Kysymyksiä ja vastauksia vaihemaakuntakaava 2 vaikutuksista

Satakuntaliitto laatii parhaillaan Satakunnan vaihemaakuntakaavaa 2, jossa osoitetaan muun muassa arvokkaita maisema-alueita ja kulttuuriympäristökohteita. Näissä seitsemässä kysymyksessä ja asiantuntijan vastauksessa kerrotaan, mitä tämä tarkoittaa.

Kun tilani sijaitsee vaihemaakuntakaavassa arvokkaalla maisema-alueella, niin mihin se vaikuttaa?
Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräys velvoittaa kuntaa yleis- tai asemakaavaa laatiessaan ottamaan huomioon maiseman arvot ja sovittamaan suunniteltavia toimintoja arvojen kanssa yhteen.  Lisäksi kuntakaavan määräyksin tulee edistää peltojen, niittyjen ja avoimien maisematilojen säilymistä.  Yksityisen ihmisen kohdalla tieto arvoista lisää toivottavasti oman ympäristön arvostusta ja saa pohtimaan suunnitelmia tehtäessä, kuinka voisi säilyttää ympäristön arvot tulevillekin sukupolville. Kaava ei kuitenkaan suoraan velvoita yksityistä ihmistä.

Maisema-alueita ja arvokkaita kulttuuriympäristöjä on merkitty seutukaavoihin ja maakuntakaavaan jo vuosikymmeniä. Kysymys ei siis ole uudesta asiasta. Myös kaavamääräys on jo voimassaolevassa kokonaismaakuntakaavassa.  Satakuntaliiton tietoon ei ole tullut näiden merkintöjen aiheuttaneen merkittäviä ongelmia sen paremmin maatalouden harjoittamiselle kuin esimerkiksi matkailuelinkeinollekaan. Matkailuelinkeino on yleensä kokenut maiseman ja kulttuuriympäristön arvot matkailua edistäväksi tekijäksi.

Miksi meiltä ei ole kysytty mitään kaavasta? 
Vaihemaakuntakaavasta kuullaan osallisia maankäyttö- ja  rakennuslain mukaisesti kuuluttamalla. Vaihemaakuntakaava koskettaa koko maakuntaa, joten jokaiselle maanomistajalle, ei voida lähettää erikseen kuulemiskirjeitä. Kiinteistöjä on Satakunnassa yli 122 000. Kaikki tähän asti syntynyt aineisto selvityksineen on ollut, ja on, koko ajan tutustuttavissa netissä Satakuntaliiton sivuilla ja aineisto täydentyy koko ajan.

Vaihemaakuntakaavan osallistuminen toteutetaan osallistumis-ja arviointisuunnitelman mukaan, joka oli jo vuonna 2015 erikseen nähtävillä ja kuultavana. Myös siitä kuulutettiin. Kaavaluonnos hyväksyttiin maakuntahallituksessa joulukuun lopussa 2016 ja maakuntahallituksen hyväksymä aineisto asetettiin sen jälkeen julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta kuulutettiin lehdissä, Satakuntaliiton ja kuntien virallisilla ilmoitustauluilla ja Satakuntaliiton verkkosivuilla. Tätä aikaisemmin ei ole ollut luonnosta, josta olisi voinut edes kysyä maanomistajien näkemyksiä. 

Miten maisema-aluemerkintä vaihemaakuntakaavassa vaikuttaa alueella olevan rakennuksen arvoon?  Voimmeko korjata, myydä tai purkaa rakennuksen?
Merkintä nostaa rakennuksen arvostusta, ja toivon mukaan myös sen rahallista arvoa.  Rakennuksen voi myydä ja sitä voi korjata.  Asuinrakennuksen purkamiseen tarvitaan maisema-alueesta riippumatta purkamislupa, josta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Hän pyytää tarvittaessa lausunnon ELY-keskukselta ja/tai Satakunnan Museolta.  Museon rakennustutkija ottaa yhteyttä omistajaan, tutustuu kohteeseen paikan päällä ja neuvottelee omistajan kanssa.

Saako arvokkaalla maisema-alueella tehdä avohakkuita?  Mitä jos haluamme raivata, harventaa, hakata tai myydä?
Maisema-alueilla tarkoitetaan nimenomaan viljeltyjä maaseudun maisemia, joiden avoimuutta ylläpidetään parhaiten aktiivisella maanviljelyllä siihen liittyvine toimenpiteineen.  Pusikkojen raivaaminen on siis suotavaa, mutta siihen ei voida velvoittaa.  Metsäalueilla noudatetaan metsälakia, eli metsää voi harventaa, hakata ja myydä maakuntakaavan maisema-alueen estämättä. Maisema-alueen perusteella edes avohakkuu ei ole kiellettyä - kuitenkin toivottavaa olisi, että metsänhakkuiden suunnittelussa maiseman arvot huomioitaisiin ja avohakkuut suunniteltaisiin myös maiseman lähtökohdat huomioiden Metsäkeskus Tapion suositusten mukaisesti. 

Naapurin päärakennus rapistuu silmissä.  Miten vaihemaakuntakaava voisi auttaa naapuria rakennuksen korjaamisessa?
Mikäli kaavassa on arvokkaan kulttuuriympäristön kohdemerkintä, se  helpottaa korjausavustusten saamista. ELY-keskukset ja Museovirasto jakavat avustuksia rakennusperinnön hoitoon.  Hakuaika on lokakuussa ja avustuksia myönnetään yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille.  Avustuksista voi kysyä esim. Satakunnan Museosta.

