Maakuntajohtajan työpöydällä -blogi

Mitkä ovat isoimmat asiat tällä hetkellä maakuntajohtajan työpöydällä? Mitä asioita edistetään ja millaisia pohdintoja on meneillään? Maakuntajohtajan työpöydällä -blogi ilmestyy kuukausittain Satakuntaliiton verkkosivuilla ja Facebook-tilillä.

Kaikki voisi olla toisinkin              kesäkuussa 2020

JOS tai VOISI OLLA - näitä sanoja käytämme usein, kun arvioimme, ajattelemme, arvostelemme tekemisiämme ja ajatuksiamme.

On varsin helppoa toivoa ja edellyttää enemmän ja nopeammin, kun ei joudu suhteuttamaan omia näkemyksiä ja tarpeita ympärillä oleviin muihin tarpeisiin ja toimiin. On varsin helppoa sanoa, että jotkin asian sujuvat tai eivät suju, kun niistä ei ole itse vastuussa. On varsin helppo sanoa, että ei tiedä jotain, vaikka miellyttävää olisi, että kokee vastuuta tiedon hankintaan ennen kuin julistaa näkemyksiä. Työurani alussa kokenut kunnanjohtaja opasti minua, kaikentietävää nuorta maisteria, sanoilla: ”maalla on hyvä olla viisas, kun merellä tuulee”. Oletan ottaneeni ainakin jonkin verran opikseni!

Satakuntalaisina saamme olla ylpeitä monipuolisesta elinkeinorakenteestamme, jonka kautta maakuntamme on kestänyt keskimääräistä paremmin vaikean koronakevään ongelmat. Vielä ei voi eikä saa sanoa, että korona tai sen vaikutukset olisivat ohi, mutta ainakin toistaiseksi maakunnan resilienssi (=kyky selvitä ongelmatilanteessa) on osoittautunut laadukkaaksi. Toki EU-tasonkin mittarit kertovat, että pitkittyessään koronapandemian vaikutukset tulevat kasvamaan suuriksi juuri Satakunnan kaltaisilla EU:n sisäiseen ja muuhun kansainväliseen kauppaan vahvasti nojaavalla teollisuusvyöhykkeellä.

Sen ohella, että arvostan ja kiitän suuresti satakuntalaisia kansanedustajia ja muita keskeisiä toimijoita siitä työstä ja tarmosta, millä he ovat ajaneet maakuntamme edunvalvonnan kannalta tärkeitä hankkeita eteenpäin niin koronapandemiatilannetietojen vaihdon, saavutettavuuden (esim. vt 8 Eurajoen risteysalueen rahoitus) kuin osaamisen kehittämisen (esim. SAMK:n opiskelijapaikat ja opintosuunnat) osalta, haluan korostaa sitä yksituumaisuutta, jolla satakuntalaiset toimijat ovat suhtautuneet maakuntahallituksen kesäkuun alussa tekemään päätökseen perustaa laaja-alainen yhteinen ”Kasvun mahdollisuus” -ryhmä. Tämän ryhmän toimesta tehdään alkusyksyyn mennessä yhteiset painotukset siitä, millä tavoitteilla Satakunta vahvistaa niin toiminnallista, taloudellista kuin inhimillistäkin hyvinvointiaan koronapandemian jälkeen. Vuoden loppuun mennessä nämä tavoitteet muodostetaan yhteisiksi toimenpide-ehdotuksiksi, joita yhteisvoimin sitten viedään eteenpäin.

Nyt kesällä ja tulevan syksyn aikana on tulossa alueellisen kehitystyön kannalta merkittäviä päätöksiä niin EU-tasolta (esim. EU:n kaavailemat elpymisrahoitukset) kuin kansallisestikin (esim. tulevan EU:n ohjelmakauden 2021 -2027 eri rahastojen varojen kohdentuminen alueille). Meillä Suomessakin nämä tulevat kehittämismäärärahat ovat olleet koko alkuvuoden eritasoisissa valmisteluissa ja tavoitteet varojen jaon osalta ovat valmisteluissa nostattaneet tunteita ja lukinneet mielipiteitä niin voimakkaasti, että sopiminen on ollut välillä ylivoimaisen vaikeaa. Itse toivon, että kun päätöksiä kuitenkin joudutaan tekemään, niin jokainen päätösten jälkeen ymmärtäisi sen, että hyvä päätös ei ole useinkaan kenenkään tavoitteiden mukainen, vaan kompromissi, jossa jokainen joutuu luopumaan jostakin omasta tavoitteestaan. Ja päätösten jälkeen ei pidä katsoa päätöstä edeltävään, vaan toimia mahdollisimman laadukkaasti ja vaikuttavasti niillä resursseilla, jotka päätösten jälkeen ovat käytössä.

Koronakevään jälkeen voi varmuudella sanoa, että jos liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten purkuja voidaan jatkaa, niin meille on tulossa todella vilkas ja työntäyteinen syksy, jolloin toteutetaan syksyn normaaleja toimintoja ja myös keväältä peruuntuneita asioita. Lisäksi syksyn alkaessa paluu työpaikkojen normaalitoimintaan on edessä jokaisessa työyhteisössä ja eikä tämäkään tule tapahtumaan ihan kitkattomasti, kun on totuttu jo muunlaisiin toimintatapoihin. Tämä ns. normaalitilaan palaaminen koskettaa kaikkia työyhteisöjä, on sitten oltu nyt kevään ajan etätöissä tai työpaikoilla, joissa kuitenkin kaikissa on ollut erityisjärjestelyjä ja työyhteisöllisten kohtaamisten rajoituksia. 

Edellä kirjoittamistani haasteista riippumatta haluan omalta osaltani toivottaa kaikille hyvää, kaunista ja inhimillisesti lämmintä kesää – nyt on aika antaa tilaa itselle ja läheisille!

 

Katse eteenpäin                     toukokuun alussa 2020

Poikkeusolot ovat tuntuneet ja tuntuvat meidän kaikkien elämässä ja toiminnoissa vahvasti. Juuri nyt näyttää siltä, että koronapandemian äkilliset vaikutukset on saatu rajattua jopa paremmin kuin uskallettiin kuukausi sitten ennustaa. Akuutti pandemiauhkakaan ei silti ole vielä poissa. Yhteiskunnan asteittainen avaaminen on alussa ja tämä avaaminen on välttämätöntä, kun haluamme Suomen ja Satakunnan pystyvän turvaamaan nykyisten ja tulevien asukkaidensa hyvinvoinnin edellytykset ja kehittymismahdollisuudet juuri tässä ja nyt sekä muutaman vuoden tähtäimellä.

Erityisesti kannan huolta siitä, että osaammeko julkisen vallan edustajina luoda kestäviä polkuja työllisyyden ja yritystoiminnan kannattavalle toiminnalle, ja sen jälkeen uudelle kasvulle. Toinen erittäin oleellinen asia on pitkäkestoisten sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Molemmista näistä asioista meillä on kokemusperäistä ja tutkimuksellistakin tietoa niin 1990-luvun laman, kuin vuosien 2008 - 2009 talouden taantuman ajoilta. Suurin kysymys lieneekin, onko meillä malttia ja pitkäjänteisyyttä hoitaa asioita rakenteellisesti, vain olemmeko kiinni koko ajan vain tässä ja nyt -asioissa, ikään kuin hoitaisimme vain akuuttia kriisiä ja puolustaisimme tämän hetken rakenteitamme ja etuuksiamme?

Tiedostan astuvani viisaampieni alueelle, kun puhun työllisyyden ja yritystoiminnan kannattavuudesta niin, että pidämme yllä ja luomme edellytyksiä kestävään toimintaan ja uudistamiseen. Otan tähän kuitenkin kantaa siksi, että olen pitkään - jo 1990-luvun laman aikaan -ollut mukana julkisen sektorin toimijana erityisesti yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittämisessä, ja sitä kautta kestävän työllisyyden perustan luomisessa. Tämä työ vaatii erityistilanteissa, myös nykyisen koronapandemian tilanteessa, lisä- tai muuttuvia panostuksia, eikä työ ala tai pääty talouden suhdanteiden muuttuessa, vaan on pitkäjänteistä, vuorovaikutukseen ja luottamukseen perustuvaa eri osapuolien yhdessä tekemistä. Tässä työssä vaaditaan toki uutta tietoa, mutta ensi sijassa yhteisen näkemyksen pohjalta kykyä soveltaa olemassa olevaa osaamista kulloisiinkin olosuhteisiin. Ja sitten se kaikkein oleellisin ja tärkein perustelu tämän toiminnan tärkeydelle: julkisilla toimijoilla ei ole euron euroa varoja ylläpitää tai kehittää kansalaisten palveluja, ellei yrityselämän kautta pystytä synnyttämään tavaroiden tai palvelujen tuotannossa lisäarvoa, josta joku toinen on valmis maksamaan niin, että tästä lisäarvosta voidaan maksaa myös veroja eli meidän palvelujamme ja julkisen vallan kehittämistoimenpiteitä.

Toinen asia, jonka haluan nostaa esille, on sosiaalisten ongelmien välttäminen. Tässäkin tiedän kirjoittavani asiasta, jossa moni on minua pätevämpi. Kuitenkin tunnistan osaltani yhteiskunnan ja erityisesti julkisten toimijoiden isoksi tehtäväksi osata välttää 1990-luvun laman seuraukset, jolloin muutamalle ikäluokalle (tutkitusti erityisesti vuonna 1987 syntynyt ikäluokka) aiheutui syrjäytymistä ja näköalattomuutta tulevaisuuden suhteen. Lisäksi 1990-luvun lamassa menetettiin nuori, aktiivisten yrittäjien ryhmä, jota ei osattu auttaa laman yli, vaan he joutuvat pitkiin taloudellisiin velkakierteisiin, josta seurasi hyvien liikeideoiden keskeytymisiä ja inhimillisiä tragedioita. Nyt meillä on tieto, ja uskon myös keinot, näiden sosiaalisten ongelmien lieventämiseen ja jopa välttämiseen, kunhan meillä on riittävä, pitkäjänteinen tahto ja kyky hoitaa asioita. Sosiaalisten ongelmien välttämisessäkään ei tehdä töitä vain tässä ja nyt näkyvien asioiden kanssa, vaan kyseessä ovat pitkällä tähtäimellä vaikuttavat, osittain piilossa olevat asiat.

Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa meillä on yhdessä mahdollisuus ratkaista näitä esille nostamiani ongelmia. Joten vaikka töitä on paljon, niin työhön kannattaa ja pitää tarttua rohkeasti ja rivakasti. 

 

Tässä ajassa mielissämme on oikeutetusti hallitsevina: terveys, korona ja tulevaisuus  huhtikuun alussa 2020

Aika ajoin kohtaamme asioita, jotka pysäyttävät meidät miettimään ihmisen osaamisen ja tiedon rajallisuutta. Juuri nyt elämme läpi yhtä tällaista ajanjaksoa. Jokainen meistä miettii, miten toimimalla pystymme parhaiten ylläpitämään lähiympäristömme, läheistemme ja oman toimintakykymme. Lisäksi varmasti jokainen meistä miettii sitä, miten kauan, miten pitkälle ja minkälaisin vaikutuksin koronaepidemia jatkuu.

