Ajankohtaiset tiedotteet

Täydennys Sääntö-Suomi -ohjelman sisältöön (16.1.2018)

Sääntö-Suomi -ohjelman jaksossa 16.1. käsiteltiin Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 maisema-alueita. Ohjelma on kuvattu kesäkuussa 2017, ja valmistelu on edennyt sen jälkeen. Maisema-alueiden osalta nykyisessä, uudessa muodossaan Pohjois-Satakunnan alueet ovat nyt maisemallisesti tärkeitä alueita. Ratkaisuesitys huomioi eri tahojen näkökulmia. Asiaa on käsitelty Satakunnan yhteistyöryhmässä 10.1.2018, jossa Pohjois-Satakunnan toimijat pitivät ratkaisuesitystä hyvänä. Vaihemaakuntakaava 2 on maakuntahallituksen käsittelyssä 22.1.2018. Lisätietoja esityslistalta osoitteessa http://satakunta.tweb.fi/…/dbisa.…/ktwebscr/epj_tek_tweb.htm

Lisätietoja antavat:
alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää 044 711 4382
maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505

Jaana Laitinen-Pesola Satakunnan kansanedustajien puheenjohtajaksi (15.1.2018)

Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmän puheenjohtajuus vaihtuu kalenterivuosittain puolueiden maakunnassa saavuttaman vaalituloksen perusteella. Vuodeksi 2018 puheenjohtajuus siirtyy Kokoomukselle.

Kokoomuksen satakuntalainen kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola toimii yhteistyöryhmän puheenjohtajana vuoden 2018 ajan. Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmään kuuluvat kaikki Satakunnan kahdeksan kansanedustajaa. Satakuntaliitto koordinoi ryhmän toimintaa maakunnassa.

Yhteistyöryhmä kokoontui tänään ja tutustui vapaan sivistystyön ja apteekkialan ajankohtaisiin asioihin sekä keskusteli Satakunnan kevään edunvalvontatoimista.

Lisätiedot:
Kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola, jaana.laitinen-pesola@eduskunta.fi, p. 09 432 3083 ja 040 595 1772
Maakunta-asiamies Marika Luoma, Satakuntaliitto, marika.luoma@satakunta.fi, p. 044 711 4321

Yritysyhteistyö, koulutusvienti ja ikäihmisten palvelut Satakunnan ja Kiinan yhteistyön keskiössä (12.1.2018)

Satakunnan maakunnan yhteistyö Kiinan kanssa kasvaa ja tiivistyy. Tavoitteena on Satakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden edistäminen.

Satakunnan ja Kiinan välille on kehitetty kansainvälistymistä edistävä USF (Ulvila-Satakunta Finland) -toimintaympäristö. Se perustuu molempien maiden julkisen sektorin toimijoiden suoraan yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, jossa yhteistyössä luodaan innovatiivisia ratkaisuja mm. Kiinan keskushallinnon käynnistämiin teollisuuden modernisaatio-ohjelman tavoitteisiin. Kansainvälistymisväylä käsittää kolme toimintamallia, joissa kaikissa automaatio ja robotiikka sekä kestävä kehitys ovat läpileikkaavina teemoina ja koordinoijana Prizztech Oy.  Seuraavina toimenpiteinä käynnistetään yritysten välisiä toimenpiteitä sekä rakennetaan Ningbo Haishun kehitysyhtiön operatiivinen toiminta Ulvilaan.

Pyhäjärvi-instituutti toteuttaa yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita erityisesti vesialan toimijoiden kanssa sekä edistää suomalaisen biotalouden liiketoimintaosaamisen vientiä Kiinaan. Myös suomalaisen ruoan vientiä edistetään. Instituutti jatkaa Pyhäjärven ja Taihu-järven tutkimusta osana InteRest-hanketta, joka on yhteistyöprojekti Kiinan Vesivaraministeriön ja Suomen maa- ja metsätalousministeriön välillä, sekä on mukana vuoden alusta alkaneessa CEWP PI-projektissa yhdessä suomalaisten ja kiinalaisten partnerien kanssa.

Satakunnan ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä kiinalaisten toimijoiden kanssa usealla tasolla. SAMKin ja Changzhoun yliopiston välillä solmittiin syksyllä 2016 kaksoistutkintosopimus (2+2) sairaanhoitajakoulutuksesta ja ensimmäisten kaksoistutkinto-opiskelijoiden odotetaan saapuvan syksyllä 2018. Alustavasti on hyväksytty tarjous siitä, että vanhustyön koulutusyhteistyö aloitetaan tänä vuonna muistihyvinvointikoulutuksella vanhusalan ammattilaisille (Professional Dementia Care Training). Changzhoun yliopiston ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välissä tutkimusfoorumeissa, vuodesta 2010, on työstetty eri teemoja. Vuoden 2018 teemaksi on suunniteltu hyvinvointiteknologiaa ja iäkkäiden ihmisten hyvinvointia. Summer/winter camp -leirikoulujen kautta kiinalaiset lapset tutustuvat Satakuntaan ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään; tähän menessä toteutuksia on ollut kaksi. Kokonaisuus liittyy myös SAMKin matkailun koulutusohjelmassa käynnistymässä olevaan toimintaan, jossa autetaan satakuntalaista matkailua markkinoimaan tuotteita kiinalaisille matkailijoille.