Naapuri kävi kertomassa, että kaavassa osoitettu maisema-alue estää kaiken kehityksen, rakentamisen ja elinkeinotoiminnan alueella - onko tämä totta? Muuttuuko maisema-alue museoksi?
Maisema-alueilla on moninainen kirjo elinkeinotoimintaa jo tänä päivänä.  Ne ovat syntyneet maatalouden harjoittamisen tuloksena ja maataloutta liitännäiselinkeinoineen tarvitaan edelleenkin arvojen säilymiseksi. Mikään elinkeinotoiminta ei ole maisema-alueella kiellettyä. Rakentaminen tulee vain suunnitella maiseman arvot huomioiden. Maisema-alueenkin kannalta on keskeistä edistää alueen elinvoimaisuutta. Ilman ihmistä maisema-alue menettää nopeasti arvonsa.
Vaihemaakuntakaavan maisema-aluemerkinnät eivät pidä sisällään rakentamiskieltoa.  Suunnittelumääräys ei pidä sisällään edes rakentamisrajoitusta.  Maisema-alueilla rakentaminen jatkuu ja rakentaminen suunnitellaan niin, että se soveltuu maiseman historialliseen kehitykseen.

Tässä täytyy olla jokin kissa haudattuna.  Miksi ihmeessä näitä maisema-alueita merkitään vaihemaakuntakaavaan? "Miksi isäntä ei saa ihan itte päättää ja rakentaa mitä tykkää…? Ja joltakin museovirastolta pitää vielä hakea lupia."
Meillä Suomessa rakentamista ohjataan maankäyttö- ja rakennuslailla, ja kunnilla on monopoli päättää rakentamisen tavasta alueellaan. Kunnan laatimissa kaavoissa ja rakennusjärjestyksessä sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa kerrotaan, mitä lupia rakentamiselle tarvitaan. Yleensä kunta pyrkii ohjaamaan esimerkiksi teollisuushallit teollisuusalueille, mikä on myös toiminnan kannalta järkevää. Mikäli teollisuushalli eksyisi keskelle kylän kauneinta maisemaa, niin se olisi menetys sekä koko kylälle että asuinympäristön viihtyisyydelle. Yleensä maiseman arvojen on koettu olevan hyödyksi myös matkailuyrittämisen kannalta.

Maanomistajan omistusoikeus ja omaisuuden suoja on Suomessa tärkeä asia. Maiseman arvot eivät uhkaa maanomistajan oikeuksia.  Päinvastoin - juuri isäntien ja emäntien eli edellisten sukupolvien työ on ollut hedelmällistä ja luonut kauneutta, jota voidaan laajemmaltikin arvioiden arvostaa.  Elämä jatkuu, ja uusia kerroksia rakennetaan siis jatkossakin.

FAKTA

  • Maakuntakaavat kattavat koko Suomen. Maakuntakaavoja edelsivät jo seutukaavat.  Satakunnan kokonaismaakuntakaava sai lainvoiman 13.3.2013.
  • Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 käsitteli maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimatuotannon alueita, ja kaava sai lainvoiman 6.5.2016.
  • Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 on parhaillaan tekeillä. Vaihemaakuntakaavan kärkiteemana on energiantuotanto: turve, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita vaihemaakuntakaavan 2 teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt.
  • Vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto oli laatimisvaiheen julkista kuulemista varten nähtävillä 1.2.-3.3.2017 välisen ajan.  Kaavaratkaisuista toimitettiin maakuntahallitukselle kaksi adressia, joista toinen käsitteli turvetuotantoalueiden Sääksjärveen kohdistuvia vesistövaikutuksia ja toinen Karvian maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Lisäksi saatiin mielipiteitä erityisesti Jämijärven maakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta.  Kuntien ja viranomaisten lausuntoaika jatkuu vielä 7.4.2017 asti.
  • Vaihemaakuntakaavan 2 valmistelu jatkuu tämän jälkeen siten, että maakuntahallitus saa käsiteltäväksi mielipiteisiin ja lausuntoihin annettavat vastineet, teetetään täydentävät selvitykset sekä laaditaan vaihemaakuntakaavaehdotus, josta neuvotellaan viranomaisten kanssa.  Vaihemaakuntakaavaehdotus mahdollisine tarkistuksineen asetetaan tämän jälkeen virallisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin siitä voi tehdä muistutuksia. 
  • Tavoitteena on, että Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 hyväksyttäisiin maakuntavaltuustossa vuonna 2018.  
  • Kaavoituksen etenemistä voi seurata Satakuntaliiton verkkosivuilla: www.satakuntaliitto.fi/valmisteluvmk2

Porissa 20.3.2017
Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Maakunta-arkkitehti Susanna Roslöf
Rakennustutkija Liisa Nummelin
Lähteenä on käytetty Koillissanomat 03/2017

Alueiden käytön johtaja
Päivi
Liuska-Kankaanpää

• maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen
• maakuntakaavan valmistelu
• maakuntakaavan toteuttamiseen liittyvät viranomaistehtävät
• liikenne
• alueiden käytön johtaja
• maakuntajohtajan 2. sijainen
• johtoryhmän jäsen

puhelin +358 44 711 4382
etunimi.sukunimi (a) satakunta.fi

Maakunta-arkkitehti
Susanna
Roslöf

• maakuntakaavoitus
• maakuntakaavan toteuttamiseen liittyvät viranomaistehtävät
• alueiden käytön toimiala

puhelin +358 44 711 4334
etunimi.sukunimi (a) satakunta.fi