisella on paljon annettavaa ja joissa vanhentuneiden käsitysten korjaamisessa edunvalvonnalla on paljon tehtävää. Satakunnassa on sekä teollista (esim. ympäristö- ja bioteknologia-alan yritykset) että tutkimuksellista (esim. Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja SAMK) osaamista ympäristöteknologian ja kestävän kehityksen alalla. Viihtyisyys on monen osa-alueen summa, jossa Satakunnan vahvuudet niin työn kuin vapaa-ajan ja asumisviihtyvyyden sekä turvallisuuden osalta ovat ihan liian vähän tunnistettuja ja tunnustettuja.

Satakuntaliiton tekemä edunvalvontatyö on vahvasti yhteistyötä

Jos tavoitteet eivät ole selkeät, yhdenmukaiset ja pitkäjänteiset, edunvalvonta ei pysty tuottamaan tuloksia.

Satakuntaliiton sisällä maakuntajohtaja johtaa ja vastaa edunvalvonnasta. Maakunta-asiamies valmistelee ja toteuttaa edunvalvontatoimia ja hoitaa työhön liittyviä yhteyksiä ja järjestelyjä yhdessä määräaikaisen edunvalvonta-assistentin kanssa. Edunvalvontaa tehdään myös toimialojen asiantuntijatyönä. Tämä on kuitenkin vain yksi osa maakunnan edunvalvontatyön ketjua.

Olennaista on keskeisten vaikuttajakumppanien kanssa tehtävä yhteinen edunvalvonnallinen työ. Tällöin merkittävässä roolissa ovat erityisesti:
- Satakunnan kansanedustajat, joiden kanssa Satakuntaliitolla on vuosittain noin 20 tilaisuutta yksittäisten asioiden hoitamisen ohella.
- Kuntayhteistyö, jota toteutetaan laajimmin kuntajohtajakokoontumisissa (noin 4 – 5 tilaisuutta vuosittain) plus toki kuntakohtaiset erilliset kontaktit ja yhteistyöt.
- Sidosryhmäyhteistyö (mm. kauppakamarit, yrittäjät, koulutusorganisaatiot, valtion alueyksiköt, järjestöt)
- Maakuntien välinen yhteistyö (keskeisimpänä Läntisen Suomen maakuntaliittojen yhteistyö, johon kuuluvat Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi ja joiltakin osin myös Keski-Pohjanmaa)
- SuomiAreena ja sinä aikana tehtävä edunvalvontatyö
- Satakuntavaltuuskunta, joka on vapaaehtoinen Satakunnasta kotoisin olevien tai muuten Satakunta -henkisten vaikuttajien ryhmä ja kokoontuu noin 3 – 4 kertaa vuodessa.
- Jokainen satakuntalainen - on tärkeää, että jokainen meistä puhuu hyvää siitä, mitä meillä täällä omassa maakunnassamme, Satakunnassa, on!

Tuloksia yhdessä toimimalla (2.1.2019)

Aloittaessani omaa työuraani 1980-luvun lopulla Säkylän elinkeinoasiamiehenä koin vaikuttavana sen yhteishengen, minkä maanviljelysneuvos, Lännen Tehtaitten pitkäaikainen toimitusjohtaja Pentti Perttuli oli luonut tuon tehdasalueen ja koko lähiyhteisön keskuuteen. Tavaksi oli otettu, että kokoonnuttiin neuvonpitoon tehdasalueen, viljelijöiden, henkilökunnan, kumppaneiden, kunnan ja valtiovallan edustajien kanssa puimaan ja rakentelemaan ratkaisuja tulevaisuuden varmistamiseksi. Yhteistyö ja yhteinen tieto oli ja on valttia.

Kirjoitin vuoden 2018 joulukuun blogissani, että maakuntajohtajan työpöydällä on erityisesti toimenpiteitä, joita maakunnan liitto itse tekee, mutta suuressa merkityksessä ovat maakunnan verkostotoimijoiden toimenpiteet, joiden pohdintaan, suunnitteluun ja toteutukseen maakunnan liitto osallistuu. Totesin lisäksi, että yleiskuva Satakunnan kehityksen tilasta ja mahdollisuuksista on parempi kuin pitkää aikaan ja tämä viesti tulisi saada tunnistetuksi.