Koronaepidemialla on jo nyt yksiötason menetysten ja sairastumisten ohella todella isot vaikutukset eri yhteiskuntien toimintoihin, palveluihin, työn tekemisen edellytyksiin ja kansainväliseen talouteen. 

Täysin varmaa on, että emme jatka samanlaisilla toiminta-ajatuksilla ja samanlaisessa toimintaympäristössä kuin vielä reilut pari viikkoa sitten kuvittelimme: korona on jo muuttanut tapaamme ajatella ja toimia, lisäksi epidemian pitkittyessä muutokset tulevat olemaan suurempia kuin juuri nyt osaamme tunnistaa. 

Nykyinen korona -tilanne on tuonut esille suomalaisessa varautumisjärjestelmässä olevia vahvuuksia ja myös joitakin heikkouksia. Suomessa osataan tehdä ja panna täytäntöön nopeasti ja vaikuttavasti isoja päätöksiä, mutta yhteiskunnan turvaverkkoa ei ole ajateltu näin massiivisia kriisitilanteita ajatellen. Kriisin puhjettua on huomattu aukkoja ja jouduttu tekemään -täytäntöönpanon osalta vielä keskeneräisiä - uusia päätöksiä esim. yrittäjien ja yritysten aseman turvaamiseksi. Nämä turvaamispäätökset ovat olleet välttämättömiä ja jos nykyinen päätösten taso ei ole riittävä, niin lisäpäätöksiä pitää pystyä tekemään, koska muuten meillä on pelkona menettää talousahdinkoon yksi aktiivinen ja oman osaamisensa varaan työuransa luonut 30 – 40-vuotiaiden innovatiivisten yrittäjien sukupolvi. 

Helsingin Sanomat kirjoittikin maanantaina 30.3.2020 minusta hyvin osuvasti: ”Mihin vain päädytäänkään, on kuitenkin selvää, että Suomea ei voi johtaa verkottuneen globaalin yhteiskunnan läpi lyövässä pandemiassa valmiusrakenteilla, jotka on kirjoitettu 1900-luvun sotia varten”.

Koronavirusepidemia hallitsee lähes kaikkea viestinnässä ja meidän käyttäytymisessämme. Ja toki meidän pitää olla järkevän varovaisia ja toiset huomioon ottavia, mutta uskoa tulevaisuuteen ei ole syytä siirtää syrjään. Kaikesta huolimatta tässä ajassa tapahtuu hyvääkin ja tulevaisuutta tietoisesti rakentaen saamme varmasti kiinni kasvusta ja luomme uudistumisen uskoa myös ympärillemme. 

Hieno esimerkki uudesta kasvusta on juuri koronakriisin keskellä julkaistu MetsäGroupin päätös uuden, teknologisesti täysin modernin ja ympäristöarvoiltaan laadukkaan sahan rakentamisesta Satakuntaan, Raumalle. Vuonna 2022 käynnistyvä saha tulee rakennusvaiheensa jälkeen työllistämään suoraan noin 100 ja välillisesti yhteensä noin 500 henkilöä. Sahan rakentaminen taas merkitsee noin 1.500 henkilötyövuoden työmäärää. Lisäksi tulevat vielä esim. Rauman Satama Oy:n sahaa varten tehtävät investoinnit, jotka nekin nousevat yli 50 miljoonan euron.

Satakunta on elämisen olosuhteiltaan terve ja vetovoimainen, meillä työpaikkojen perusrakenteet ja yritysten kansainvälinen kilpailukyky ovat hyvällä kunnossa, osaamista kehitetään maakunnassamme hyvin eteenpäin. Kun Suomi ja Eurooppa pääsee nyt akuutin kriisin ohi, niin Satakunnan ihmiset, yritykset ja yhteisöt ovat osaltaan veturin roolissa viemässä maakuntaamme ja koko Suomea kohden uusia mahdollisuuksia.

 

Onko EU:n alue- ja rakennepolitiikalla merkitystä meille Satakuntaan?     helmikuun lopulla 2020

Vastaan heti omaan, otsikossa esittämääni kysymykseen: kyllä on ja paljon enemmän kuin ehkä aina osaamme arvioidakaan!
Tätä kirjoittaessani EU:n tulevan ohjelmakauden, vuosien 2021 – 2027, koko rahoituskehys on vielä auki. EU:n jäsenvaltiot käyvät neuvotteluja EU:n koko tulevan ohjelmakauden budjetista ja näillä neuvotteluilla on sekä euromääräisesti että rakenteellisesti iso merkitys myös Satakuntaan. Otan esille kaksi hyvin merkittävää asiaa:

       1. Tulevan ohjelmakauden rakennerahastovarat ja rakennerahastovarojen jako ovat merkittävin aluepoliittinen toiminnan painopisteiden ja rahoituksen perusta seuraaville vuosille. Rakennerahastoilla tarkoitetaan Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) sekä nyt uudelle ohjelmakaudelle tulevaa ”rakennerahastojen kaltaista” uutta rahastoa JTF (Just Transition Fund, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jolla pyritään vaikuttamaan erityisesti ilmastoasioihin ja hiilidioksidipäästöihin).

       2. Maaseuturahoitus (EU:n yhteinen maatalouspolitiikka Common Agricultural Policy, CAP), jonka kautta Suomessa ja Satakunnassa toteutetaan maatalouselinkeinojen, maaseudun muiden elinkeinojen ja myös maaseutuyhteisöjen (Leader -toimintaryhmät, joita Satakunnan alueella toimii viisi) kehittämistoimintaa. Ja pitää muistaa, että EU:n kriteerien näkökulmasta lähes koko Satakunta on maaseutua, vain Porin ja Rauman kaupunkikeskustat ovat tämän ulkopuolella.

Nuo edellä kirjoittamani rahastot, niiden tavoitteet ja toimintasäännöt ovat pohja, jolle Suomen kansallinen kehittämispolitiikka rakentuu seuraavien vuosien aikana, koska kansalliset kehittämistoimet eivät saa olla esimerkiksi rahoituspäätösten osalta ristiriidassa EU:n säädösten kanssa – eivät kilpailuttamis- eivätkä yritysten kehittämisrahoituksen mielessä. Lisäksi EU:n rahastojen hyödyntäminen edellyttää yleistäen noin saman suuruista kansallista rahoitusta ja näin ollen Suomessa jää valtion tai kuntien kehittämisrahoitusta vain erittäin niukasti käytettäväksi muuhun kuin EU:n rahastojen mukaiseen toimintaan.

Kun Suomi tulevalla ohjelmakaudella lähes koko maana on EU:n näkökulmasta samaa niin sanottua siirtymäaluetta, pois lukien Uusimaa ja Ahvenanmaa, niin Satakunnalla on odotusarvona, että rakennerahastovarojen osalta nykyistä suurempi osa suuntautuisi Satakuntaan ja Satakunnan kehittymisolosuhteiden parantamiseen. Tällöin kyseessä ovat erityisesti osaamiseen ja tuotekehitys- sekä innovaatiotoimintaan (TKI) liittyvät asiat, yritysten kehittämisresurssit, työvoiman jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutusresurssit sekä sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen ja koheesioon liittyvät kokonaisuudet.

Lopulliset ratkaisut EU:n tulevan ohjelmakauden painopisteistä ja resurssimääristä voivat siirtyä EU -valtioiden välisinä neuvotteluina vuoden 2020 aikana vielä eteenpäin. Tämä siksi, että EU:n jäsenvaltioilla on Ison Britannian EU -eron jälkeen merkittävästi erilaiset näkemykset EU:n budjetin suuruudesta. Lisäksi EU:n jäsenvaltioiden välillä on myös erilinjaisuutta siitä, miten länsimaisen demokratian noudattamisen periaatteet tulisi ottaa huomioon EU:n kehittämisvarojen jaossa. 

Suomen sisällä pitää alkavan kevään aikana saada valmiiksi esitykset, joiden pohjalta Suomi kansallisvaltiona lähtee neuvottelemaan EU:n sisällä. Meneillään olevalla Suomen sisäisellä valmistelulla ja sen onnistumisella on Satakunnan käyttöön tulevien, uudistumista mahdollistavien painopisteiden ja taloudellisten resurssien kannalta iso vaikuttavuus, koska niiden varaan perustuvat lähtökohdat, joiden kautta voimme rakentaa lähimpien seitsemän vuoden kehityksemme painopisteitä.

 

Vanhoilla käsityksillä ja menneisyyteen suunnittelulla ei luoda tulevaisuutta           tammikuu 2020

Kuntien taloudet ovat vaikeuksissa tosiasioiden tunnistamattomuuden, hyväksymättömyyden ja päättämättömyyden takia. 

Väestörakenteen tai -määrän muutokset eivät kaada kuntataloutta, mikäli muutokseen reagoidaan ajoissa. Kuntien on mahdollista selvitä, jos palvelurakenteet organisoidaan uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tehtävään on osattava ja uskallettava tarttua viimeistään  n y t.

Edellä kirjoittamani ei tarkoita, etteikö myös kuntarakennetta tulisi tarkastella. Kuntarakennetarkastelua ei pidä nähdä asiana, johon ajaudutaan, vaan yhtenä tietoisena kuntapalveluiden uudistamiskulmana, joka ei vie paikallisidentiteettiä, vaan toimii osana palvelurakenteen uudistamista. 

Olemme itse kukin saaneet lukea viime vuoden aikana ja nyt vuoden vaihteessa entistä kiihtyvämpään tahtiin viestejä väestörakenteen muutoksen kautta syntyvistä uhista, ja helposti näistä tilastoista ja niiden tulkintasävyistä syntyy kuva, että jokin yllättävä ja Satakuntaa ainutkertaisesti koskeva ”maailmanloppu”, jolle ei ole tehtävissä mitään, olisi tulossa. Näin eivät asiat suinkaan ole! 

Väestörakenteen muutos on ollut tiedossa jo pitkään. Väestörakenteen muutos koskee koko Suomea ja laajemmin koko Länsi-Eurooppaa.

Väestömäärän muutos on tunnistettu, joskin muuttoliike on viime vuosina kiihtynyt, mutta ei yllättänyt.

Osassa Satakunnan kunnista muutos on uskallettu ja osattu ottaa haltuun, palvelurakenteita on mukautettu ja suunnattu nykypäivään ja tulevaisuuteen.

Satakunnan koulutus-, saavutettavuus- ja työpaikkamäärät ovat kehittyneet ja kehittyvät positiivisesti. Satakunnalla menee kokonaisuudessaan paremmin kuin vuosikymmeneen. Tekemistä riittää, jotta pysymme mukana yleisemmässä kehityksessä ja olemme omilla vahvuusaloillamme kehityksen kärjessä, mutta missään toivottomuuden tai saamattomuuden välitilassa emme ole.