Sataedu on neuvottelut suomalaisen toisen asteen ammatillisen koulutusviennistä ja koulutuksen sisällöistä (lähihoitaja / vanhustyö) sekä opettaja- ja opiskelijaliikkuvuuksista tähän mennessä kolmen kiinalaisen oppilaitoksen kanssa. Yksi näistä on johtanut jo kauppaan. Sataedun koulutusviennin kärjet ovat tällä hetkellä sosiaali- ja terveysala sekä automaatiotekniikka. Sataedu on Education Finland -koulutusviennin kasvuohjelman jäsen. Education Finland -kasvuohjelman toteutuksesta vastaa Opetushallitus.

Maakunnan eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä Satakunta-Kiina -toiminnoissa. Satakunnan maakunnallisen yhteistyön yhtenä alkuna on Satakuntaliiton ja Changzhoun kaupungin vuonna 2008 allekirjoittama virallinen yhteistyösopimus, jonka kautta alueen yrityksille ja toimijoille tarjottiin kontakteja Changzhousta sekä sen lähialueilta. Yhteistyö on tiivistynyt ja kasvanut vuosien varrella. Nyt yhteistyön keskiössä olevat sisällöt ovat yhteneväisiä Satakunnan maakuntaohjelman 2018-2021 kehittämisteemojen kanssa. Keskeisiä painopistealoja yhteistyössä ovat tutkimus- ja koulutusyhteistyö, koulutusvienti, yritysyhteistyö ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen, automaatio ja robotiikka, biotalous, elintarvikevienti, ympäristö sekä ikäihmisten palvelut.

Lisätietoja:
Prizztech:         Heikki Perko, yrityskehittäjä 044 710 5361
Prizztech:         Mikko Puputti, klusteripäällikkö, automaatio ja robotiikka 044 710 5343
Prizztech :        Jari-Pekka Niemi, palvelujohtaja 044 710 5350
Pyhäjärvi-instituutti: Anne-Mari Ventelä, tutkimusjohtaja 050 370 2919
SAMK:               Tiina Savola, johtaja, hyvinvointi ja terveys -osaamisalue 044 7103882
SAMK:               Markku Paukkunen, Kiina-asiantuntija 044 7103152
SAMK:               Juha Kämäri, rehtori, toimitusjohtaja 044 7103003
Sataedu:           Marko Kemppinen, kansainvälisyyspäällikkö 040 199 4302
Sataedu:           Matti Isokallio, kuntayhtymän johtaja 040 199 4101
Satakuntaliitto: Asko Aro-Heinilä, maakuntajohtaja 050 350 1505

Europe Direct Satakunnan tiedotuspisteen toiminta on loppunut (10.1.2018)  
 
Satakuntaliiton ylläpitämä Europe Direct -tiedotuspisteen toiminta päättyi vuoden 2017 lopussa. Satakunnassa Satakunnassa aktiivista EU-tiedottamista jatkaa Europe Direct Pohjois-Satakunta
Europe Direct Satakunta ei tullut valituksi tiedotuspisteiden joukkoon kaudelle 2018-2020. Valinnat tiedotuspisteiksi teki Euroopan komission Suomen edustuston arviointikomitea pisteytysten perusteella.
 
Keskuskatu 51 B, 38700 Kankaanpää
 
-     kaikkialta EU:sta
-     arkisin klo 10.00 – 19.00 (Suomen aikaa)
-     kaikilla EU:n virallisilla kielillä
 .
Porin kaupunginkirjaston aulassa (Gallen-Kallelankatu 12, 28100 Pori) on saatavilla EU-aiheista materiaalia. 
 
Internetistä löytyy paljon tietoa ja ilmaiseksi tilattavaa materiaalia. Tutustu näihin palveluihin:
 
 
 
 
  
EUROPE DIRECT SATAKUNTA
Satakuntaliitto
Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on päättynyt
Satakunnassa Suomi 100 -juhlavuosi on ollut tärkeä ja yhdistävä asia (29.12.2017)

Suomen satavuotiasta itsenäisyyttä on juhlittu läpi vuoden kaikkialla Suomessa ja myös eri puolilla maailmaa. Suomi 100 -juhlavuosi jää historiaan maamme kaikkien aikojen laajimpana ja monimuotoisimpana juhlavuotena. Avoimeen ohjelmaan liitettiin valtakunnallisesti 5 000 erilaista hanketta, ja yli 600 000 suomalaista ja Suomen ystävää osallistui ohjelman rakentamiseen. Tapahtumia hankkeissa oli yhteensä kymmeniä tuhansia. Avoin ohjelma, sen laajuus ja tekemisen tapa olivat ainutlaatuisia myös kansainvälisesti.

Suomalaisten tahto juhlia itsenäisyyttä ylitti hurjimmatkin odotukset. Juhlavuodesta kasvoi suomalaisten näköinen ja vertaansa vailla oleva kokonaisuus, jonka tavoitteena oli vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja nostaa Suomen kansainvälistä profiilia. Nämä molemmat tavoitteet saavutimme yhdessä ja komeasti. Itsenäisyyspäivän sinivalkoisiksi valaistut maamerkit ympäri maailmaa ovat siitä mahtava osoitus.