Satakunnan kansanedustajat ovat yksi keskeinen päättäjäryhmä, joka on sekä koko kahdeksan kansanedustajan ryhmänä että erityisesti eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa varsinaisina jäseninä olevina (Timo Kalli ja Kauko Juhantalo) tehneet hyvää ja tuloksellista työtä tuossa edellisessä kappaleessa mainitsemieni Satakunnan menestysedellytysten esiin nostamisessa myös valtion vuoden 2019 talousarviossa.

Satakunnan kannalta valtion vuoden 2019 talousarvio sisältää usean, suoraan satakuntalaisen yhteisten työn kautta syntyneen, rahoituskohteen, joilla voidaan edistää maakuntamme kehitystä ja samalla tuoda muulle Suomelle tunnetuksi Satakunnan merkitystä, mahdollisuuksia ja osaamista. Lisäksi valtion vuoden 2019 talousarvioissa on useita sellaisia rahoituskohteita, joiden tavoitteet sopivat muiden ohella myös satakuntalaisten toimijoiden toteutettaviksi.

Nostan valtion vuoden 2019 talousarviosta esille ne kohteet, joita ovat selkeästi syntyneet satakuntalaisen yhteistyön tuloksena. Toki näissäkin pitää aina muistaa, että oman tai itselle tärkeän asian eteenpäinvienti on edellyttänyt ja edellyttää myös muiden kuin satakuntalaisten tukea ja yhteistyötä.Säkylän Pyhäjärven hoitokalastukseen 100 000 euroa.

  • Valtatie 2, Haistilan liittymän parantaminen Ulvilassa 1 300 000 euroa.
  • Kevyen liikenteen väylän rakentaminen valtatien 23 viereen välillä Söörmarkku—Noormarkku 400 000 euroa.
  • Rekikoskentien 12831 kunnostaminen Huittisissa 600 000 euroa.
  • Jämin alueen matkailua edistäviin ja tukeviin hankkeisiin 150 000 euroa.
  • Satakunnan metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtoja selvittävään ja kehittävään hankkeeseen 100 000 euroa.
  • Elintarviketeollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä tehostamaan tarkoitetun raaka-ainepörssin kehittämishankkeeseen 100 000 euroa.
  • Hämeenkankaan monikäyttö- ja harjoitusalueen kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 130 000 euroa.
  • Säpin majakan ylläpitoon ja alueen kehittämiseen 100 000 euroa.
  • Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 100 000 euroa.
  • Lauhanvuoren kansallispuiston ja Katikan kanjonin kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 100 000 euroa. 

Valtion vuoden 2019 talousarvion yleisemmistä painotuksista, ilman Satakuntaan erityisesti kohdistuvaa määrärahaa, hyvin satakuntalaisille toimijoille sopivat mm. seuraavat tavoitteet:Rautateiden turvalaitejärjestelmät ovat monin osin vanhoja ja elinkaaressa päässä, mistä aiheutuu korjaustarpeita, jotka ovat omiaan hidastamaan liikenteen toimivuutta ja lisäämään junaliikenteen myöhästymisiä. Liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää mm. sitä, että raideliikenteen houkuttelevuutta kuljetusmuotona lisätään niin henkilö- kuin myös tavaraliikenteessä. Tämä edellyttää lisäpanostuksia rataverkon kuntoon ja turvallisuuteen sekä turvalaitteiden digitalisointiin.