Kuntien toiminnan uudistamisen kannalta merkittävää, uudella tavalla painotettua tietoa saa esimerkiksi nyt tammikuun puolivälissä julkaistusta Perlacon Oy:n toteuttamasta selvityksestä, jonka tilaajina olivat Kuntaliitto ja maakuntien liitot. Selvitys kattaa kaikki Manner-Suomen kunnat ja maakunnat.

Väestömuutoksen vaikutukset ulottuvat kunnissa käyttötalouden lisäksi investointeihin ja käyttöomaisuuteen. Jos kunnat sopeuttaisivat palvelujaan ja palvelurakennettaan samaan tahtiin kuin palveluntarve muuttuu, kuntien yhteenlaskettu vuosittainen lisärahoituksen tarve on laskelmien mukaan noin miljardi euroa reaalisesti. Jos kunnat eivät sopeuta, kuntapalveluiden rahoittamiseen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 3,2 miljardin euron lisäys reaalisesti. 

Satakunnan kuntien osalta vastaavat luvut ovat Perlaconin selvityksen mukaan seuraavat:

Jos sopeuttamista ei hyödynnetä ollenkaan, vaan jatketaan niin kuin tilanne on nyt, niin Satakunnan kuntien lisärahoituksen tarve vuoteen 2030 mennessä on yhteensä yli 65 miljoonaa euroa. 

Jos sopeuttamisen mahdollisuus otetaan täysimääräisesti käyttöön, niin Satakunnan kuntien on mahdollisuus vähentää kustannuksiaan nykytasosta yli 45 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Satakunnan kunnista vain Eurajoella rahoitustarve on kasvava, vaikka sopeuttaminen otettaisiin täysimääräisesti käyttöön, kaikissa muissa kunnissa rahoitustarve on tässä tapauksessa laskeva.

Väestömuutokseen sopeuttamattoman ja sopeutetun kustannustason ero on myös Satakunnassa suuri: noin 110 miljoonaa euroa (eli 546 euroa / asukas) vuoteen 2030 mennessä.

Satakunnan kunnilta, niin kuntien valmistelevilta virkamiehiltä ja työntekijöiltä kuin valmistelujen pohjalta päätöksiä tekeviltä luottamushenkilöiltä tarvitaan nyt malttia ja kykyä tehdä päätöksiä, jotka perustuvat tietoon ja osoittavat tahdon tehdä huomiseen ja pidemmälle tulevaisuuteen suuntautuvia päätöksiä. Päätöksiä, joilla luodaan edellytykset niin kuntalaisten elinolosuhteiden kuin elinkeinoelämän toiminnankin kannalta mahdollistaviin muutoksiin. 

Mahdollisuudet ovat omissa käsissämme, mutta niihin on osattava ja uskallettava tarttua. 

 

Inhimillisyys ja toisista välittäminen ei saa unohtua                                               marras- joulukuun taitteessa 2019

Tämän kirjoitukseni aluksi haluan onnitella Huittisten kaupunkia siitä, että Huittinen valittiin juuri vuoden 2019 Satakunnan yrittäjäaktiivisimmaksi kunnaksi. Yrittäjäaktiivisuus pitää sisällän näkökulmia, jotka ovat tärkeitä niin palkkatyössä kuin yrittäjyydessäkin: omatoimisuus, ratkaisuhakuisuus ja rohkeus uudistua koskettavat meitä kaikkia. Tässä on tavoitetta koko Satakunnallekin – tavoitetta siihen, että Satakunta olisi Suomen yrittäjäaktiivisin maakunta!

Muun osan kirjoituksestani voisin kirjoittaa jälleen Satakunnan menestystekijöistä tai EU:n tulevan rakennerahastokaudenvalmistelun moninaisuudesta tai uudelleen aktivoituvan sote-maakuntavalmistelun näkymistä tai satakuntalaisen edunvalvonnan tavoitteista ja tuloksista tai Satakunnan eri toimijoiden yhteistyön eteenpäinmenosta. 

Kun mietin mennyttä ja tulevaa ja katson vuodenaikaa, niin haluan kuitenkin painottaa kirjoittamiseni koskemaan inhimillisyyttä, identiteettiä ja toisista välittämistä. Nämä ovat myös hallinnon oikeutuksen ja tavoitteiden kannalta peruskiviä, jonka varaan valmistelujen ja päätösten pitää perustua. Ja nämä ovat juuri nyt hyvin koskettavia ja ajankohtaisia asioita.

On noin 102 vuotta siitä, kun Suomi julistautui itsenäiseksi, on noin 80 vuotta siitä, kun Suomi joutui mukaan toiseen maailmasotaan talvisodan kautta. Näillä kahdella tapahtumalla on arvioni mukaan monia muita asioita huomattavasti suurempi merkitys Suomen kansallisen identiteetin ja myös kansainvälisen aseman muotoutumiseen. Kumpaankin mainitsemaani asiaan liittyy iso määrä inhimillistä tuskaa ja myös katkeruutta, mutta oikein hoidettuna, toisista välittämällä ja toisten tilanteeseen paneutumalla sekä pitkäjänteisellä työllä molemmista on noussut kansallisesti merkittäviä ja vahvasti identiteettiämme muokkaavia peruskiviä. 

Lähiympäristössämme ja -yhteisössämme meillä itse kullakin on asioita, joiden kautta muodostamme omaa henkilökohtaista identiteettiämme kansallisen identiteetin oheen. 

Ei ole kuin reilut 70 vuotta siitä, että esimerkiksi äitini kulki avojaloin kouluun myöhäissyksyllä, kun ei ollut varaa kenkiin. Tai tänään iäkkään enoni poikamiestalouteen vesi ja muut asiat kulkevat vain kantamalla sisään ja ulos. Toisaalla minä istun isoon autoon, säädän lämmityslaitteen täysille ja pahoittelen, kun autossa ei ole heti lämmintä tai hanasta ottamani vesi ei ole heti sen lämpöistä kuin olisin halunnut! 

Nämä meille läheiset asiat muovaavat persoonallista identiteettiämme. Nämä asiat ovat tärkeitä, kun mietimme millaisia arvoja ja näkemyksiä esitämme, ja miten toimimme joka päiväisissä tilanteissa erilaisia päätöksiä tehdessämme. Olennaista on myös osata asettua toisen ihmisen asemaan – niin hyvin kuin mahdollista, näin yhteinen ymmärrys eri lähtökohdistakin tuleville näkemyksille voi kasvaa syvemmäksi ja paremmaksi. 

Tässä ajassa ja erityisesti juuri Suomen itsenäisyyspäivän lähellä haluan korostaa inhimillisyyttä ja toisista välittämistä. Nämä ovat tärkeitä arvoja, peruskiviä, kun teemme tätä päivää ja tulevaisuutta muokkaavia ratkaisuja.

Maakunnan liitto uuden edessä                      30.10.2019

Olemme maakuntaliiton toiminnan kannalta nyt syksyllä 2019 hyvin erilaisessa tilanteessa kuin vuosi sitten samaan aikaan. Edellisen hallituksen aikainen laaja maakunta- ja sote -uudistuksen valmistelu on nyt ajettu kokonaan alas. Nykyisen hallituksen (taitaa muuten olla kuudes peräkkäinen hallitus, jonka aikana sote-uudistusta yritetään saada eteenpäin) sote-uudistuksen suuntaviivoja ollaan juuri nostamassa pystyyn, kun uudistustyön pohjaksi tulevia tavoitteita ja reunaehtoja määritellään sekä uudistuksen perustana toimivia hallituksen asetusluonnoksia käytetään lausunnoilla. 

Monialaisia maakuntia, joiden sisälle maakuntaliiton toiminta menisi, ei olla nyt ensimmäisessä vaiheessa toteuttamassa, vaan nyt valmistellaan 18 maakunnan pohjalta sote-uudistusta, jonka ensimmäisessä vaiheessa yhdistyvät perustason sosiaali- ja terveydenhoito, erikoissairaanhoito ja pelastustoimi. Monialainen maakunta jää toisen vaiheen valmistelun piiriin. Olemmekin tilanteessa, jossa nykyinen maakuntaliitto - jonka toiminnan piti ensin loppua vuoden 2019 alussa, seuraavaksi vuoden 2020 alussa - jatkaakin toimintaansa perussopimuksensa ja lakisääteisten tehtäviensä mukaisesti vielä usean vuoden ajan. 

Satakuntaliitonkin osalta tämä merkitsee sitä, että olemme kääntäneet toimintojen alasajon eli maakuntaliiton loppumiseen valmistautumisen tulevaisuuden suunnittelun suuntaan. Olemme lähteneet valmistelemaan uutta Satakunnan maakuntasuunnitelmaa, joka toimii maakunnan kehitysnäkymien strategisena asiakirjana sekä alueidenkäytön että aluekehityksen kannalta ja myös maakuntaliiton oman organisaation strategian uudistamisen osalta.

Lakisääteisenä kuntayhtymänä Satakuntaliiton toiminnan ja talouden reunaehdot tulevat maakunnan kunnilta, jotka omistavat Satakuntaliiton. Satakunnan kuntatalouden tilanne on vaikea, toki tilanne on samansuuntainen koko maassa. Mutta se, että toisillakin on vaikeaa ei muuta Satakunnan kuntatalouden todellista tilaa. Maakunnassamme on kaksi kriisikuntakriteerit täyttävää kuntaa ja usean kunnan taloudellinen tilanne on hankaloitunut viimeisen parin vuoden aikana olennaisesti, vaikka elinkeinoelämän edellytykset ovat olleet hyvät ja työllisyystilanne on parantunut. 

Kuntatalouden vaikea tilanne näkyy myös Satakuntaliiton vuoden 2020 toiminnan ja talouden suunnittelussa. Vaikka Satakuntaliitto piti kuntamaksuosuudet viisi vuotta nollakasvulla, niin vuodelle 2020 näitä kuntamasuosuuksia ei voida esittää korotettavaksi läheskään kuuden vuoden yleisen kustannuskehityksen keskiarvon tasolla. Olemme laatimassa Satakuntaliiton toiminta- ja talousarvioita maakuntahallituksen oheistuksen perusteella noin 2,5 % kuntamaksuosuuksien korotuksen mukaisena, jolloin kuntamaksuosuuksien nousu (yhteensä noin 60.000 €) vastaisi suunnilleen sitä summaa, joka Satakuntaliitolle tulee vuonna 2020 maksettavaksi palkkaperusteisten maksujen nousuna vuoteen 2019 verrattuna. Kaikki toiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen tarvittavat resurssit Satakuntaliiton pitää näin löytää omien toimintatapojensa uudistamisesta ja uudelleenarvottamisesta.

