Maakuntajohtajan työpöydällä -blogi

Mitkä ovat isoimmat asiat tällä hetkellä maakuntajohtajan työpöydällä? Mitä asioita edistetään ja millaisia pohdintoja on meneillään? Maakuntajohtajan työpöydällä -blogi ilmestyy kuukausittain Satakuntaliiton verkkosivuilla ja Facebook-tilillä.

Maakuntajohtajan työpöydällä -blogi: "Tuloksia yhdessä toimimalla." (2.1.2019)

Aloittaessani omaa työuraani 1980-luvun lopulla Säkylän elinkeinoasiamiehenä koin vaikuttavana sen yhteishengen, minkä maanviljelysneuvos, Lännen Tehtaitten pitkäaikainen toimitusjohtaja Pentti Perttuli oli luonut tuon tehdasalueen ja koko lähiyhteisön keskuuteen. Tavaksi oli otettu, että kokoonnuttiin neuvonpitoon tehdasalueen, viljelijöiden, henkilökunnan, kumppaneiden, kunnan ja valtiovallan edustajien kanssa puimaan ja rakentelemaan ratkaisuja tulevaisuuden varmistamiseksi. Yhteistyö ja yhteinen tieto oli ja on valttia.

Kirjoitin vuoden 2018 joulukuun blogissani, että maakuntajohtajan työpöydällä on erityisesti toimenpiteitä, joita maakunnan liitto itse tekee, mutta suuressa merkityksessä ovat maakunnan verkostotoimijoiden toimenpiteet, joiden pohdintaan, suunnitteluun ja toteutukseen maakunnan liitto osallistuu. Totesin lisäksi, että yleiskuva Satakunnan kehityksen tilasta ja mahdollisuuksista on parempi kuin pitkää aikaan ja tämä viesti tulisi saada tunnistetuksi.

Satakunnan kansanedustajat ovat yksi keskeinen päättäjäryhmä, joka on sekä koko kahdeksan kansanedustajan ryhmänä että erityisesti eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa varsinaisina jäseninä olevina (Timo Kalli ja Kauko Juhantalo) tehneet hyvää ja tuloksellista työtä tuossa edellisessä kappaleessa mainitsemieni Satakunnan menestysedellytysten esiin nostamisessa myös valtion vuoden 2019 talousarviossa.

Satakunnan kannalta valtion vuoden 2019 talousarvio sisältää usean, suoraan satakuntalaisen yhteisten työn kautta syntyneen, rahoituskohteen, joilla voidaan edistää maakuntamme kehitystä ja samalla tuoda muulle Suomelle tunnetuksi Satakunnan merkitystä, mahdollisuuksia ja osaamista. Lisäksi valtion vuoden 2019 talousarvioissa on useita sellaisia rahoituskohteita, joiden tavoitteet sopivat muiden ohella myös satakuntalaisten toimijoiden toteutettaviksi.

Nostan valtion vuoden 2019 talousarviosta esille ne kohteet, joita ovat selkeästi syntyneet satakuntalaisen yhteistyön tuloksena. Toki näissäkin pitää aina muistaa, että oman tai itselle tärkeän asian eteenpäinvienti on edellyttänyt ja edellyttää myös muiden kuin satakuntalaisten tukea ja yhteistyötä.Säkylän Pyhäjärven hoitokalastukseen 100 000 euroa.

  • Valtatie 2, Haistilan liittymän parantaminen Ulvilassa 1 300 000 euroa.
  • Kevyen liikenteen väylän rakentaminen valtatien 23 viereen välillä Söörmarkku—Noormarkku 400 000 euroa.
  • Rekikoskentien 12831 kunnostaminen Huittisissa 600 000 euroa.
  • Jämin alueen matkailua edistäviin ja tukeviin hankkeisiin 150 000 euroa.
  • Satakunnan metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtoja selvittävään ja kehittävään hankkeeseen 100 000 euroa.
  • Elintarviketeollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä tehostamaan tarkoitetun raaka-ainepörssin kehittämishankkeeseen 100 000 euroa.
  • Hämeenkankaan monikäyttö- ja harjoitusalueen kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 130 000 euroa.
  • Säpin majakan ylläpitoon ja alueen kehittämiseen 100 000 euroa.
  • Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 100 000 euroa.
  • Lauhanvuoren kansallispuiston ja Katikan kanjonin kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 100 000 euroa. 