  • Valtionavustusta yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen lisätään 4 miljoonalla eurolla. Korotus on tarpeellinen, sillä etenkin viime talven vaikea kelirikko on lisännyt tuntuvasti kunnostustarpeita. Yksityistiet ovat keskeinen osa elinkeinoelämän kuljetuksissa, kun esim. kaikki raakapuu lähtee metsästä kumipyöräkuljetuksina.
  • Eduskunta kiinnittää huomiota matkailun merkitykseen talouskasvulle ja työllisyydelle ja näkee siinä merkittävää kasvupotentiaalia.
  • Eduskunta katsoo, että akkutoimiala voi tuoda Suomelle tuntuvaa menestystä, koska Suomen kallioperä on otollinen akuissa käytettävien raaka-aineiden löytämiselle ja maassamme on korkealuokkaista laite- ja teknologiaosaamista esiintymien hyödyntämiseen. Eduskunta pitää tärkeänä, että raaka-aineet myös jalostetaan Suomessa mahdollisimman pitkälle. Tämä tavoite edellyttää alkutuotannon strategista kehittämistä ja tämän alan osaamisen vahvistamista tulevaisuudessa.
  • Tarpeellista on myös Itämeren vedenalaisen meriluonnon kartoitusohjelman (VELMU) inventointien jatkaminen monimuotoisuudeltaan arvokkailla alueilla. Samoin perusteltua on jatkaa vesi- ja meriseurantaa sekä sen kehittämistä ja modernisointia. Eduskunta nostaa lisäksi esiin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) raportin linjaaman päästövähennystavoitteiden nopean kiristämistarpeen. Tämä edellyttää monipuolisten vaikuttavuusarviointien tekemistä mahdollisista toimintapoluista päästöjen vähentämiseksi.
  • Vesien- ja ympäristönhoidon edistämiseen on varattu 2 miljoonaa euroa puurakentamisen ohjelman jatkamiseen. Rahoituksen turvin on mahdollista toteuttaa kehitystyötä liittyen muun muassa puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä, alueellisten osaamiskeskittymien muodostumiseen sekä lisätä muuttuneisiin rakennusmääräyksiin liittyvää viestintä- ja koulutustyötä. Puurakentamista tulee edistää sekä uudis- että täydennysrakentamisessa. Valiokunta korostaa myös saavutettavia myönteisiä ilmasto- ja terveysvaikutuksia. Hiilensidonnan kannalta puun käytön pitäisi kohdistua mahdollisimman pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten puurakentamiseen.

Menestyksellistä alkanutta vuotta!

ISOT ASIAT - väestön määrä ja osaavan työvoiman riittävyys (10.12.2018)

Maakuntajohtajan työpöydällä on erityisesti toimenpiteitä, joita maakunnan liitto itse tekee, mutta suuressa merkityksessä ovat maakunnan verkostotoimijoiden toimenpiteet, joiden pohdintaan, suunnitteluun ja toteutukseen maakunnan liitto osallistuu.

Yleiskuva Satakunnan kehityksen tilasta ja mahdollisuuksista on parempi kuin pitkään aikaan ja tämä viesti tulee saada tunnistetuksi. Nyt meillä satakuntalaisilla on oikeasti eväät tehdä parempaa Satakuntaa ja omaa elinpiiriämme, kun työllisyys on kohentunut ja taloudellinen toimeliaisuus profiililtaan uudistuvan teollisuuden maakunnassa on vahvassa tilanteessa, niin Kokemäenjokilaakson kasvuvyöhykkeellä kuin valtatie 8 -akselilla Pori ─ Rauma. Pohjois-Satakunnan kasvutilanne ja -mahdollisuudet, erityisesti pienen ja keskisuuren yritystoiminnan ja matkailun profiloimana alueena, ovat myös mainiot.

Satakunnan maakunnan yhteistyön tilanne ja eri ohjelmien kautta työstetyt tavoitteet ovat eri päättäjäryhmien osalta varsin hyvin tiedossa, mutta juuri nyt tarvittavien ja tehtävien toimenpiteiden painotuksiin pitää saada vielä lisää yhteistä sisältöä ja yhteistä ymmärrystä. Maakunnallisen työn ohella ja rinnalla koko ajan esillä oleva ja työhön vaikuttava maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun hidas eteneminen tuo oman sekaannuttavan vaikutuksensa selkeiden tilannekohtaisten kärkien tunnistamiseen.

Maakunnallisten ohjelmien ja maakunnan tilannekuvan kautta väestön määrä ja osaavan työvoiman riittävyys ovat ne ISOT asiat, jotka määrittävät maakuntajohtajan työpöydällä olevia painotuksia ja tehtäviä. 