Uudistumisen tarve ja pakko ovat yhdessä hyvä pari. Satakuntaliitto on tilanteessa, jossa nuo molemmat kriteerit ovat voimassa: on sekä tarve että halu tehdä uusia asioita ja tehdä asioita uudella tavalla. Uskon, että tuo uudistamisen ja uuden tilanteen mukainen kehittämisasenne on Satakuntaliitossa selkeästi vallitseva näkökulma. Kun maakunnan yleinen kehitystilanne ja yhteistyöhalukkuus ovat selvästi positiivisia, niin lähdemme kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvistä asetelmista viemään Satakunnan ja Satakuntaliiton asioita eteenpäin niin loppuvuoden 2019 kuin vuoden 2020 osaltakin.

 

On korkea aika toimia Satakunnan puolesta eikä itseämme vastaan!             30.9.2019

Käyn jälleen läpi meidän omaa toimintakulttuuriamme.

Syyskuun puolivälissä pidettiin maan hallituksen budjettiriihi, jonka perusteella liikenne- ja viestintäministeriö esittää Satakunnan rautatieliikenteen kehittämiseen isompaa investointimäärärahakokonaisuutta kuin aikoihin – 60 M€! Ja miten satakuntalainen yhteisö vastaa: että mitäs tuosta, kun olisi tarvittu tuota ja tätä, tuonne ja tänne! Rakentava analyysi siitä, minkä suuruusluokan panostuksesta on kysymys, mihin rahoitus käytetään, millaisia liikkumisen turvallisuus- ja ilmastopoliittisia tavoitteita rahoituksen kautta saavutetaan ja miten rahoitus on myös valtiovallan suunnalta viesti Satakunnan merkityksestä koko maan viennin ja elinvoiman kehittämiselle, jää kokonaan taka-alalle. Emme tohdi näyttää ja olla ylpeitä vahvuuksistamme.

Jätän tässä blogissani nyt vähemmälle muut (vaikkakaan asioiden arvo ei ole vähäinen) valtion ensi vuoden budjettiesityksessä olevat, Satakunnankin kannalta merkittävät resurssoinnit niin koulutukseen ja kuntatalouteen, kuin rakenteellisiin kehittämisalueisiinkin.

Jatkan omasta toimintakulttuuristamme. Aika usein kuulee lausahduksia, että Satakunnan kehittämisen eteen tehtävä työ olisi eripuraista tai vailla yhteisiä tavoitteita. Huonoimmalta tämä puhe kuulostaa, jos puhuja on maakunnan julkisen- tai etujärjestötyön toimija, jonka olettaisi olevan keskimääräistä paremmin perillä tavoitteistamme ja yhteistyömme tekemisen tasosta. Toki tässä on myös se viesti, että liian harva tietää nykyisin aidon yli puolue- ja seuturajojen menevän yhteistyön tekemisestä ja sen tahdosta. Tässäkin tilanteessa vastuuta on toki heillä, jotka ovat yhteistyötoimijoita, heidän pitäisi pystyä kertomaan enemmän yhteisestä tekemisestä ja tavoitteista. Mutta kyllä vastuu on myös puhujan: henkilö, jolla on joku etujärjestö- tai julkinen asema, omaa kansalaisten mielissä vahvan asemavaltuutuksen siten, että hänen oletetaan ja uskotaan tietävän asioista keskivertokansalaista enemmän. Tämä asemavalta tuo myös vastuuta ottaa asioista selvää ennen kuin ottaa kantaa ja esittää näkemyksiä.

Positiivinen viesti kerryttää positiivista pääomaa ja päinvastoin. Satakunta ansaitsee positiivista pääomaa niin yhteistyötaitojensa ja -tahtonsa kuin vahvojen osaamis- ja viihtyvyystekijöidensä tunnistamisessa.

Minulle Satakunta on sekä luonnollinen että miellyttävä toiminnan ja viihtymisen kokonaisuus, jossa on niin paljon positiivista, ihmiselle sekä hänen osaamiselleen mahdollisuuksia luovaa, että kaikki panokset pitää laittaa, vaikka sitten riskilläkin, siihen koriin, joka kertoo vahvuuksistamme ja mahdollisuuksistamme. Jos satakuntalaiset (ihmiset, yhteisöt, tiedotusvälineet ym.) eivät itse luo nostetta Satakuntaan, niin turha odottaa tuota nostetta maakunnan ulkopuolelta.

Ja osaako Satakunta: kyllä osaa! Tuoreena esimerkkinä vaikka puolustusvoimien iso, pitkäkestoinen osaamiseen ja tuotekehitykseen perustuva laivatilaus RMC:n telakalta. Onnittelut tästä teknologiaosaamisen ja meriteollisuuden hienosta hankkeesta, jolla luodaan pohjaa myös alan vahvalle tulevaisuudelle.

Tästäkin satakuntalaisesta osaamisesta meidän kannattaa olla ylpeitä!

 

Aktiivinen työkausi on alkanut!            28.8.2019

Nyt loppukesällä olemme epävarmoja maailmatalouden tulevasta suunnasta, valitettavana vaihtoehtona on maapallon suurvaltapolitiikasta johtuva talouden negatiivinen kehitys, josta avoimen kansainvälisen kaupan maana Suomi ei jäisi ulkopuolelle. Myös maapallon ilmaston muutokset, erityisen näkyvinä merkkeinä jäätiköiden sulamiset ja sademetsien tuhot, ovat vakava ja meitä kaikkia koskeva asia. 

 

Satakunta on Suomen vahvimpia ulkomaankaupan alueita. Tullin viimeisimpien, vuotta 2018 koskevien, tilastojen mukaan Satakunnan osuus Suomen viennistä on nyt 6,9 %, kun väestösuus on 4 %. Maakunnittain laskettuna Satakunnan viennin arvo on neljänneksi suurin. Satakunnan viennin arvo asukasta kohden laskettuna on 1,5-kertainen Varsinais-Suomeen, 1,8-kertainen Uuteenmaahan ja yli kaksinkertainen Pirkanmaahan verrattuna. 

 

Voimme vahvoihin faktoihin perustuen sanoa, että maailmalla tapahtuvat muutokset vaikuttavat Suomessa hyvin suoraan erityisesti Satakuntaan ja siksi erityisesti meidän satakuntalaisten kannattaa kehittää toimintojamme ja ympäristöämme niin, että menestymme myös tulevassa toimintaympäristössä.

 

Olemme pystyneet kesän 2019 aikana, pääasiassa SuomiAreenan yhteydessä, kertomaan laajasti Satakunnan mahdollisuuksista ja kehittämistarpeista maan uuden hallituksen ministereille ja valtiosihteereille. Pääviestimme on, että vahvan uudistuvan ja vastuullisen tuotannollisen profiilin omaavana maakuntana Satakunta voi edistää maan hallituksen asettamaan työvoiman 75 % työllisyystavoitetta, kunhan saamme yhteistoimin panostuksia siihen, että:

 

1. Suomeen tehdään pitkäjänteinen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä käsittelevä strategia (= esimerkiksi millaisia pitkäjänteisiä verotus-, rakentamislupa-, ympäristölupa-, osaamis- ja turvallisuuspoliittisia periaatteita Suomi noudattaa).

 

2. Osaamiseen ja toimintojen sekä tuotteiden kehittämistoimintaa saadaan selkeitä lisäpanostuksia. Tämä koskee erityisesti Satakuntaa, koska maakunnassa on jo pitkää ollut joistakin osaajaryhmistä selkeää pulaa (esimerkiksi terveydenhoitoalalla sekä automaatio- robotiikka-alalla). Osaamisen kehittämisessä painopistettä pitää voida kohdentaa myös aikuisväestön uudelleen ja täydennyskoulutukseen nuorisoasteen koulutusta toki unohtamatta. Koulutusta ja kehittämistoimintaa pitää tuoda sinne, missä kehitystyölle ja työvoimalle on kysyntää eikä siirtää sinne, missä on eniten koulutettavia, koska kehitystoiminnan ja koulutuksen tulee olla koko ajan kontaktissa elinkeinoelämän todellisen tarpeen kanssa ja myös siksi että työvoiman liikkuvuus on varsin rajallista.

 

3. Sekä tiedon että ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden mahdollisuuksiin, saavutettavuuteen, on saatava kehittämistoimia. Näillä toimilla on selkeä yhteys myös ilmastopolitiikkaan. Mitä enemmän saamme varmuutta ja nopeutta tiedon liikkumiseen, sitä enemmän voimme vähentää ihmisten liikkumista ja ympäristörasitusta. Myös panostuksen raideliikenteen kehittämiseen ovat sekä ilmastopoliittinen teko, mutta myös työmarkkina-alueita laajentava ja työssäkäyntiä helpottavia toimia (esimerkiksi Porin ja Tampereen välisen raideyhteyden saaminen henkilöliikenteen osalta noin tunnin yhdensuuntaiseksi matkaksi yhdistäisi nämä työssäkäyntialueet – tähän kokonaisuuteen kuuluu myös Rauman ja Kokemäen / Tampereen välisen raidehenkilöliikenteen uudelleen käynnistämisen tarve). Valtateillä eritysesti valtatiet 8 ja 2 on selkeitä liikenteellisiä pullonkauloja (esim. VT8 Eurajoen risteysalue), joissa tien uudistamisella saataisiin aikaan sekä liikenneturvallisuutta ja liikenteen joustavuutta, mutta myös ilmastollisia parannuksia.

 

Viimeisen parin viikon aikana Suomessa on uutisoitu Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien tavoitteista uuden, vuosia 2021 – 2027 koskevan, EU:n ohjelmakauden rakennerahastovarojen jakautumisesta Suomen sisällä. On hyvä, että asia on nostettu uutisissa esille, mutta uutisoinnista on helposti saanut sellaisen kuvan kuin, että Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat pyrkisivät epäoikeudenmukaisesti viemään kehittämisrahoja Itä- ja Pohjois-Suomelta. Tällaista pyrkimystä ei ole kenelläkään. Kaikki hyväksyvät sen, että Suomen ja EU:n välisessä liittymissopimuksessakin jo määritelty Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja -tuki pohjoisen ja harvaan asutun alueen takia kuuluvat tuolle alueella ja näistä tuista tulee pitää kiinni. Sen sijaan Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat ovat ehdottaneet, että muu EU:n rakennerahastojen rahoitus, joka tulee kohdistumaan samoin kriteerein Suomeen (muualle kuin Uudellemaalle ja Ahvenanmaalle) jaettaisiin maan sisällä meneillään olevaa ohjelmakautta tasaisemmin esim. alueiden asukaslukujen ja toimenpiteiden vaikuttavuutta mittaavien kriteerien perusteella. Itse uskon, että tästä Suomen sisäisestä, alueiden välisestä, taloudellisten resurssien jaosta päästään asialliseen ratkaisuun, kunhan tiedostetaan koko maan kehityksen kannalta merkittävimmät faktat.

 

Vielä haluan nostaa erikseen esille satakuntalaisen elintarvike- ja ruokaosaamisen ja sen pitkäjänteisen työn, mitä Satakunnassa on tehty ja tehdään toimialan kehittämisessä. Onnittelen sekä 20-vuotiasta Satafoodia että 30-vuotiasta Pyhäjärvi-instituuttia siitä laadukkaasta työstä, mitä kumpikin on tehnyt yhteistyökumppaneineen ja myös keskinäisessä yhteistyössä.