Satakunnan juhlavuoden ohjelmatarjonta on ollut suorastaan hengästyttävää. Kunnat ja kuntalaiset ovat järjestäneet juhlavuoden teeman mukaisesti yhdessä mitä erilaisimpia tapahtumia ja tempauksia, joista osa on ollut kertaluontoisia ja osa on tullut jäädäkseen. Tästä esimerkkinä on elokuussa Kankaanpään torilla järjestetty Herkutellaan -tapahtuma, joka keräsi ennätysyleisön ja todisti siten, että lähiruokaa kohtaan on Kankaanpään ja yleensä Pohjois-Satakunnan alueella suurta innostusta ja kysyntää. Äärimmäisen pienellä budjetilla, mutta sitäkin suuremmalla sydämellä toteutettu Satakunta satakuntalaista elokuvaa -hanke kertoo taas talkoolaisten ja yhteistyöverkostojen merkityksestä. Satakunnan Elävän Kuvan Keskuksen (SEKK) päätavoitteena oli saada myös niiden nuorten ääni kuuluviin, jotka ovat jääneet syrjään. 100visio - nuorten uusi itsenäisyysjulistus -hanke ylitti uutiskynnyksen ja liitettiin Kuopion Aikakapseliin mukaan. Huhtikuussa järjestetty Satakunnan kansallinen veteraanijuhla oli harras ja ainutlaatuinen sekä jatkaa omalta osaltaan veteraaniperinteen eteenpäin viemistä. Tapahtumien listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Satakunnassa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden viettoa on pidetty tärkeänä ja ihmisiä yhdistävänä asiana. Satakuntalaisista 60 % oli hyvin tietoisia ja 40 % jossain määrin tietoisia juhlavuodesta, kertoo syksyllä 2017 tehty Tilastokeskuksen tutkimus. Parhaimpina tietolähteinä ohjelmien ja tapahtumien suhteen pidettiin sanomalehteä, radiota ja televisiota. Sosiaalista mediaa, lähinnä Facebookia, on seurannut 40 % tutkimukseen osallistuneista.

Satakuntaan liittyviä tai maakunnassa toteutettavia virallisen ohjelmahaun kautta tulleita hakemuksia tuli Suomi 100 -toimistoon kaikkiaan 182 kappaletta. Maakunnallisella tasolla Satakuntaliitto tuki 34 hanketta 70 000 eurolla. Hakemuksia tuli 71 kappaletta ja avustushakusumma oli yli 300 000 €. Monta hyvää hanketta jäi valitettavasti tuen ulkopuolelle.

100-vuotissyntymäpäivä on juhlittu ja juhlavuosi on virallisesti päättynyt. Kaikkien aikojen juhlavuosi siirtyy kirjoihin ja kansiin osaksi Suomen hienoa tarinaa. Satakunnan omat Suomi 100 -kotisivut ovat netissä luettavissa 31.8.2018 asti. Facebook-sivusto hiljenee 31.12.2017.

Lämmin kiitos kaikille juhlavuoteen osallistuneille!

Yhteisistä hetkistä kiittäen
Susanna Virkki
Suomi 100 -aluekoordinaattori
044 711 4313

Hyvää joulua!
Vuodenvaihteen aukioloaika (18.12.2017)

Satakuntaliiton virasto on suljettu joulun ja uudenvuoden välisinä päivinä 27. - 29.12.2017. Tuolloin ei ole tarjolla virallisia palveluita kuten esimerkiksi kirjaamo.

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous 
Satakuntaan uusi maakuntaohjelma vuosille 2018-2021 (20.12.2017)

Satakunnan maakuntaohjelma on valmistunut ja hyväksytty. Uusi maakuntaohjelma kattaa vuodet 2018-2021. Tulevien vuosien toiminnan suunnat on määritelty maakuntaohjelmassa eri kokonaisuuksiin. Ohjelmalla haetaan ’kannustavaa yhteisöllisyyttä’, ’puhdasta elinvoimaa’ ja ’ihmislähtöisiä ratkaisuja’. Ohjelmaa toteutetaan ja rahoitetaan erilaisten EU-rahoituslähteiden ja osittain kansallisen rahoituksen voimalla.

Maakunnan yhteistyöryhmälle esiteltiin tänään Satakunnan maakuntavaltuuston 15.12.2017 vahvistama, uudistettu maakuntaohjelma vuosille 2018-2021. Ohjelman tavoitteena on Satakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden edistäminen. Maakuntaohjelmassa kuvataan maakunnan tahtotila ja lähtökohdat, keskeiset toteuttamisen välineet ja tärkeimmät kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet sekä näistä johdetut kehittämisen vahvuudet ja rajoitteet.

Uusi maakuntaohjelma koostuu kolmesta eri toimintalinjasta: ’kannustavaa yhteisöllisyyttä’, ’puhdasta elinvoimaa’ ja ’ihmislähtöisiä ratkaisuja’. Valittuja kehittämisteemoja on kymmenen. Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti ja rahoitusmahdollisuuksia on nostettu esiin kehittämisteemojen yhteydessä. Osaamisen vahvistaminen, kansainvälistyminen ja digitalisaatio ovat vahvasti mukana toimintalinjojen läpileikkaavina sisältöinä. Myös automaatio ja robotiikka on Satakunnassa nyt vahvassa nosteessa ja otettu myös uuteen ohjelmaan mukaan osana uudistuvaa teollisuutta. Uutta ovat myös bio- ja kiertotalouden sekä ns. sinisen kasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen. Sinisellä kasvulla tarkoitetaan Satakunnassa veteen liittyvää TKI-toimintaa, meriteollisuutta, vesiosaamisen kehittämistä, kalataloutta ja esim. hyvinvointipalveluja mm. vesistömatkailun muodossa. Maakuntaohjelmaan kirjatut edunvalvonnan kärkihankkeet ovat pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden lisäksi Satakunnan edunvalvonta reagoi ajankohtaisiin kysymyksiin silloin, kun on aihetta.