Valtion vuoden 2019 talousarvion yleisemmistä painotuksista, ilman Satakuntaan erityisesti kohdistuvaa määrärahaa, hyvin satakuntalaisille toimijoille sopivat mm. seuraavat tavoitteet:Rautateiden turvalaitejärjestelmät ovat monin osin vanhoja ja elinkaaressa päässä, mistä aiheutuu korjaustarpeita, jotka ovat omiaan hidastamaan liikenteen toimivuutta ja lisäämään junaliikenteen myöhästymisiä. Liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää mm. sitä, että raideliikenteen houkuttelevuutta kuljetusmuotona lisätään niin henkilö- kuin myös tavaraliikenteessä. Tämä edellyttää lisäpanostuksia rataverkon kuntoon ja turvallisuuteen sekä turvalaitteiden digitalisointiin.

  • Valtionavustusta yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen lisätään 4 miljoonalla eurolla. Korotus on tarpeellinen, sillä etenkin viime talven vaikea kelirikko on lisännyt tuntuvasti kunnostustarpeita. Yksityistiet ovat keskeinen osa elinkeinoelämän kuljetuksissa, kun esim. kaikki raakapuu lähtee metsästä kumipyöräkuljetuksina.
  • Eduskunta kiinnittää huomiota matkailun merkitykseen talouskasvulle ja työllisyydelle ja näkee siinä merkittävää kasvupotentiaalia.
  • Eduskunta katsoo, että akkutoimiala voi tuoda Suomelle tuntuvaa menestystä, koska Suomen kallioperä on otollinen akuissa käytettävien raaka-aineiden löytämiselle ja maassamme on korkealuokkaista laite- ja teknologiaosaamista esiintymien hyödyntämiseen. Eduskunta pitää tärkeänä, että raaka-aineet myös jalostetaan Suomessa mahdollisimman pitkälle. Tämä tavoite edellyttää alkutuotannon strategista kehittämistä ja tämän alan osaamisen vahvistamista tulevaisuudessa.
  • Tarpeellista on myös Itämeren vedenalaisen meriluonnon kartoitusohjelman (VELMU) inventointien jatkaminen monimuotoisuudeltaan arvokkailla alueilla. Samoin perusteltua on jatkaa vesi- ja meriseurantaa sekä sen kehittämistä ja modernisointia. Eduskunta nostaa lisäksi esiin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) raportin linjaaman päästövähennystavoitteiden nopean kiristämistarpeen. Tämä edellyttää monipuolisten vaikuttavuusarviointien tekemistä mahdollisista toimintapoluista päästöjen vähentämiseksi.
  • Vesien- ja ympäristönhoidon edistämiseen on varattu 2 miljoonaa euroa puurakentamisen ohjelman jatkamiseen. Rahoituksen turvin on mahdollista toteuttaa kehitystyötä liittyen muun muassa puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä, alueellisten osaamiskeskittymien muodostumiseen sekä lisätä muuttuneisiin rakennusmääräyksiin liittyvää viestintä- ja koulutustyötä. Puurakentamista tulee edistää sekä uudis- että täydennysrakentamisessa. Valiokunta korostaa myös saavutettavia myönteisiä ilmasto- ja terveysvaikutuksia. Hiilensidonnan kannalta puun käytön pitäisi kohdistua mahdollisimman pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten puurakentamiseen.

Menestyksellistä alkanutta vuotta!

ISOT ASIAT - väestön määrä ja osaavan työvoiman riittävyys (10.12.2018)

Maakuntajohtajan työpöydällä on erityisesti toimenpiteitä, joita maakunnan liitto itse tekee, mutta suuressa merkityksessä ovat maakunnan verkostotoimijoiden toimenpiteet, joiden pohdintaan, suunnitteluun ja toteutukseen maakunnan liitto osallistuu.

Yleiskuva Satakunnan kehityksen tilasta ja mahdollisuuksista on parempi kuin pitkään aikaan ja tämä viesti tulee saada tunnistetuksi. Nyt meillä satakuntalaisilla on oikeasti eväät tehdä parempaa Satakuntaa ja omaa elinpiiriämme, kun työllisyys on kohentunut ja taloudellinen toimeliaisuus profiililtaan uudistuvan teollisuuden maakunnassa on vahvassa tilanteessa, niin Kokemäenjokilaakson kasvuvyöhykkeellä kuin valtatie 8 -akselilla Pori ─ Rauma. Pohjois-Satakunnan kasvutilanne ja -mahdollisuudet, erityisesti pienen ja keskisuuren yritystoiminnan ja matkailun profiloimana alueena, ovat myös mainiot.

Satakunnan maakunnan yhteistyön tilanne ja eri ohjelmien kautta työstetyt tavoitteet ovat eri päättäjäryhmien osalta varsin hyvin tiedossa, mutta juuri nyt tarvittavien ja tehtävien toimenpiteiden painotuksiin pitää saada vielä lisää yhteistä sisältöä ja yhteistä ymmärrystä. Maakunnallisen työn ohella ja rinnalla koko ajan esillä oleva ja työhön vaikuttava maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun hidas eteneminen tuo oman sekaannuttavan vaikutuksensa selkeiden tilannekohtaisten kärkien tunnistamiseen.