 

 

 

Toimia vai odottaa vaiko toimia ja valmistautua (27.5.2019)

Sainpahan tuohon ylle aikaiseksi oikein selvän otsikon. No, tarkoituksenikin on otsikossa harjoittaa sanallista akrobatiaa – muunlaiseen akrobatiaan minulla ei sitten olekaan minkäänlaisia taipumuksia. 

Suuntaan otsikkoni muutamaan toisistaan hyvinkin erilaiseen asiakokonaisuuteen, mutta kaikille näille asioille yhteistä on se, että pelkkä toisten toimien odottaminen tai tapahtuvan arvostelu eivät ole tapoja, joilla asioita hallitaan tai ohjataan oman yhteisön ja itsensä kannalta parhaaseen mahdolliseen suuntaan ja tulokseen. Asioista ja tilanteista pitää ottaa ennakoivasti kiinni, kertoa omat näkemyksensä, hakea yhteistyökumppaneita, toimia!

Ensimmäinen asia:

Maan hallitusneuvottelut ovat tätä kirjoittaessani edelleen kesken, mutta jos saatujen ennakkotietojen mukaisesti hallitusneuvotteluissa päädytään siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistusta viedään eteenpäin muodostettavien 18 maakunnan kautta, niin tuota perusasiaa kannatan edelleen tietoisesti. Suomen kuntarakenne ei kestä kasvavien sote-tarpeiden yhdenvertaista, teknologisesti ja taloudellisesti hallittavaa järjestämistä ellei sote-vastuuta pystytä siirtämään isompien kokonaisuuksien, eli nyt suunniteltavien sote-maakuntien, vastuulle.

Kun nyt siis näyttää siltä, että maan tulevan hallituksen toimesta sote-valmistelua tehdään maakunnallisen toimintamallin pohjalta, niin tuo valmistelu tulee tehdä laadukkaasti ja niin, että ensin valtakunnan tasolla valmistellaan ja säädetään toimeenpanon perustaksi tarvittava lainsäädäntö ja sen jälkeen aloitetaan alueilla (maakunnissa) toiminta tuon uuden lainsäädäntöön perustuvan toimintatavan mukaisesti. Tässä valmistelussa on monta hankalaa ja vielä edellisessä valmisteluvaiheessa ratkaisematta jäänyttä kohtaa, joiden lainsäädännölliseen hiontaan menee varmasti aikaa vähintään pari vuotta – ehkä enemmänkin. Lisäksi tähän valmisteluun kytkeytyy maakuntaliiton kannalta ja, olen varma sanoessani, myös koko maan alueellisen tasapainoisen ja tasapuolisen kehityksen kannalta merkittävänä osana sekä kuntapohjaisen että valtion aluehallintoon perustuvan päätöksenteon ja toiminnan tuominen mukaan mahdollisesti perustettavien uusien maakuntien rooliin.

Aikaa kuluu siis vähintään pari vuotta ennen kuin uusi sote-maakunta voi aloittaa toimintansa. Päättyneen eduskuntakauden aikana tehdyssä Satakunnan maakunta-sote valmistelussa tuli esille useita sote-toiminnan osa-alueita, joissa nykylainsäädännön pohjalta voidaan tehdä asioita yhdessä paremmin kuin nykyinen toimintatapamme on. Laajemman yhteistyön tekeminen on sote-järjestämisvastuun omaavien kuntien päätöksistä kiinni. Kun tiedämme asioita, joissa voimme alueellisesti tehdä asioita paremmin ja taloudellisemmin kuin nyt, teemme, ja kun on ennakoitavissa, että valtakunnan tasolla muutosta tullaan (viiveellä) viemään laajempien sote-maakuntien vastuulle, niin miksi emme toimisi jo ennakoivasti tähän suuntaan. Miksi pitäytyisimme nykyisissä toimintatavoissamme ja jäisimme vain odottamaan sekä käytännössä heikentämään kykyämme hoitaa koko ajan kasvavia sote-vastuitamme!

Toinen asia:

Olemme vuoden kierrossa vaiheessa, jolloin moni, erityisesti nuori, on uuden edessä: vuosien työ jossain oppimisympäristössä on saavuttamassa päätöksensä. On juhlan aika ja samalla aika siirtyä uuteen vaiheeseen.

Onnittelut kaikille valmistuville!

Oppimispolullakin pätee se, että ei kannata eikä saa jäädä vain odottamaan, että joku toinen tai joku muu tuo oppijalle sen viisauden, mihin ottaa seuraavan suunnan. Olennaista on oppijan oma tahto ja kiinnostus. Olemme käytännössä siirtyneet jo elinikäisen ja moniammatillisen yhteiskunnan toimintaan, jolloin oppimista ja uuden opettelua ei voi eikä pidä lopettaa: valmistumme, mutta emme tule koskaan kokonaan valmiiksi! Tämä on tavallaan raskasta, mutta pidemmällä tähtäimellä myös hyvin motivoivaa ja mahdollistavaa, aina on uutta opittavaa ja uusia mahdollisuuksia, utelias ihmismieli saa mennä eteenpäin.

Kolmas asia:

Hienoa, Karvia!

10 000 talkootuntia, 400 000 euroa, niillä saa aikaan karvialaisella yhteistyöllä hyvinkin miljoonan euron suorituksen ja mahtavan kulttuurikeskuksen. Onnittelen!

Kulttuurikeskus Skantz avattiin nyt toukokuun lopulla Karvian Kantin kylässä. Skantzissa on tehty uutta ja toimivaa yhdistämällä taidokkaasti perinnettä Ruotsin vallan ajalta alkaen ja hyödyntäen olemassa olevaa, koulutoiminnasta vapaaksi jäänyttä ympäristöä. Kokonaisuus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kulttuuri- ja matkailutoiminnan kehitykselle Karviassa ja laajemminkin.

Tässäkin kulttuurikeskus Skantzin aikaansaamisessa on tarvittu vahvaa itse asioihin tarttumista, yhteistyötä ja taitoa. Vain toisten päätöksiä odottamalla tämä kokonaisuus olisi jäänyt tekemättä ja mahdollisuudet alueen vetovoiman kasvulle olisivat olennaisesti nyt toteutettua heikommat.

 

Kohti uutta – tekeillä tulevaisuuden kehittämislinjaukset Suomessa ja Euroopassa (6.5.2019)

Joskus aina kuulee sanottavan, että poliittisella päätöksenteolla tai poliittisen päätöksenteon perustana olevalla kansalaisten äänestyskäyttäytymisellä ei olisi merkitys ja vaikutusta. Onneksi taas voimme todeta, että tuo ajattelu ja sanonta ei pidä paikkaansa. Juuri valitun eduskunnan ja vaalien jälkeen muodostettavana olevan hallituksen linjauksista ja päätöksistä riippuu paljolti se, mitenkä Satakunnan kannalta keskeiset hankkeet niin infran, osaamisen kuin elinkeinoelämän toimintaedellytystenkin kannalta etenevät samoin kuin se, millaista ilmasto-, EU- ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä koskevaa politiikkaa maassamme viedään eteenpäin seuraavina vuosina.

Uusi eduskunta ja sen päätöksellä muodostettava uusi hallitus ovat aina kaikille edunvalvontaa tekeville tahoille iso, aktiivisen toiminnan paikka, niin myös Satakuntaliitolle. Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti jo keväällä 2018 käynnistää määräaikaisen edunvalvontayhteistyön alan erityisosaajan eli Rud Pedersen Public Affairs Companyn kanssa, jotta Satakunnan tavoitteet ja tarpeet saataisiin mahdollisimman laajasti mahdollisimman monen tahon ja toimijan tietoon sekä sitä kautta maan uuden hallituksen hallitusohjelmaan ja hallituksen sekä eduskunnan päätöksentekoon. Satakuntaliiton maakuntahallitus hyväksyi tämän vuoden alussa yleiset tavoitteensa maan uuden hallituksen hallitusohjelmaa ajatellen ja täsmensi tavoitteiden vaikuttavuutta Satakunnan osalta vielä maaliskuun 2019 kokouksessaan.

Satakuntaliittoa edustavat henkilöt ovat Rud Pedersenin Satakunnalle tekemän edunvalvontatyön ohella ja osana edunvalvontatyön kokonaisuutta tämän vuoden alun aikana omalta osaltaan tavanneet laajan joukon virkamiehiä, etujärjestöjen edustajia ja poliittisia päättäjiä tavoitteenaan Satakunnan kärkihankkeiden edistäminen. Satakuntaliitto toimii edunvalvonnassakin laajassa yhteistyössä maakunnan eri edunvalvontatoimijoiden kanssa, koska maakunnasta esitettävien tavoitteiden ristiriitaisuus vain heikentäisi läpimenon mahdollisuuksia muutenkin kovassa kansallisessa kilpailutilanteessa. Lisäksi edunvalvonnassa on kannattavaa liittoutua asia- ja aluepohjalta niiltä osin kuin tavoitteet ovat tunnistettavissa yhteisiksi tai ainakin toisiaan tukeviksi. Edunvalvontamme onnistuminen mitataan tulevassa hallitusohjelmassa ja hallitusohjelman kautta käynnistyvissä kehittämishankkeissa.

Toki uuden eduskunnan ja hallituksen odotetaan ottavan aktiivisesti hoidettavakseen myös viime eduskuntakaudella kesken jääneen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä toivottavasti myös aluehallinnon kehittämisen niin, että valtion keskushallinnon toimivaltaisuus alueilla ei kasvaisi, vaan aluelähtöiset näkemykset ja tarpeet tulisivat päätöksenteossa vahvemmin esille.

Kansallisen poliittisen päätöksenteon ohella meillä on käsillä merkittävä aika myös EU:n päätöksenteon ja ohjelmakauden muutosten valmistelun osalta. Europarlamenttivaalit pidetään toukokuun lopulla ja toivottavasti me suomalaiset olemme aktiivisia vaikuttajia myös EU-parlamentin kokoonpanosta äänestettäessä – olemme kuitenkin aktiivinen ja tärkeä osa yhteistä eurooppalaista järjestelmää. Europarlamenttivaalien ohella menossa on merkittävä aika EU:n osalta myös siksi, että Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2019 jälkimmäiseksi puolivuotiskaudeksi ja tänä aikana tehdään iso osa vuosien 2021 – 2027 uuden ohjelmakauden valmistelusta. Myös Suomen sisällä vuoden 2019 aikana ratkaistaan hyvin pitkälle se, mitenkä EU:n seuraavan kauden kehittämisrahoitus jakautuu maan eri osien välille. Tässäkin kehittämisrahojen suuntautumisessa alueellisella edunvalvonnalla on merkittävää vastuuta ja roolia.