SOTE-uudistus osana maakuntauudistusta

Maakunnan yhteistyöryhmä kuuli myös muutosjohtaja Terttu Nordmanin katsauksen SOTE-uudistuksen etenemisestä Satakunnassa. Uudistuksella on tarkoitus kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada SOTE-uudistuksen myötä. Muutosjohtaja Nordman vakuutti, että uudistus Satakunnassa etenee aikataulussaan ja valmisteluvaiheen II valmisteluryhmät ovat juuri aloittamassa toimintaansa.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta http://www.satakuntaliitto.fi/listat

Lisätiedot:
MYR:n puheenjohtaja Satu Pietilä p. 0400-608 289,
vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen p. 044-711 4360 (Satakuntaliitto)
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050-5696 818 (Satakuntaliitto)
http://www.satakuntaliitto.fi/myr-2018-2019

Satakuntaliiton maakuntavaltuuston kokous 15.12.2017
Maakuntaohjelma 2018-2021, talousarvio ja taloussuunnitelma hyväksyttiin

Maakuntavaltuusto hyväksyi tänään Satakunnan maakuntaohjelman 2018-2021. Ohjelma pitää sisällään Satakunnan kehittämislinjaukset tuleville vuosille, ja se edistää maakunnan, kansallisia ja kansainvälisiä strategioita kokonaisvaltaiseksi Satakunnan kehittämisohjelmaksi. Ohjelma linjaa myös rahoituksen suuntaamista. ’Hyvä elämä Satakunnassa’ on Satakunnan kehittämisen päätavoite, ja sitä tavoitellaan kolmen toimintalinjan kautta: Kannustavaa yhteisöllisyyttä, Puhdasta elinvoimaa ja Ihmislähtöisiä ratkaisuja. Kehittämisteemat ovat Yrittäjyys, Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus, Uudistuva teollisuus, Energia, Bio- ja kiertotalous, Sininen kasvu, Vetovoima, Hyvinvointi, Turvallisuus ja Saavutettavuus. Kaikkiin teemoihin liittyvät kansainvälistyminen, osaamisen kehittäminen ja digitalisaatio. Maakuntaohjelman rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uuden maakunnan aloittaessa työnsä vuonna 2020. Asiakirja löytyy linkistä Maakuntavaltuuston esityslista 15.12.2017

Maakuntavaltuusto hyväksyi myös Satakuntaliiton vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman. Kuntamaksuosuudet pysyvät vuonna 2018 aiempien vuosien tasolla, eivätkä ne nouse myöskään vuodelle 2019. Satakuntaliiton toiminta loppuu ja toiminnot siirtyvät uuden Satakunnan maakunnan tehtäväksi vuoden 2020 alusta. Asiakirjat löytyvät linkistä Maakuntavaltuuston esityslista 15.12.2017

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio antoi maakuntavaltuustolle tiedoksi Turun hallinto-oikeuden päätöksen 17/0375/1: Valitus kunnallisasiassa - Maakuntajohtajan valinta. Päätös liittyy 16.12.2016 maakuntajohtajan vaalista tehtyyn valitukseen.

Lisätiedot kokouksesta:
Vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, puhelin 050 350 1505
Vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen, puhelin 044 711 4385
Maakuntavaltuuston esityslista 15.12.2017 – sisältää käsitellyt asiakirjat

Seitsemälle Satakunnan EAKR-hankkeelle kohdentamispäätökset (15.12.2017)

Satakuntaliiton maakuntahallitus teki tänään kokouksessaan kohdentamispäätökset seitsemälle EAKR-hankkeelle.

Visio- ja teknologiajalostamo (VTR) -hanke yhdistää tulevaisuuden uudistuksiin tähtäävien teknologia-alueiden osaamiset ja verkostot, tarjota tarvittavat työkalut ja osaamista sekä edistää entistä kokonaisvaltaisemmin yritysten liiketoiminnan uudistamista ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä. Toteuttaja on Satakunnan ammattikorkeakoulu ja myöntösumma 128 048 €.

SOTE-yritysten palveluverkostoselvitys -hankkeessa syntyy palveluverkostoselvitys satakuntalaisten sote-alan PK-yritysten hyödynnettäväksi liittyen maakunta- ja soteuudistukseen. Toteuttaja on Prizztech Oy ja myöntösumma 17 523 €.

Satakunnan elintarviketeollisuuden TKI-toiminnan kehittäminen -hanke tukee Satakunnan elintarviketuotannon kehittymistä kokoamalla satakuntalainen koulutus-, tutkimus- ja innovaatio-osaaminen yhteen ja tiivistämällä toimijoiden välistä yhteistyötä. Päätoteuttaja on Satakunnan ammattikorkeakoulu, ja osatoteuttajia ovat Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr., Prizztech Oy ja Satafood kehittämisyhdistys ry. Myöntösumma on 59 500 €.

Meriklusterin energiatehokkuus Satakunnassa: SataMari -hanke pyrkii luomaan uutta liiketoimintaa energiatehokkaissa ratkaisuissa niin tuote- kuin palvelukonsepteissa. Toiminta perustuu Living Lab-toimintatapaan, jossa Raumalla sijaitsevat SeaSide Industry Park ja Rauman satama toimivat pilotointialustoina. Toteuttaja on Satakunnan ammattikorkeakoulu ja myöntösumma 159 787 €.