Maakunnan työllisyystilanne, työllisten osuustyövoimasta, rakennetyöttömyys eri väestöryhmissä, työvoiman kysyntä nämä ovat kaikki tekijöitä, jotka ovat paljon paremmassa tilanteessa kuin pitkiin aikoihin.

MUTTA

Osaavan työvoiman palkkaamisessa ilmenee maakunnassa isoja kohtaanto-ongelmia, maakunnan väkiluku laskee edelleen, väestörakenne muuttuu entistä vanhemmaksi ja sitä kautta osaavan työvoiman kouluttaminen ja maakunnan kuntien taloudellinen tilanne muuttuvat entistä vaikeammiksi.

Loppuvuodesta 2018 asiat voisi tiivistääväestön määrä ja osaavan työvoiman riittävyyttä koskien seuraaviin kahdeksaan työssä vaikuttavaan kokonaisuuteen:

  1. Voidaanko kuntaprofiloinnilla saada aikaan vetovoimaisuusalueita ja millaisen profiilin eri kunnat olisivat valmiita itselleen hyväksymään? Miten varmistetaan kunnan jäsenten aidot vaikutuskanavat profiloituneissa kunnissa?
  2. Vetovoimaisten kaupunkikeskustojen merkitys koko maakunnan asukkaille ja omaa aluetta koskevalle mielikuvalle. Miten lisäämme kaupunkikeskustojen vetovoimaa ja saamme omat kaupunkikeskustamme maakunnan veto- ja pitovoiman keskiöön?
  3. Satakunnan pienet etäisyydet ja ajallinen helppous saavuttaa monipuolisesti niin työhön kuin vapaa-aikaankin liittyviä tapahtumia ja paikkoja kuntarajojen yli. Miten saamme tämän monipuolisuutta ja kompaktiutta koskevan viestin läpi?
  4. Satakunnan saavutettavuus on heikko, sen tunnistavat kaikki täällä käyvät. Mutta, millä viesteillä ja toimenpiteillä saamme aikaan muutoksia Satakunnan saavutettavuuteen eri liikennemuodoilla niin ihmisten liikkumisen kuin yritystoiminnan kuljetustenkin näkökulmasta?
  5. Satakunnassa on työmahdollisuuksia ja uudistuvaa yritystoimintaa. Miten tieto satakuntalaisesta työstä ja työmahdollisuuksista sekä osaamisesta saadaan yleiseen tietoon ja ymmärrykseen?
  6. Satakunnan koulutusosaaminen niin toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuin korkeakoulutuksenkin osalta on laajaa ja nopeasti tarpeisiin vastaavaa. Olennaista on saada meidät itsemme tunnistamaan tämä koulutuksellinen osaaminen ja hyödyntämään sitä niin kouluttautujina kuin harjoittelumahdollisuuksien tarjoajina.
  7. Satakuntaliiton toimesta on tehty sosiaalisen median eri kanaviin ”Menestystarinoita Satakunnasta”. Näiden monipuolisesti elämän ja yritystoiminnan eri näkökulmien kautta tapahtuvien tarinoiden määrää, jakelun kattavuutta ja näkyvyyttä tulee jatkaa, jotta tieto Satakunnan mahdollisuuksista saavuttaisi ja pysyisi ajan tasalla mahdollisimman laajoissa ihmisryhmissä.
  8. Onko meillä tahtoa ja resursseja yhteisesti (niin julkiset toimijat kuin yksityinen puoli) toteuttaa vähintään kansallisesti näkyviä Satakunnan nykytilasta ja mahdollisuuksista kertovia kampanjoita joko Satakuntana tai yhdessä jonkin muun / joidenkin muiden alueiden kanssa? Esimerkkinä nyt yhdessä Varsinais-Suomen kanssa toteutuksessa oleva, työ- ja elinkeinoministeriön osittain rahoittama, ”Töihin tänne” -kampanja.

Vt. maakuntajohtaja
Asko
Aro-Heinilä

• Satakuntaliiton johtaminen
• maakunnan tahdonmuodostus
• edunvalvonta
• maakuntauudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja

puhelin +358 50 350 1505
etunimi.sukunimi (a) satakunta.fi