Satakuntalainen luonto ja maisema on kauneimmillaan näin keväällä ja erityisen hienoa on päästä näkemään satakuntalaista luontoa maakunnan ihmisten laadukkaan talkootyön ja osallisuuden tuloksena. Olin vapunpäivänä mukana, kun Kokemäellä vihittiin käyttöön Raition kyläyhdistyksen toimesta kokonaan uudistettu, Kokemäenjoen ylittävä Säpilän riippusilta. Talkootyön määrä ja laatu saavat kaiken kunnioitukseni. Ja riippusilta on meidän kaikkien nähtävissä sekä käytettävissä!

 

Suomen ja erityisesti Satakunnan väestökehitys – tunnistettu ongelma ratkaistavaksi (27.3.2019)

Kirjoitin maakuntajohtajan blogissa viime vuoden marraskuussa seuraavaa (pitkä, alkuvuoden 2019 tiedoilla päivitetty lainaus marraskuulta):

Maakunnallisten ohjelmien ja maakunnan tilannekuvan kautta väestön määrä ja osaavan työvoiman riittävyys ovat ne ISOT asiat, jotka määrittävät maakuntajohtajan työpöydällä olevia painotuksia ja tehtäviä. Maakunnan työllisyystilanne, työllisten osuustyövoimasta, rakennetyöttömyys eri väestöryhmissä, työvoiman kysyntä nämä ovat kaikki tekijöitä, jotka ovat paljon paremmassa tilanteessa kuin pitkiin aikoihin.

MUTTA

Osaavan työvoiman palkkaamisessa ilmenee maakunnassa isoja kohtaanto-ongelmia, maakunnan väkiluku laskee edelleen, väestörakenne muuttuu entistä vanhemmaksi ja sitä kautta osaavan työvoiman kouluttaminen ja maakunnan kuntien taloudellinen tilanne muuttuvat entistä vaikeammiksi.

Loppuvuodesta 2018 ja myös vuoden 2019 maaliskuussa asiat voisi tiivistääväestön määrä ja osaavan työvoiman riittävyyttä koskien seuraaviin kahdeksaan työssä vaikuttavaan kokonaisuuteen:

1. Voidaanko kuntaprofiloinnilla saada aikaa vetovoimaisuusalueita ja millaisen profiilin eri kunnat olisivat valmiita itselleen hyväksymään. Miten varmistetaan kunnan jäsenten aidot vaikutuskanavat profiloituneissa kunnissa.

2. Vetovoimaisten kaupunkikeskustojen merkitys koko maakunnan asukkaille ja omaa aluetta koskevalle mielikuvalle. Miten lisäämme kaupunkikeskustojen vetovoimaa ja saamme omat kaupunkikeskustamme maakunnan veto- ja pitovoiman keskiöön.

3. Satakunnan pienet etäisyydet, ajallinen helppous, kilpailukykyiset työpaikat ja edullinen asuminen ovat valttejamme niin työhön kuin vapaa-aikaankin liittyen. Miten saamme tämän monipuolisuutta ja kompaktiutta koskevan viestin läpi valtakunnallisesti.

4. Satakunnan saavutettavuus on heikko, sen tunnistavat kaikki täällä käyvät. Mutta, millä yhteisillä viesteillä ja toimenpiteillä saamme aikaan muutoksia Satakunnan saavutettavuuteen eri liikennemuodoilla niin ihmisten liikkumisen kuin yritystoiminnan kuljetustenkin näkökulmasta.

5. Satakunnassa on työmahdollisuuksia ja uudistuvaa yritystoimintaa. Miten tieto satakuntalaisesta työstä ja työmahdollisuuksista sekä osaamisesta saadaan yleiseen tietoon ja ymmärrykseen.

6. Satakunnan koulutusosaaminen niin toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuin korkeakoulutuksenkin osalta on laajaa ja nopeasti tarpeisiin vastaavaa. Olennaista on saada meidät itsemme tunnistamaan tämä koulutuksellinen osaaminen ja hyödyntämään sitä niin kouluttautujina kuin harjoittelumahdollisuuksien tarjoajina ja työnantajina.

7. Satakuntaliiton toimesta on tehty sosiaalisen median eri kanaviin ”Menestystarinoita Satakunnasta”. Näiden tai muiden vastaavien monipuolisesti elämän ja yritystoiminnan eri näkökulmien kautta tapahtuvien tarinoiden määrää, jakelun kattavuutta ja näkyvyyttä tulee kehittää, jotta tieto Satakunnan mahdollisuuksista saavuttaisi ja pysyisi ajan tasalla mahdollisimman laajoissa ihmisryhmissä.

8. Onko meillä tahtoa ja resursseja yhteisesti (niin julkiset toimijat kuin yksityinen puoli) toteuttaa vähintään kansallisesti näkyviä Satakunnan nykytilasta ja mahdollisuuksista kertovia kampanjoita joko Satakuntana tai yhdessä jonkin muun / joidenkin muiden alueiden kanssa. Esimerkkinä nyt yhdessä Varsinais-Suomen kanssa toteutuksessa oleva, työ- ja elinkeinoministeriön osittain rahoittama, ”Töihin tänne” -kampanja.

Väestökehityksen trendi on suomalainen

Marraskuussa kirjoittamani näkökohdat ovat nyt satakuntalaisessa keskustelussa ajankohtaisempia kuin osasin alkuunkaan olettaa näkökohtia kirjoittaessani. Maakunnassamme on noussut esille viime viikkoina laaja keskustelu niin koko Suomen kuin erityisesti Satakunnan väestökehityksestä. Nuo marraskuussa esittämäni näkökohdat ovat yksi pyrkimys tarttua juuri väestökehitykseen erityisesti Satakunnan osalta.

Maakuntatasolla Satakunnan väestökehitys (niiden kuntien alueella, jotka kuuluvat nykyiseen Satakunnan maakuntaan) on ollut negatiivista jo noin kolmenkymmenen vuoden ajan. Ensin suurten ikäluokkien lasten koulutuksen ja työpaikkojen rakennemuutoksen takia, nyttemmin syntyvyyden laskun ja väestön ikärakenteen vanhenemisen takia. Maakunnan väkiluvun laskua on hillinnyt maahanmuutto, maan sisäisessä muuttoliikkeessä maakuntamme on koko ajan ollut häviäjien joukossa. Näin asia on ollut Suomen 19:sta maakunnasta suurimmassa osassa, eli tämä on valtakunnallinen trendi, joka ei koske ainoastaan Satakuntaa.

Meillä on tunnistettu ongelma ratkaistavaksi

Kun Satakunnan väkiluvun ja väestörakenteen negatiivinen muutos on jo vuosikymmeniä jatkunut trendi, niin on todellakin korkea aika, että vihdoinkin tunnistamme ja tunnustamme tämän asian (= ongelman) ja sitten ihan aidosti teemme asioita ratkaistaksemme ongelman. Väestömuutoksen kääntäminen negatiivisesta positiiviseksi ei ole mikään nopea, yhden toimijan tai yhden toimenpiteen asia, vaan muutos vaatii eri toimijoiden – niin satakuntalaiset ihmiset kuin organisaatiotkin kattavia - useita toisiinsa tietoisesti liitettäviä ja pitkäkestoisia maakunnan viihtyisyyteen, veto- ja elinvoimaan liittyviä toimenpiteitä.  Omasta mielestäni nuo viime vuoden marraskuussa kirjoittamani näkökannat kuuluvat näiden keskeisten yhdessä aloitettavien ja toteutettavien toimenpiteiden ryhmään.

Kun haluamme, että Suomen yhdeksästätoista maakunnasta väkiluvultaan seitsemänneksi suurin maakunta, Satakunta, pääsee väestökehityksessä kasvu-uralle, niin se työ meidän pitää tehdä yhdessä. Viedään yhdessä eteenpäin Satakunnan brändikäsikirjan isoja teemoja:

Hyvä elämä Satakunnassa

Luo oma elämyksesi Satakunnassa

Suomi tarvitsee Satakunnan

Tärkeää on, että Sinä osaltasi tuot sisältöä näihin teemoihin!

Meitä yhdistää moni asia (27.2.2019)

Tiedän kirjoittavani aiheesta, johon jokaisella on oma ja täysin oikeutettu ja oikea näkemyksensä. Yritän viestiä sekä henkilökohtaisen kokemusmaailmani että työminäni kautta muodostuneen näkemykseni Satakunnan alueen ihmisten ja eri toimijoiden yhteisistä asioista. Samalla yritän viestiä siitä, että emme me ja meidän tarpeemme poikkea muista suomalaisista, vaikka aika usein kuulenkin ajatuksia siitä, että Satakunnassa olisi jotenkin erityisen hankala löytää yhteistyön edellytyksiä.

Satakunnan alueella on hyvin yhtenäinen elinkeinorakenne, Satakunnan maantieteellinen koko on kompakti ja, maan moniin muihin alueisiin verrattuna, etäisyyksiltään hyvin sisäisesti saavutettavissa. Maakunnan ulkoinen saavutettavuus niin maanteitse kuin rautateitse on koko maakunnan yhteinen kehittämiskohde. Porin ja Rauman satamat ovat kumpikin meille tärkeitä ja niiden kautta syntyvät työpaikat olennaisia koko maakunnalle. Meillä on koko maakunnan alueella toimivia koulutus- ja tutkimusyksiköitä, laaja-alaisia maakunnan alueella toimivia yrityksiä ja edunvalvonnassa toimivien eri toimijoiden välillä nykyisin laajaa rakenteellista ja toiminnallista yhteistyötä. Väestökehityksen ja työvoiman saatavuuden haasteet ovat koko maakunnan alueella samanlaiset. Meillä on tunnustettu ja ymmärretty yhteistyön tekemisen tarve eri ilmansuuntiin asioiden hoitamiseksi ja edunvalvonnan onnistumiseksi.

Yhdistäviä tekijöitä, niin positiivisia kuin negatiivisia on paljon, mutta siitä huolimatta minusta tuntuu välillä, että yhdistävien tekijöiden sijaan halutaan nostaa esille epäilyksiä siitä, että onkohan se ja se toimija tai maakunnan osa-alue aidosti mukana yhteistyössämme – voimmeko luottaa? Tätä ajattelua en jaksa ymmärtää – ainahan löytyy ongelmia, jos oikein tikulla kaivaa ja epäilee toista, mutta yhteistyö on enemmän luottamista ja luottamusta sekä toisen lähtökohtien ymmärtämistä kuin epäilyksen varjon heittämistä.

Yhteistyön tekeminen ja yhteisten tavoitteiden ajaminen ei tarkoita sitä, että kaikissa asioissa pitää olla samaa mieltä eikä myöskään sitä, että maakunnallinen moninaisuus olisi haitta; päinvastoin on hyvä, että maakunnan alueelta löytyy vaihtoehtoja niin julkisten kuin yksityistenkin toimijoiden osalta.  Otan esimerkiksi kaikkein triviaaleimman ja useimmin maakunnan sisällä puhutun parin: Lukko ja Ässät. Ilman muuta seurat kilpailevat myös keskenään, mutta kummallekin toisen olemassaolo on tärkeää niin toiminnan kehittämisen kuin kiinnostavuudenkin kannalta.