Uusiutuvan energian investointeja Satakuntaan -hanke edistää ja valmistelee Satakuntaan seuraaviin uusiutuvan energian tuotanto- tai investointitukihakuihin sopivia investointeja, jotta Satakunnan uusituvan energian tuotanto kasvaa. Toteuttaja on Prizztech Oy ja myöntösumma 159 612 €.

Autonominen robottiekosysteemi -hankkeessa rakennetaan autonominen robottiekosysteemi, joka on avoimeen lähdekoodiin perustuva robotiikkaratkaisu ja jossa hyödynnetään OpenCRP-ympäristöä. Toteuttaja on TTY-säätiö ja myöntösumma 153 669 €.

Vähähiilisiin liiketoimintaprosesseihin energiatehokkaalla ICT:llä (ICT4LC) -hankkeessa kehitetään ja demonstroidaan menetelmiä, joilla satakuntalaiset yritykset voivat itsearvioida käyttämänsä ICT:n energiatehokkuutta ja siitä aiheutuvia päästöjä. Toteuttaja on TTY-säätiö ja myöntösumma 154 692 €.

Aluekehittämisen keskustelu on uusi valtion ja maakuntien elementti uuteen maakuntahallintoon siirryttäessä vuoden 2020 alusta. Satakunnan ja valtion ensimmäinen, prosessia harjoitteleva aluekehittämisen keskustelu on 13.2.2018. Satakunnan edustajiksi neuvotteluun osallistuvat maakuntavaltuuston puheenjohtaja Juha Vasama, maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio, muutosjohtaja Timo Vesiluoma, vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen, maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä ja Satakunnan ELY-keskuksen ylijohtaja Marja Karvonen.

Maakuntavaltuuston III varapuheenjohtajalle Tapio Huhtaselle myönnettiin ero maakuntauudistuksen poliittisesta ohjausryhmästä ja hänen tilalleen valittiin Satakunnan Keskustan puheenjohtaja Vesa Jalonen.

Lisätiedot kokouksesta:
Vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, puhelin 050 350 1505
Vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen, puhelin 044 711 4385
Maakuntahallituksen esityslista 15.12.2017

Satakunnan kannalta merkittäviä esityksiä valtion talousarvioon 2018 (13.12.2018)

Valtiovarainvaliokunta on valtion vuoden 2018 talousarvion lisäysehdotuksessa esittänyt rahoitusta hankkeille, jotka ovat  Satakunnalle tärkeitä ja edistävät Satakunnan virinnyttä positiivista kehitystä. Eduskunta käsittelee ja päättää asiasta 20.12.2017.
 
Lisärahoitusta esitetään:
 
- 1 000 000 euroa valtatien 12 parantamiseksi Ristolan kohdalla Säkylässä
 
- 400 000 euroa vuoden 2017 lopussa päättyvän Merellinen Saaristo -kasvuohjelman jatkamiseen ja ohjelman tulosten hyödyntämiseen
 
- 150 000 euroa Satakunnan alueen erilaisten elintarviketeollisuuden sivuvirtojen laadun ja biokaasun tuotantoon soveltuvuuden laaja-alaiseen selvittämiseen
 
- 100 000 euroa TE-toimistoille yhteisen valtakunnallisen positiivisen rakennemuutoksen yksikön perustamiseen. Tavoitteena on tuottaa tehokasta ja asiantuntevaa asiakasohjausta työpaikkoihin, pilotteihin, koulutuksiin ja eri toimenpiteisiin maakuntarajojen yli. Satakunta on positiivisen rakennemuutoksen maakunta.
 
- yhteensä 150 000 euroa Lauhanvuoren, Kauhaneva-Pohjankankaan (Satakunnassa) ja Seitsemisen kansallispuistojen geologisen ja luonnonperinnön virtuaalisten opasteiden ja palveluiden kehittämiseen
 
- 50 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto

Lisätiedot maakunta-asiamies Marika Luoma

Satakuntaliiton maakuntahallitus: Maakuntauudistus on merkittävä ja välttämätön uudistus (27.10.2017)

Satakuntaliiton maakuntahallitus hyväksyi tänään kokouksessaan Satakuntaliiton lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksesta. Lausunnossa todetaan, että on oleellista erottaa palveluiden järjestäminen ja tuottaminen, sekä nähdään, että tavoitesäästöjä tuskin saavutetaan suunnitellulla aikajänteellä. Asiakkaan suoravalinta edellyttää selkeää työnjakoa eri toimijoiden välille. Asiakassetelin käyttöönotto edellyttää tukea asiakkaille eri vaihtoehtojen tulkintaan ja sen varmistamista, että eri toimijoiden hinnat saadaan läpinäkyviksi. Lakien voimaantulon aikataulu katsotaan liian tiukaksi. Satakunnassa halutaan nostaa esiin myös kuntien rooli tulevaisuudessa asukkaiden terveyden edistäjänä sekä läpileikkaava turvallisuuden ja varautumisen näkökulma.

Lisäksi maakuntahallitus korostaa, että maakuntauudistus kokonaisuudessaan on kansantaloudellisesti sekä Suomen julkisen kantokyvyn ja uudistumisen kannalta merkittävä ja välttämätön uudistus. Edellä olevan ohella maakuntahallitus korostaa, että julkisen erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa ei saa vaarantaa kiireettömien leikkaustoimintojen asiakassetelien myöntötapojen laajentamisella. Uudistuksen jatkovalmistelussa tulee kiinnittää myös erityistä huomiota pk-palvelutuottajien osallistumismahdollisuuksiin sote-palvelujen tuottamisessa ja tarvittaviin tietojärjestelmiin liittymisessä.