Maakunnallisten ohjelmien ja maakunnan tilannekuvan kautta väestön määrä ja osaavan työvoiman riittävyys ovat ne ISOT asiat, jotka määrittävät maakuntajohtajan työpöydällä olevia painotuksia ja tehtäviä. 

Maakunnan työllisyystilanne, työllisten osuustyövoimasta, rakennetyöttömyys eri väestöryhmissä, työvoiman kysyntä nämä ovat kaikki tekijöitä, jotka ovat paljon paremmassa tilanteessa kuin pitkiin aikoihin.

MUTTA

Osaavan työvoiman palkkaamisessa ilmenee maakunnassa isoja kohtaanto-ongelmia, maakunnan väkiluku laskee edelleen, väestörakenne muuttuu entistä vanhemmaksi ja sitä kautta osaavan työvoiman kouluttaminen ja maakunnan kuntien taloudellinen tilanne muuttuvat entistä vaikeammiksi.

Loppuvuodesta 2018 asiat voisi tiivistääväestön määrä ja osaavan työvoiman riittävyyttä koskien seuraaviin kahdeksaan työssä vaikuttavaan kokonaisuuteen:

  1. Voidaanko kuntaprofiloinnilla saada aikaan vetovoimaisuusalueita ja millaisen profiilin eri kunnat olisivat valmiita itselleen hyväksymään? Miten varmistetaan kunnan jäsenten aidot vaikutuskanavat profiloituneissa kunnissa?
  2. Vetovoimaisten kaupunkikeskustojen merkitys koko maakunnan asukkaille ja omaa aluetta koskevalle mielikuvalle. Miten lisäämme kaupunkikeskustojen vetovoimaa ja saamme omat kaupunkikeskustamme maakunnan veto- ja pitovoiman keskiöön?
  3. Satakunnan pienet etäisyydet ja ajallinen helppous saavuttaa monipuolisesti niin työhön kuin vapaa-aikaankin liittyviä tapahtumia ja paikkoja kuntarajojen yli. Miten saamme tämän monipuolisuutta ja kompaktiutta koskevan viestin läpi?
  4. Satakunnan saavutettavuus on heikko, sen tunnistavat kaikki täällä käyvät. Mutta, millä viesteillä ja toimenpiteillä saamme aikaan muutoksia Satakunnan saavutettavuuteen eri liikennemuodoilla niin ihmisten liikkumisen kuin yritystoiminnan kuljetustenkin näkökulmasta?
  5. Satakunnassa on työmahdollisuuksia ja uudistuvaa yritystoimintaa. Miten tieto satakuntalaisesta työstä ja työmahdollisuuksista sekä osaamisesta saadaan yleiseen tietoon ja ymmärrykseen?
  6. Satakunnan koulutusosaaminen niin toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuin korkeakoulutuksenkin osalta on laajaa ja nopeasti tarpeisiin vastaavaa. Olennaista on saada meidät itsemme tunnistamaan tämä koulutuksellinen osaaminen ja hyödyntämään sitä niin kouluttautujina kuin harjoittelumahdollisuuksien tarjoajina.
  7. Satakuntaliiton toimesta on tehty sosiaalisen median eri kanaviin ”Menestystarinoita Satakunnasta”. Näiden monipuolisesti elämän ja yritystoiminnan eri näkökulmien kautta tapahtuvien tarinoiden määrää, jakelun kattavuutta ja näkyvyyttä tulee jatkaa, jotta tieto Satakunnan mahdollisuuksista saavuttaisi ja pysyisi ajan tasalla mahdollisimman laajoissa ihmisryhmissä.
  8. Onko meillä tahtoa ja resursseja yhteisesti (niin julkiset toimijat kuin yksityinen puoli) toteuttaa vähintään kansallisesti näkyviä Satakunnan nykytilasta ja mahdollisuuksista kertovia kampanjoita joko Satakuntana tai yhdessä jonkin muun / joidenkin muiden alueiden kanssa? Esimerkkinä nyt yhdessä Varsinais-Suomen kanssa toteutuksessa oleva, työ- ja elinkeinoministeriön osittain rahoittama, ”Töihin tänne” -kampanja.

Vt. maakuntajohtaja
Asko
Aro-Heinilä

• Satakuntaliiton johtaminen
• maakunnan tahdonmuodostus
• edunvalvonta
• maakuntauudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja

puhelin +358 50 350 1505
etunimi.sukunimi (a) satakunta.fi