Kun tunnen jonkin verran maamme eri alueiden (esim. kuntaparien, maakuntien) sisäisiä ja alueiden välisiä asioita, niin Satakunnan sisällä – niin ihmisten kuin organisaatioidenkin väliset – yhteistyön edellytykset ja esteet ovat kovin samanlaisia kuin muuallakin. Ajatus siitä, että meille jokin asia on erityisen hankala, kuuluu kaikkien alueiden ajattelutapaan. Koen, että olemme itsellemme älyllisesti laiskoja, jos suostumme siihen yksinkertaistavaan tulkintaan, että eihän tuota asiaa voida tai osata meillä hoitaa yhteistyössä, kun olemme sellaisia tai tällaisia. Kyllä voidaan hoitaa, jos meillä on halua ja uskallusta, kyse on toimintatavoista ei mistään ”kansanluonteesta”.

Minusta satakuntalainen yhteisten asioiden ymmärrys sekä edistäminen on nousussa koko ajan laajemmalle ja paremmalle tasolle. Tätä kehitystä kannattaa ja pitää tukea!

Satakuntaliitto maakunnan kehityshankkeiden edistäjänä (6.2.2019)

Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet perustuvat maakuntavaltuuston vuoden 2017 joulukuussa hyväksymään Satakunnan maakuntaohjelmaan vuosille 2018-2021. Keskeisinä edunvalvonnan tavoitteina ovat:

- Valtatie 8 Turku-Pori -yhteysväli
- Pori/Rauma-Tampere-Helsinki -raideyhteydet
- Valtatie 2 -liikennekäytävän kehittäminen
- Porin ja Rauman satamat
- Perustienpidon määrärahat
- Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma (Teollisuuspilotti)
- Satakunnan korkeakoulutus
- Maakunnan toisen asteen koulutus
- Ympäristö, kestävä kehitys ja viihtyisyys

Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumiseksi vuonna 2019 Satakuntaliiton edunvalvontatyössä painopisteinä ovat:

Hallitusohjelmatyöhön vaikuttaminen, jotta hallitusohjelma sisältäisi Satakunnan edunvalvonnan tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksia ja selkeitä lupauksia. Tärkeänä tavoitteena on, että hallitusohjelmaan sisältyisi kansallisen uudistuvan vastuullisen teollisuuspoliittisen ohjelman laadinta.

Elinkeinoelämän ja työllisyyden hyvä kehitys tulee pyrkiä varmistamaan tilanteessa, jolloin positiivisen suhdannekehityksen odotetaan valtakunnan tasolla hidastuvan, mutta säilyvän kuitenkin kasvu-uralla. Satakunnan osalta odotusarvot ovat korkealla usean eri sektorin uusien hankkeiden ja hyvin kehittyneen tilauskannan perusteella (esim. automaatio ja robotiikka, tekoäly, akkuteknologia, meriteollisuus, elintarvike, bio- ja kiertotalous).

Liikenneverkon osalta valtatien 8 Eurajoen risteysalueen suunnittelu saataneen valmiiksi kuluvan vuoden aikana ja edunvalvonnallisesti tuon risteysalueen investoinnin rahoitus (vajaat 20 miljoonaa euroa) on liikenneverkon lyhyen tähtäimen isoin edunvalvonnallinen kysymys. Toki muitakin valtateiden 2 ja 8 hankkeita (esim. valmisteilla olevaa tiesuunnitelmaa välille Ulasoori – Tiilimäki) tulee viedä päättäväisesti eteenpäin. Kokonaistavoitteena pitää myös valtion näkökulmasta olla nelikaistainen valtatie 8 välillä Pori – Turku ja valtatien 2 välityskyvyn ja turvallisuuden olennainen parantaminen Satakunnan alueella. Liikenneverkon osalta Porin radan tavaraliikenteen kuljetusedellytykset ovat keskeinen edunvalvonnan kohde samoin kuin Rauman radan henkilöliikenteen uudelleen käynnistäminen (huolimatta Liikenne- ja viestintäministeriön nyt tammikuussa tekemästä negatiivisesta päätöksestä koskien henkilöliikennepilotin aloittamista Rauman radalla).

Koulutus niin korkeakoulu- kuin ammatillisen koulutuksen osalta on maakunnan elinvoiman ja väestökehityksen kannalta keskeinen edunvalvonnan kohde. Kyse ei ole vain nuorten kouluttamisesta, vaan pitkälti myös täydennys- ja lisäkoulutuksesta jatkuvan oppimisen näkökulmasta ja sitä kautta osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon parantamisesta. Koulutus- ja kehitystoimintaan kohdistuu maan sisällä erinäisiä keskittämis- ja keskittymispyrkimyksiä, joissa Satakunnan kaltainen, vahvojen kasvukeskusten ulkopuolinen alue (alue, joka kuitenkin synnyttää väestömääräänsä nähden noin puolitoistakertaisen määrän Suomen ulkomaakaupan arvosta ja teollisista työpaikoista) jää huomaamatta ilman vahvaa edunvalvontaa ja samalla uhaksi muodostuu kovin helposti koulutuspaikkojen menettäminen.

Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma (Teollisuuspilotti) tuo esille maakunnan teollisuuden merkityksen ja uusiutumiskyvyn. Erityisesti Satakunnassa toimivat vahvat teollisuuspuistot (esim. Honkajoen Kirkkokallion alue, Porin Tahkoluodon alue, Harjavallan suurteollisuuspuisto ja Rauman Seaside Industry Park) ovat alueita, joiden sisäistä toimintaa ja synergioita kehittämällä voidaan saavuttaa toimintatapoja ja yhteistyömuotoja, jotka luovat uusia menestysmahdollisuuksia.

Ympäristö, kestävä kehitys ja viihtyisyys ovat merkittäviä kokonaisuuksia, joissa satakuntalaisella osaamisella on paljon annettavaa ja joissa vanhentuneiden käsitysten korjaamisessa edunvalvonnalla on paljon tehtävää. Satakunnassa on sekä teollista (esim. ympäristö- ja bioteknologia-alan yritykset) että tutkimuksellista (esim. Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja SAMK) osaamista ympäristöteknologian ja kestävän kehityksen alalla. Viihtyisyys on monen osa-alueen summa, jossa Satakunnan vahvuudet niin työn kuin vapaa-ajan ja asumisviihtyvyyden sekä turvallisuuden osalta ovat ihan liian vähän tunnistettuja ja tunnustettuja.

Satakuntaliiton tekemä edunvalvontatyö on vahvasti yhteistyötä

Jos tavoitteet eivät ole selkeät, yhdenmukaiset ja pitkäjänteiset, edunvalvonta ei pysty tuottamaan tuloksia.

Satakuntaliiton sisällä maakuntajohtaja johtaa ja vastaa edunvalvonnasta. Maakunta-asiamies valmistelee ja toteuttaa edunvalvontatoimia ja hoitaa työhön liittyviä yhteyksiä ja järjestelyjä yhdessä määräaikaisen edunvalvonta-assistentin kanssa. Edunvalvontaa tehdään myös toimialojen asiantuntijatyönä. Tämä on kuitenkin vain yksi osa maakunnan edunvalvontatyön ketjua.

Olennaista on keskeisten vaikuttajakumppanien kanssa tehtävä yhteinen edunvalvonnallinen työ. Tällöin merkittävässä roolissa ovat erityisesti:
- Satakunnan kansanedustajat, joiden kanssa Satakuntaliitolla on vuosittain noin 20 tilaisuutta yksittäisten asioiden hoitamisen ohella.
- Kuntayhteistyö, jota toteutetaan laajimmin kuntajohtajakokoontumisissa (noin 4 – 5 tilaisuutta vuosittain) plus toki kuntakohtaiset erilliset kontaktit ja yhteistyöt.
- Sidosryhmäyhteistyö (mm. kauppakamarit, yrittäjät, koulutusorganisaatiot, valtion alueyksiköt, järjestöt)
- Maakuntien välinen yhteistyö (keskeisimpänä Läntisen Suomen maakuntaliittojen yhteistyö, johon kuuluvat Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi ja joiltakin osin myös Keski-Pohjanmaa)
- SuomiAreena ja sinä aikana tehtävä edunvalvontatyö
- Satakuntavaltuuskunta, joka on vapaaehtoinen Satakunnasta kotoisin olevien tai muuten Satakunta -henkisten vaikuttajien ryhmä ja kokoontuu noin 3 – 4 kertaa vuodessa.
- Jokainen satakuntalainen - on tärkeää, että jokainen meistä puhuu hyvää siitä, mitä meillä täällä omassa maakunnassamme, Satakunnassa, on!

Tuloksia yhdessä toimimalla (2.1.2019)

Aloittaessani omaa työuraani 1980-luvun lopulla Säkylän elinkeinoasiamiehenä koin vaikuttavana sen yhteishengen, minkä maanviljelysneuvos, Lännen Tehtaitten pitkäaikainen toimitusjohtaja Pentti Perttuli oli luonut tuon tehdasalueen ja koko lähiyhteisön keskuuteen. Tavaksi oli otettu, että kokoonnuttiin neuvonpitoon tehdasalueen, viljelijöiden, henkilökunnan, kumppaneiden, kunnan ja valtiovallan edustajien kanssa puimaan ja rakentelemaan ratkaisuja tulevaisuuden varmistamiseksi. Yhteistyö ja yhteinen tieto oli ja on valttia.

Kirjoitin vuoden 2018 joulukuun blogissani, että maakuntajohtajan työpöydällä on erityisesti toimenpiteitä, joita maakunnan liitto itse tekee, mutta suuressa merkityksessä ovat maakunnan verkostotoimijoiden toimenpiteet, joiden pohdintaan, suunnitteluun ja toteutukseen maakunnan liitto osallistuu. Totesin lisäksi, että yleiskuva Satakunnan kehityksen tilasta ja mahdollisuuksista on parempi kuin pitkää aikaan ja tämä viesti tulisi saada tunnistetuksi.

Satakunnan kansanedustajat ovat yksi keskeinen päättäjäryhmä, joka on sekä koko kahdeksan kansanedustajan ryhmänä että erityisesti eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa varsinaisina jäseninä olevina (Timo Kalli ja Kauko Juhantalo) tehneet hyvää ja tuloksellista työtä tuossa edellisessä kappaleessa mainitsemieni Satakunnan menestysedellytysten esiin nostamisessa myös valtion vuoden 2019 talousarviossa.

Satakunnan kannalta valtion vuoden 2019 talousarvio sisältää usean, suoraan satakuntalaisen yhteisten työn kautta syntyneen, rahoituskohteen, joilla voidaan edistää maakuntamme kehitystä ja samalla tuoda muulle Suomelle tunnetuksi Satakunnan merkitystä, mahdollisuuksia ja osaamista. Lisäksi valtion vuoden 2019 talousarvioissa on useita sellaisia rahoituskohteita, joiden tavoitteet sopivat muiden ohella myös satakuntalaisten toimijoiden toteutettaviksi.