Maakuntaohjelma 2018-2021, talousarvio ja taloussuunnitelma etenevät maakuntavaltuustoon

Maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman 2018-2021 luonnoksen. Strategia pitää sisällään Satakunnan kehittämislinjaukset tuleville vuosille, ja se tulee olemaan osa uuden maakunnan strategiaa. Maakuntaohjelman painopisteet tulevat olemaan pohjana poikkihallinnollisiksi teemoiksi, jotka nostetaan esiin Satakunnan ja valtion välisissä aluekehittämisen keskusteluissa helmikuussa 2018. Keskustelu on uusi elementti tulevaan maakuntahallintoon siirryttäessä. Myös maakuntauudistuksessa toteutettavat talouden simulointikeskustelut liittyvät kokonaisuuteen.

Maakuntahallitus hyväksyi myös Satakuntaliiton vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman.  Kuntamaksuosuudet ovat vuoden 2018 talousarvioesityksessä vuosien 2016 ja 2017 tasolla, eikä maakuntahallitus ole niitä talousarvioesityksessä korottamassa myöskään vuodelle 2019.

Maakuntaohjelma 2018-2021, talousarvio ja taloussuunnitelma etenevät maakuntavaltuuston 15.12. kokoukseen.

Lisätiedot kokouksesta:
Vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, puhelin +358 50 350 1505
Vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen, puhelin +358 44 711 4385

Satakunta-tunnustuksia jaettiin 10 – saajina muun muassa oopperalaulaja Mika Kares ja paratriathlonisti Liisa Lilja (26.11.2017)

Satakunnan Suomi 100 -juhlaseminaarissa tänään 26.11.2017 palkittiin eri tavoin ansioituneita ja Satakunnan tunnettuutta ja menestystä lisänneitä henkilöitä ja tahoja.

Satakunta-mitalin saivat oopperalaulaja Mika Kares ja kuvataiteilija Laura Lilja sekä elämäntyöstään Rauman kauppakamarin pitkäaikainen toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo, Pori Dance Companyn perustaja ja taiteellinen johtaja Liisa Nojonen ja Satakunnan entinen maakuntajohtaja Pertti Rajala. Yhteisönä Satakunta-mitalin sai elokuvakulttuurin edistäjä, alueellinen elokuvakeskus Satakunnan Elävän Kuvan Keskus ry - SEKK ry:lle.Satakunta-mitali myönnetään tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi.

Nuori satakuntalainen -tunnustuksen saivat paratriathlonisti Liisa Lilja urheilumenestyksestään ja toimitusjohtaja Sebastian Anttila innovatiivisesta yritystoiminnasta Nams-tomaattien tuottamisessa.Tunnustus myönnetään 13-29 -vuotiaalle henkilölle muun muassa liikuntaan tai työhön liittyvästä vaikuttavasta toiminnasta.

Satakunnan aluesuunnittelumitali myönnettiin neuvonta-arkkitehti Kalle Saariselle erityisesti Unescon maailmanperintökohteen Vanhan Rauman hyväksi tehdystä työstä. Aluesuunnittelumitali myönnetään henkilölle, joka ansaitsee tunnustusta Satakunnan tai sen osan alueellisessa kehittymisessä, erityisesti yhdyskunta- ja aluerakenteen tai ympäristön kehittämisen hyväksi tehdyssä työssä.

Enni Rajalan (Porin suomalaisen yhteislyseon lukio) ja Kalle Seppälän (Porin Lyseon lukio) video Yhdessä on 100visio - Satakunnan paras itsenäisyysjulistus. Teoksessa on tunteisiin vetoava sanoma, jota tukevat käytetyt visuaaliset elementit ja musiikki. Video palkittiin valtakunnallisessa 100-visio, Nuorten uusi itsenäisyysjulistus -kilpailussa kunniamaininnalla.

Juhlapuheen piti sisäministeri Paula Risikko. Puheessaan Risikko korosti, että Suomi on yksi maailman turvallisimpia maita ja turvallisuus luo pohjan hyvinvoinnille. Turvallisessa maassa voi lähettää lapsen kouluun yksin, yhteiskunnallinen luottamus toimii ja yritykset voivat toimia pitkäjänteisesti. Suomen suurin turvallisuuden uhka on monialainen syrjäytyminen, mikä vaikuttaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Suurimmalla osalla nuoria menee monin tavoin hyvin, mutta syrjäytyneiden nuorten määrä uhkaa kasvaa. Yhteiskunnallisen luottamuksen ja turvallisuuden aikaansaamiseksi pitää toimia yhdessä, sillä tavoite on, että Suomi on jatkossakin maailman parhaita maita asua, yrittää ja tehdä työtä. Ministeri Risikko vieraili ennen juhlaa Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella Porissa. Puheessaan ministerin sanoi, että Satakunnan mallista tehdään ehdotus muille Suomen maakunnille siitä, miten turvallisuutta voi kehittää.

