Aluesuunnittelu alkoi Satakunnasta

Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelma hyväksyttiin 1942

Aluesuunnittelulla on pitkä historia Satakunnassa. Itse asiassa koko suomalaisen seutusuunnittelun katsotaan alkaneen Satakunnassa vuonna 1942 sitten, kun arkkitehti Alvar Aallon Kokemäenjoenlaakson aluessuunnitelma hyväksyttiin. 

Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelma loi pohjan alueilla tehtäville suunnitteluratkaisuille. Kokemäenjokilaakson innoittamina Satakunnan muutkin seudut kiinnostuivat yhteistoimin toteutettavasta aluesuunnittelusta. Tuolloin luotiin pohja nykyisille suunnittelujärjestelmille sekä seudulliselle ja maakunnalliselle yhteistyölle Suomessa.

Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelman eteneminen:

14.10.1940 Porin kauppakamari käsitteli aluesuunnittelua koskevaa aloitetta
15.1.1940 Porin kauppakamarin kutsumana valmisteleva kokous Porissa
27.3.1941 Aluesuunnitelman pääkomitean perustava kokous Porissa 
24.2.1942 Aluesuunnitelman hyväksyminen (päivämäärä on mainittu seutukaavajohtaja Pauli Marjasen kirjoituksessa Seutusuunnittelun juhlajulkaisussa vuodelta 1991)

Tarkemmin Satakunnan aluesuunnittelun historiaan ja kehittymiseen voit tutustua omalla teemasivulla.

''Kaupunkikäsitettä korkeampi yhdyskuntaporras''

Satakunnan kauppakamarin aloitteesta vuonna 1941 ryhdyttiin valmistelemaan laajaa, useaa kuntaa Kokemäenjokilaaksossa käsittelevää maankäytön suunnitelmaa. Yhteistyöhön kutsuttiin Porin kaupungin, Porin maalaiskunnan, Noormarkun, Kullaan, Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen kuntien edustajat. Suunnittelijaksi kutsuttiin arkkitehti Alvar Aalto. Yhteistyössä laadittu 'Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelma' loi pohjan näissä kunnissa tehtäville suunnitteluratkaisuille.

Yhteistyö oli ainutkertaista. Se ei ollut hallinnollista, viranomaisten organisoimaa ja etukäteen määriteltyihin tavoitteisiin perustuvaa vaan silloisen Suomen suunnittelukulttuurin uusi innovaatio. Kokemäenjokilaakson kuntien yhteistyön innoittamina Satakunnan muutkin seudut kiinnostuivat yhteistoimin toteutettavasta aluesuunnittelusta.

Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelma valmistui vuonna 1942. Aluesuunnitelman tavoitteet ja ratkaisut sisälsivät mielenkiintoisia kehitysvisioita sekä yhdyskuntien ja liikennejärjestelmien suunnittelustrategioita. Arkkitehti Alvar Aallon esittämä näkemys, että Kokemäenjoen laaksoon on

'...ilmeisesti syntymässä aivan uusi, laaja kaupunkikäsitettä korkeampi yhdyskuntaporras, jonka muodostaa laajalle levinnyt teollisen, agraarisen, liikenteellisen ja sivistyksellisen toiminnan yhdistelmä...'

on muodostanut perustan monille nykypäiväänkin ulottuville suunnitelmille.

Aalto tavoitteli tilasuhteiden orgaanisuutta ja samalla toiminnallista funktionaalisuutta; sitä että yhteiskunnalliset toiminnat olisivat keskenään oikeissa suhteissa - toisiaan häiritsemättä, mutta toisiaan tarviten. Uudet tiereitit tai asutus oli määrä sijoittaa niin, että talonpoikaisen kulttuurimaiseman ja maatalouden edut turvattaisiin. Tärkein esitys oli, että rakennettaisiin uusi pikatie Porin satama-alueelta Mäntyluodon kärjestä Kokemäelle - sehän on nykyinen valtatie 2.