Nostan valtion vuoden 2019 talousarviosta esille ne kohteet, joita ovat selkeästi syntyneet satakuntalaisen yhteistyön tuloksena. Toki näissäkin pitää aina muistaa, että oman tai itselle tärkeän asian eteenpäinvienti on edellyttänyt ja edellyttää myös muiden kuin satakuntalaisten tukea ja yhteistyötä.Säkylän Pyhäjärven hoitokalastukseen 100 000 euroa.

  • Valtatie 2, Haistilan liittymän parantaminen Ulvilassa 1 300 000 euroa.
  • Kevyen liikenteen väylän rakentaminen valtatien 23 viereen välillä Söörmarkku—Noormarkku 400 000 euroa.
  • Rekikoskentien 12831 kunnostaminen Huittisissa 600 000 euroa.
  • Jämin alueen matkailua edistäviin ja tukeviin hankkeisiin 150 000 euroa.
  • Satakunnan metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtoja selvittävään ja kehittävään hankkeeseen 100 000 euroa.
  • Elintarviketeollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä tehostamaan tarkoitetun raaka-ainepörssin kehittämishankkeeseen 100 000 euroa.
  • Hämeenkankaan monikäyttö- ja harjoitusalueen kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 130 000 euroa.
  • Säpin majakan ylläpitoon ja alueen kehittämiseen 100 000 euroa.
  • Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 100 000 euroa.
  • Lauhanvuoren kansallispuiston ja Katikan kanjonin kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen 100 000 euroa. 

Valtion vuoden 2019 talousarvion yleisemmistä painotuksista, ilman Satakuntaan erityisesti kohdistuvaa määrärahaa, hyvin satakuntalaisille toimijoille sopivat mm. seuraavat tavoitteet:Rautateiden turvalaitejärjestelmät ovat monin osin vanhoja ja elinkaaressa päässä, mistä aiheutuu korjaustarpeita, jotka ovat omiaan hidastamaan liikenteen toimivuutta ja lisäämään junaliikenteen myöhästymisiä. Liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää mm. sitä, että raideliikenteen houkuttelevuutta kuljetusmuotona lisätään niin henkilö- kuin myös tavaraliikenteessä. Tämä edellyttää lisäpanostuksia rataverkon kuntoon ja turvallisuuteen sekä turvalaitteiden digitalisointiin.

  • Valtionavustusta yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen lisätään 4 miljoonalla eurolla. Korotus on tarpeellinen, sillä etenkin viime talven vaikea kelirikko on lisännyt tuntuvasti kunnostustarpeita. Yksityistiet ovat keskeinen osa elinkeinoelämän kuljetuksissa, kun esim. kaikki raakapuu lähtee metsästä kumipyöräkuljetuksina.
  • Eduskunta kiinnittää huomiota matkailun merkitykseen talouskasvulle ja työllisyydelle ja näkee siinä merkittävää kasvupotentiaalia.
  • Eduskunta katsoo, että akkutoimiala voi tuoda Suomelle tuntuvaa menestystä, koska Suomen kallioperä on otollinen akuissa käytettävien raaka-aineiden löytämiselle ja maassamme on korkealuokkaista laite- ja teknologiaosaamista esiintymien hyödyntämiseen. Eduskunta pitää tärkeänä, että raaka-aineet myös jalostetaan Suomessa mahdollisimman pitkälle. Tämä tavoite edellyttää alkutuotannon strategista kehittämistä ja tämän alan osaamisen vahvistamista tulevaisuudessa.
  • Tarpeellista on myös Itämeren vedenalaisen meriluonnon kartoitusohjelman (VELMU) inventointien jatkaminen monimuotoisuudeltaan arvokkailla alueilla. Samoin perusteltua on jatkaa vesi- ja meriseurantaa sekä sen kehittämistä ja modernisointia. Eduskunta nostaa lisäksi esiin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) raportin linjaaman päästövähennystavoitteiden nopean kiristämistarpeen. Tämä edellyttää monipuolisten vaikuttavuusarviointien tekemistä mahdollisista toimintapoluista päästöjen vähentämiseksi.
  • Vesien- ja ympäristönhoidon edistämiseen on varattu 2 miljoonaa euroa puurakentamisen ohjelman jatkamiseen. Rahoituksen turvin on mahdollista toteuttaa kehitystyötä liittyen muun muassa puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä, alueellisten osaamiskeskittymien muodostumiseen sekä lisätä muuttuneisiin rakennusmääräyksiin liittyvää viestintä- ja koulutustyötä. Puurakentamista tulee edistää sekä uudis- että täydennysrakentamisessa. Valiokunta korostaa myös saavutettavia myönteisiä ilmasto- ja terveysvaikutuksia. Hiilensidonnan kannalta puun käytön pitäisi kohdistua mahdollisimman pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten puurakentamiseen.

Menestyksellistä alkanutta vuotta!

ISOT ASIAT - väestön määrä ja osaavan työvoiman riittävyys (10.12.2018)

Maakuntajohtajan työpöydällä on erityisesti toimenpiteitä, joita maakunnan liitto itse tekee, mutta suuressa merkityksessä ovat maakunnan verkostotoimijoiden toimenpiteet, joiden pohdintaan, suunnitteluun ja toteutukseen maakunnan liitto osallistuu.

Yleiskuva Satakunnan kehityksen tilasta ja mahdollisuuksista on parempi kuin pitkään aikaan ja tämä viesti tulee saada tunnistetuksi. Nyt meillä satakuntalaisilla on oikeasti eväät tehdä parempaa Satakuntaa ja omaa elinpiiriämme, kun työllisyys on kohentunut ja taloudellinen toimeliaisuus profiililtaan uudistuvan teollisuuden maakunnassa on vahvassa tilanteessa, niin Kokemäenjokilaakson kasvuvyöhykkeellä kuin valtatie 8 -akselilla Pori ─ Rauma. Pohjois-Satakunnan kasvutilanne ja -mahdollisuudet, erityisesti pienen ja keskisuuren yritystoiminnan ja matkailun profiloimana alueena, ovat myös mainiot.

Satakunnan maakunnan yhteistyön tilanne ja eri ohjelmien kautta työstetyt tavoitteet ovat eri päättäjäryhmien osalta varsin hyvin tiedossa, mutta juuri nyt tarvittavien ja tehtävien toimenpiteiden painotuksiin pitää saada vielä lisää yhteistä sisältöä ja yhteistä ymmärrystä. Maakunnallisen työn ohella ja rinnalla koko ajan esillä oleva ja työhön vaikuttava maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun hidas eteneminen tuo oman sekaannuttavan vaikutuksensa selkeiden tilannekohtaisten kärkien tunnistamiseen.

Maakunnallisten ohjelmien ja maakunnan tilannekuvan kautta väestön määrä ja osaavan työvoiman riittävyys ovat ne ISOT asiat, jotka määrittävät maakuntajohtajan työpöydällä olevia painotuksia ja tehtäviä. 

Maakunnan työllisyystilanne, työllisten osuustyövoimasta, rakennetyöttömyys eri väestöryhmissä, työvoiman kysyntä nämä ovat kaikki tekijöitä, jotka ovat paljon paremmassa tilanteessa kuin pitkiin aikoihin.

MUTTA

Osaavan työvoiman palkkaamisessa ilmenee maakunnassa isoja kohtaanto-ongelmia, maakunnan väkiluku laskee edelleen, väestörakenne muuttuu entistä vanhemmaksi ja sitä kautta osaavan työvoiman kouluttaminen ja maakunnan kuntien taloudellinen tilanne muuttuvat entistä vaikeammiksi.

Loppuvuodesta 2018 asiat voisi tiivistääväestön määrä ja osaavan työvoiman riittävyyttä koskien seuraaviin kahdeksaan työssä vaikuttavaan kokonaisuuteen:

  1. Voidaanko kuntaprofiloinnilla saada aikaan vetovoimaisuusalueita ja millaisen profiilin eri kunnat olisivat valmiita itselleen hyväksymään? Miten varmistetaan kunnan jäsenten aidot vaikutuskanavat profiloituneissa kunnissa?
  2. Vetovoimaisten kaupunkikeskustojen merkitys koko maakunnan asukkaille ja omaa aluetta koskevalle mielikuvalle. Miten lisäämme kaupunkikeskustojen vetovoimaa ja saamme omat kaupunkikeskustamme maakunnan veto- ja pitovoiman keskiöön?
  3. Satakunnan pienet etäisyydet ja ajallinen helppous saavuttaa monipuolisesti niin työhön kuin vapaa-aikaankin liittyviä tapahtumia ja paikkoja kuntarajojen yli. Miten saamme tämän monipuolisuutta ja kompaktiutta koskevan viestin läpi?
  4. Satakunnan saavutettavuus on heikko, sen tunnistavat kaikki täällä käyvät. Mutta, millä viesteillä ja toimenpiteillä saamme aikaan muutoksia Satakunnan saavutettavuuteen eri liikennemuodoilla niin ihmisten liikkumisen kuin yritystoiminnan kuljetustenkin näkökulmasta?
  5. Satakunnassa on työmahdollisuuksia ja uudistuvaa yritystoimintaa. Miten tieto satakuntalaisesta työstä ja työmahdollisuuksista sekä osaamisesta saadaan yleiseen tietoon ja ymmärrykseen?
  6. Satakunnan koulutusosaaminen niin toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuin korkeakoulutuksenkin osalta on laajaa ja nopeasti tarpeisiin vastaavaa. Olennaista on saada meidät itsemme tunnistamaan tämä koulutuksellinen osaaminen ja hyödyntämään sitä niin kouluttautujina kuin harjoittelumahdollisuuksien tarjoajina.
  7. Satakuntaliiton toimesta on tehty sosiaalisen median eri kanaviin ”Menestystarinoita Satakunnasta”. Näiden monipuolisesti elämän ja yritystoiminnan eri näkökulmien kautta tapahtuvien tarinoiden määrää, jakelun kattavuutta ja näkyvyyttä tulee jatkaa, jotta tieto Satakunnan mahdollisuuksista saavuttaisi ja pysyisi ajan tasalla mahdollisimman laajoissa ihmisryhmissä.
  8. Onko meillä tahtoa ja resursseja yhteisesti (niin julkiset toimijat kuin yksityinen puoli) toteuttaa vähintään kansallisesti näkyviä Satakunnan nykytilasta ja mahdollisuuksista kertovia kampanjoita joko Satakuntana tai yhdessä jonkin muun / joidenkin muiden alueiden kanssa? Esimerkkinä nyt yhdessä Varsinais-Suomen kanssa toteutuksessa oleva, työ- ja elinkeinoministeriön osittain rahoittama, ”Töihin tänne” -kampanja.

Maakuntajohtaja
Asko
Aro-Heinilä

• Satakuntaliiton johtaminen
• maakunnan tahdonmuodostus
• edunvalvonta
• maakuntauudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja

puhelin +358 50 350 1505
etunimi.sukunimi (a) satakunta.fi