Turvallinen Suomi 100 vuotta -paneelikeskustelun keskiössä olivat nuoret ja tulevaisuus. Paneeliin osallistuivat sisäministeri Paula Risikko, arkkipiispa Kari Mäkinen, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, kyberturvallisuuden asiantuntija, professori Jarno Limnell, pääsihteeri Riitta Särkelä ja pääsihteeri Anne Babb. Panelistit ovat ylpeitä Suomen nuorten avarakatseisuudesta ja vastuunkannosta niin Suomesta kuin koko maailmasta. Nuorten mielestä tärkein asia Suomen turvallisuudesta huolehtimisessa on luottamus – luottamus toimivaan yhteiskuntaan ja siihen, ettei kukaan jää yksin. Sekä nuorten että aikuisten elämän turvallisuus rakentuu arjen hyvistä elementeistä: toimivista ihmissuhteista, taloudellisesta toimeentulosta, merkityksellisestä tekemisestä ja hyvästä sivistyksestä. Tunteiden rooli turvallisuuden tunteen kokemisessa on oleellista, painottivat panelistit. Poliisiylijohtaja Kolehmaisen mukaan Suomi on turvallisempi kuin koskaan, ja viranomaisten velvollisuus on tuoda turvallisuutta yhteiskuntaan. Toimiva suomalainen oikeusvaltio on yksi iso tekijä tämän luottamuksen rakentamisessa. Ministeri Risikon mukaan turvallisuus on perusoikeus. Rikollisuus ja terrorismi tulevat jatkossa siirtymään yhä enemmän verkkomaailmaan ja vaatii tiedostamista ja sietokykyä sen osalta, korosti professori Limnell. ’Kun kaikki voivat hyvin, sinä voit hyvin’ kiteyttää osuvasti panelistien viestin.

Juhlatunnelmia voi katsoa valokuvina Facebook-kansiossa Suomi 100 -juhlaseminaari 26.11.2017. Verkkolähetyksen tunnelmiin voi palata Satakunta.fi-Youtube-kanavalla.

Lisätietoja:
juhlaan liittyen Suomi 100 aluekoordinaattori Susanna Virkki
palkitsemisiin liittyen viestintäasiantuntija Tiina Leino 050 465 4199
Sisäministeri Risikon juhlapuhe

Perustelut:

Oopperalaulaja Mika Kareksen uran alku oli musikaaleissa ja näytelmissä Eurajoella, Luvialla ja Raumalla. Klassista laulua Kares on opiskellut Raumalla, Porissa ja Eurajoella. Kareksen ammattilaisura on johtanut kansainväliselle huipulle ja hän on jo oopperalaulajan uransa alkuajoista lähtien halunnut antaa takaisin saamaansa tukea Satakunnan alueelle. Kares on vuodesta 2006 lähtien järjestänyt hyväntekeväisyyskonsertteja, joiden tuotto on jaettu lyhentämättömänä Satakunnan alueen koulujen taide- ja musiikkitoiminnan tukemiseksi. Vuodesta 2013 Kares on pitänyt vuosittain laulun mestarikurssia Eurajoen kristillisellä opistolla, joka saa jatkoa taas tulevana kesänä. Vuonna 2014 Kareksen ehdotuksesta perustettiin yhdessä Eurajoen kunnan kanssa klassisen laulun festivaali Eurajoki Bel Canto ja vuodesta 2015 Kares on toiminut Rauma Festivo kamarimusiikkifestivaalin taiteellisena johtajana.     

Kuvataiteilija Laura Liljan käsitteelliset veistokset ja installaatiot, jotka on toteutettu eri tekniikoilla rautavalusta tiliotteisiin ja nahkatöistä valoteoksiin, tutkivat erilaisia yhteiskunnallisia valtarakenteita ja kapinan mahdollisuuksia. Liljan teoksia ja näyttelyitä on ollut useissa museoissa ja gallerioissa kotimaassa ja ulkomailla. Liljan tuoreita töitä ovat muun muassa valoteos Toisessa valossa Porin uimahallissa, #montaminua Porin taidemuseossa ja osallistuminen valtakunnalliseen Korkeimman kaiun saa -nykytaidenäyttelyyn Rauman taidemuseossa. Lilja tuo monimuotoisesti taidetta ihmisten arkeen. Lilja toimii niin kuvataiteilijana, opettajana kuin työryhmien jäsenenä sekä osallistuu mielellään yhteiskunnallisiin keskusteluihin näkökulmanaan muun muassa kulttuuri ja suomalaisuus.

Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo teki pitkän uran Rauman kauppakamarin toimitusjohtajana vuosina 1983-2015 eläkkeelle siirtymiseensä asti. Hänen aikanaan Rauman kauppakamarista tuli todellinen vaikuttaja, mistä on osoituksena muun muassa Hirvonsalon valinta ensimmäiseksi vuoden kauppakamarijohtajaksi vuonna 1989. Hirvonsalo on ollut vaikuttamassa monissa Satakuntaa ja Rauman seutua koskevissa suurissa elinkeinoelämän hankkeissa ja visiotöissä. Hirvonsalo tunnetaan luotettavana ja osaavana toimijana niin kauppakamarin yritysjäsenten taholta kuin paikallisissa ja valtakunnallisissa kontakteissa. Hänellä on ollut lukuisa määrä erilaisia luottamustehtäviä valtakunnan, maakunnan ja paikallistasolla.     

