Kirjailijat Satakunnan osastolla A63-64

Anu Sukaselle lasten kuvakirjallisuus on sydämen asia. Satakunnan hän kokee maastona, jossa on kasvanut ja osastolla on esillä kirja Essi Mariina Von Darling. 
 
Anja Koivusen porilainen mies toi hänet, itäsuomalaisen, Satakuntaan, Harjavaltaan 60-luvulla. Koivunen teki suurimman osan työurastaan osastonhoitajana Satalinnassa asuen Harjavallassa 26 vuotta. Esillä on kaksi hänen runokokoelmaansa "Runo ON" sekä "TAN KA KO vaiko hai ku?”
 
Antti Kuusisto on suomalainen tietokirjailija ja keräilyn sekä antiikin asiantuntija. Hän on Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen ja omistaa Ulvilan kaupungissa Suomen ainoa täydellisen umpipihan, Jalomäen umpipihan ja asuu nykyisin Porissa. Teoksia mm. Kunniamerkit 1939-45, Finnish Medals and Orders 1939-45, Itsenäisen Suomen syntyvaiheen merkit, Medals and Orders of the Finnish Independence Era, Makein kirja - Makean ja makeiskääreiden historiaa, Keräilijän maailma - Kokoelmien aarteita 1 sekä Jalomäen umpipihan aarteita. 
 
Arto Seppälä on kirjoittanut romaaneja, nuortenkirjoja, esseitä, aforismeja, näytelmiä ja kuunnelmia vuodesta 1961. Satakuntalaisuudesta Seppälällä on laaja kuva, sillä hän on syntynyt Ulvilassa, asunut Laviassa, Porissa, Noormarkussa ja Kokemäellä. Mukana messuilla ovat kirjat Olen lukenut Alastalon salissa, Lapsi, olet puu ja Viisi naista kappelissa. 
 
Arttu Tuominen on 33-vuotias porilainen ja kevään 2015 esikoiskirjailija. Poriin ja Ulvilaan sijoittuvassa Muistilabyrintti-dekkarissa liikutaan niin poliisitutkinnan, kunnallispolitiikan kuin ympäristönsuojelun maailmoissa.
 
Eero Kavasto on kirjailija ja rovasti eo. Porista. Tarjolla ovat hänen kirjansa Pantterin täplät - kahdeksan juutalaista Dachaun keskitysleirillä edelleen vuonna 1947 (myös ruotsiksi ja arabiaksi), Hatikva - Elämää kommunistisella kibbutsilla Israelissa 1948-2010, Rovasti, joka ei etene va-rovasti - Pamflettityyppinen blogikirja ja tulossa on Rovasti joka ei edelleenkään etene va-rovasti.
 
Heli Laaksonen on runoilija, pulisija ja levoton sialu sekä ”uussatakuntalaine, mut sikses sulautunu jöröttämä. Osastolla on esillä Aapine, Peippo vei, Lähtisiks föli? Lisätietoja Helistä ja hänen tuotannostaan löytyy www.hulimaa.fi.
 
Johanna Lehtinen on porilainen sisustus- ja lifestylekohteiden kuvaamiseen erikoistunut valokuvaaja ja graafinen suunnittelija. Esikoisteos Laiturilla Kesäkoteja rannikolla ja saaristossa.
 
Kaarina Rannelle  Satakunta on koti. Ranne on kirjoittanut paljon teoksia esim. sosiaalipedagogiikasta, tutkivasta oppimisesta, opettajuudesta ja työnohjauksesta. Esillä häneltä ovat kirjat Työnohjaus ryhmien ja organisaatioiden kehittäjänä ja Suomalaisen työnohjauksen juurilla - katse tulevaisuuteen. 
 
Kristiina Numelin kirjoittaa satukirjoja. Hän on julkaissut kaksi kirjaa ja kolmannen kirjan teksti on puhtaaksikirjoitusvaiheessa. On asunut Kokemäellä, Kauvatsan kylässä vuodesta. Osastolla on esillä Sointulan lasten ja Minnan syysseikkailu sekä Sointulan perheen ja Pienen Valaan meriseikkailu. Molemmat kirjat löytyvät myös ruotsiksi.
 
Leena Falttu on kirjoittanut yhdessä Marja Hiltusen kanssa romaanit Mansikkamäen Elina ja Juuselan Maija sekä samannimiset näytelmät. Juurensa ovat Satakunnassa, Eurajoella. Mukana ovat teokset Mansikkamäen Elina, Juuselan Maija sekä Eurajoen murteella olevat postikortit. 
 
Liisa Keitaanpää on Porissa asuva umpisatakuntalainen kirjailija ja lukionlehtori emerita. Kirjoittanut dekkareista lastennäytelmiin, lehtiteksteistä ja novelleista romaaneihin, blogeja Satakunnan Kansaan. Viimeisimmät teokset: Näyttöihot 2008, Miehenmetsä 2009, Sotakorvaustyttö 2011, Pasurin tyttäret 2015. Lisätietoa https://keitaanpaa.wordpress.com/pasurin_tyttaret/ 
 
Marja Hiltusen kirjoissa kuvataan elämänmenoa Eurajoella, ja viitekehys on mahdollisimman pitkälle todenmukainen.  Näytelmät Mansikkamäen Elina ja Juuselan Maija (Leena Faltun kanssa), romaanit Mansikkamäen Elina ja Juuselan Maija. Esillä osastolla ovat Mansikkamäen Elina, Koivikon Agatha, Juuselan Maija. 
 
Marja Tanhuanpää on kirjoittanut kulttuurihistoriallisen ruokakirjan Taivaallista mannaa, joka esittelee ruokaperinnettä kristillisessä kulttuurissa ja on esillä osastolla. Satakuntalaisuuden kirjailija kokee henkisenä perintönä. Omat sekä äitinsä ja isänsä juuret ovat syvällä satakuntalaisuudessa. Syntymä- ja kotikaupunkinsa on Rauma.
 
Merja Koski on kirjoittanut ensimmäisen kirjansa Onneks on lähiruokaa. Satakunnan kokee olevan maaseutua ja lähiruokaa, mutta myös kulttuuria ja tekniikkaa. Hän kertoo Satakunnan olevan satojen mahdollisuuksien maakunta. 
 
Miikka Lappalainen on kuvatoimittaja ja valokuvaaja. Osastolla on esillä Kodiksamin kutomo, kappale kylän, kansakunnan ja universumin historiaa. 
 
Nina Rintala on kirjoittanut kaksi runokokoelmaa vuoden sisällä ja järjestänyt Runojameja Raumalle. Tätä ennen Rintala on mm. dramatisoinut ja ohjannut näytelmiä. " Pohojanmaalta oon kotoosin, mutta koen satakuntalaisen kulttuurin ja maiseman nykyään osaksi minua”. Osastolla ovat esillä Kuukorento ja Paperiperho -kirjat.
 
Onerva Lääperi kirjoittaa faktasta fiktioon. Omimmillaan kokee olevansa tietokirjailijana, mutta on tehnyt myös toimitustöitä. Lääperi kokee satakuntalaisuuden vahvasti omakseen. Joen ja meren maisemat puhuttelevat, samoin kuin alueen historia ja uusi vireys. Osastolla ovat esillä Merellisen Porin monet kasvot, Preiviiki, meren alta kyläksi ja Kirjo mummolan malliin. 
 
Pauli Karmala on kirjoittanut neljän runokirjan verran kertovaa runoa, joista saavat selvän muutkin kuin runoilija itse. Satakunnan kokee kauniina ja kipeänä. Esillä ovat Valkoisen hevosen uni, Tihku, Lyhyen kesän lapset ja Ukko.
 
Pertti Rajala kertoo messuilla selkokirjoistaan. Esillä ovat viime vuonna ilmestynyt kirja Talvisota ja tänä syksynä ilmestynyt kirja Jatkosota. Mahdollista on tutustua myös tekemiinsä kaunokirjallisuuden selkomukautuksiin, esimerkiksi tänä syksynä ilmestyneeseen Stevensonin Aarresaareen.
 
Rauman merimuseo julkaisee mereen, merenkulkuun ja merimiehiin liittyvää kirjallisuutta myös erityisesti raumalaisesta näkökulmasta. Merenkulku on aina kansainvälistä. Meressä ja merielinkeinoissa on Satakunnan rannikkopitäjien, myös Rauman, perusta. Esillä osastolla on suurin osa merimuseon julkaisusarjan kirjoista, mm. Matruusista merikapteeniksi. Kirjeitä merelle ja mereltä (2015) ja Merenkulkuperinnettä Pröttikarvialta Ämpärporiin (2008).
 
Ritva Ruohonen kertoo juuriensa olevan Satakunnassa monien sukupolvien ja vuosisatojen ajalta. Luontorunoissaan hän kuvaa satakuntalaista maisemaa. Esillä ovat teokset Uinnin jälkeen elokuussa sekä Lumitähtimatto.
 
Sami Syysmetsä on kirjailija ja lyyrikko, joka kokee Satakunnan kotinaan. Osastolla on esillä teos Soma Inferno. 
 
Satu Mattila-Laine kertoo Satakunnan aina olleen lähellä - Pori on syntymä- ja nykyinen asuinkaupunki. Mattila-Laine on tarkastellut kotikontujaan myös kauempaa ja nähnyt tuolloin selkeämmin Porin valo- ja varjopuolet.  Esikoiskirja, nuortenromaani Parantola (Karisto), julkaistaan syyskuussa 2015.   
 
Tanja Hakala on noormarkkulainen koti- ja sisustusjuttuihin erikoistunut viestintäyrittäjä. Esikoisteos Laiturilla Kesäkoteja rannikolla ja saaristossa ilmestyi maaliskuussa.
 
Tapio Koivukari on kirjoittanut proosaa, draamaa ja runoa maalta ja mereltä, Länsi-Suomesta, Islannista ja muualtakin. Hän on raumalainen, piilokarjalainen ja Islannin vävypoika. Osastolla ovat esillä teokset Unissasaarnaaja, Viäläk teils se paatt o, Käpykaartilaiset ja Meren yli, kiven sisään. 
 
Tapio Niemi on raumalainen tietokirjailija, joka on toiminut niin kieltenopettajana kuin toimittajanakin ja joka tunnetaan myös murreviihdyttäjänä sekä mm. kesäteatterinäytelmien kirjoittajana.  Pääteoksinaan hän pitää elämäkertoja Hj. Nortamosta, Unto ja Tauno Koskelasta sekä iskelmälaulaja Veikko Tuomesta. Kirjoittanut yhdessä Panu Rajalan kanssa Rauman kaupunginteatterissa esitetyn näytelmän Kuubalainen serenadi, joka kertoi raumalaiskirjailija Unto Koskelan elämästä.
 
Tuomas Keskimäki on satakuntalainen 30-vuotias runoilija ja sanoittaja. Keskimäki on julkaissut neljä runoteosta, joista uusin, "Sinä, taivaani" ilmestyi syksyllä 2015. Esillä ovat teokset "Sinä, taivaani - Kustaa II Aadolfin & Ebba Brahen lauluja" (Sunkirja), sekä "Suohon eksynyt" (Salakirjat). 
 
Vesa Vitikainen on Itä-Suomesta kotoisin, mutta nykyään Poriin perheen perustanut sarjakuvakäsikirjoittaja. Ensimmäiset Vitikaisen kirjoittamat tositapahtumiin perustuvat Legendat- sarjan sotasarjakuvat Lauri Törnistä ja Simo Häyhästä ylsivät Suomi lukee-listalle. Tänä syksynä sarjassa ilmestyy kuudes albumi: Hokki -jatkosodan viimeinen kaukopartio. Lisäksi Vitikainen osallistui Eino Leinon Helkavirsiä -kokoelmaan ja Octobriana-albumiin. Lisäksi Vitikainen tunnetaan luomastaan Kersantti Napalm-hahmosta.
 
Vesa-Pekka Leino on julkaissut kaksi murrerunoteosta. Tämä satakuntalaisuuden vahvasti tunteva kirjailija tuo osastolle teokset Lavila aukkial kasvan sekä Mukulist...ja vähä muistakki.

Markkinointisihteeri
Ulla
Koivula

• maakunnan markkinointi
• tapahtumat
• Satakunnan vanhusneuvoston sihteeri
• maakuntajohtajan työtiimi

puhelin +358 50 528 4856
etunimi.sukunimi (a) satakunta.fi