Taiteellinen johtaja, koreografi, opettaja, tanssipedagogi Liisa Nojonen on tehnyt pitkän uran kehittäen ja edistäen satakuntalaista ja suomalaista tanssitaidetta. Nojonen on Liisa Nojosen Tanssiryhmän, nykyään PDC Pori Dance Companyn perustaja. PDC koti useille suomalaisille tanssijasuuruuksille. Nojonen on saanut useita palkintoja ja huomionosoituksia työstään. Pori Dance Company sai Suomi-palkinnon tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta urasta syksyllä 2017. Nojonen on aktiivisesti etsinyt uutta tietoa koko uransa ajan ja edistänyt siten tanssin ja tanssijoiden kehitystä. Nojonen on tuottanut satoja koreografioita, näytöksiä, kilpailuita ja ensi-iltoja eri ryhmille ja eri tarkoituksiin. Liisa Nojonen on uransa aikana tuottanut tanssielämyksiä lukemattomille katsojille.
    
Maakuntajohtaja Pertti Rajala toimi Satakunnan maakuntajohtajana vuosina 2007-2017. Ennen siirtymistään maakuntajohtajaksi Rajala toimi Satakunnan erityishuoltopiirin johtajana. Maakuntajohtajana toimiessaan Rajala edisti maakunnan näkyvyyttä eri tahoilla. Virkatyön ohella Rajala on palkittu selkokirjailija ja tietokirjailija. Hän on saanut useita tunnustuksia liittyen muun muassa tiedottamiseen, kehitysvammatyöhön, selkokirjallisuuteen ja tietokirjallisuuteen.
    
Satakunnan Elävän Kuvan Keskus ry - SEKK ry on alueellinen elokuvakeskus, joka on pitkäjänteisesti edistänyt ja toteuttanut elokuvakulttuuria Satakunnassa. Toiminnan kohderyhmiä ovat lapset, nuoret, koululaiset, syrjäytymisuhan alla olevat ja työttömät nuoret, erityisryhmät ja kylien asukkaat. Elokuvien tekeminen antaa näkyvyyttä kohderyhmille sekä voimaannuttaa ja valaa rohkeutta tekijöihinsä. Kehitysvammaisten omaehtoinen elokuvakulttuurinen toiminta SEKK ry ja MEKA TV:n yhteistyönä lienee laajinta maailmassa. Elokuvakulttuurista hyvinvointia on SEKK ry:n kantava toiminta-ajatus. Satakunnan Elävän Kuvan Keskus ry on vaikuttanut laajasti kohderyhmiensä elämään rohkaisevalla, tukevalla ja positiivisella toiminnallaan.
    
Paratriathlonisti Liisa Lilja menetti lapsena jalkansa luusyövälle. Kuntoutusmielessä aloitettu uinti vei Liljan uinnin maajoukkueeseen vuonna 2007. Vuonna 2014 laji vaihtui triathloniin. Liljalla on uinnista kolme Suomen ennätystä ja useita mestaruuksia. Triathlonista Liljalla on mestaruuksia ja palkintosijoja Suomen mestaruuskisoissa, Maailman cupissa ja arvokisoissa. Tänä vuonna Lilja on voittanut sekä Euroopan mestaruuden että maailman mestaruuden.

Toimitusjohtaja Sebastian Anttila teki kansainvälistä uraa rahoitusalalla, kunnes kiinnostus kasvien kasvattamiseen vei voiton. Agrifutura Oy:n tomaattifarmilla Porissa kasvaa 60 000 taimenta, ja niiden kasvatus tehdään mahdollisimman ekologisesti. Nams-tomaattien tarina ja markkinointi on hieno osoitus innovatiivisuudesta ja rohkeudesta. Talvella saatavat paikalliset tomaatit ovat satakuntalaisten suosiossa, ja tomaatteja toimitetaan myös lähialueille.

Neuvonta-arkkitehti Kalle Saarinen on tehnyt pitkän uran Rauman kaupungin palveluksessa neuvonta-arkkitehtina ja Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus Tammelan isäntänä. Saarinen on vaikuttanut keskeisesti Unescon maailmanperintökohteen Vanhan Rauman ja erityisesti sen arvojen säilymisessä osana Satakunnan rikasta kulttuuriperintöä. Saarinen on itse perusparantanut Kivinimenkulmalla Vanhassa Raumassa Esi-Puandin kiinteistön. Saarinen on tehnyt arvokasta työtä myös tiedon lisääjänä, koululaisten maailmanperintö- ja ympäristökasvattajana, säilyttävien korjausrakentamismenetelmien edistäjänä ja rakentamisen ohjaajana.  

Enni Rajalan (Porin suomalaisen yhteislyseon lukio) ja Kalle Seppälän (Porin Lyseon lukio) video Yhdessä on 100visio - Satakunnan paras itsenäisyysjulistus. Teoksen sävellys, kuvat ja tekstit ovat kaikki tekijöiden käsialaa. Video on tehty ajatuksella ja huolella. Siinä on tunteisiin vetoava sanoma, jota tukevat käytetyt visuaaliset elementit ja musiikki. Kokonaisuus on vaikuttava ja pysähdyttävä. Teos palkittiin valtakunnallisessa kilpailussa kunniamaininnalla. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomen koululuokkia kutsuttiin tekemään Suomelle uusi itsenäisyysjulistus eli visio Suomen ja suomalaisten sadasta vuodesta. Parhaista töistä haluttiin vahva näkemys Suomen seuraavasta sadasta vuodesta. Sanoman piti olla puhutteleva ja vaikuttava sekä nuorille että aikuisille.   

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaliittojen hallitusten jäsenten ja valtuustojen puheenjohtajien yhteistyöfoorumin julkilausuma 22.11.2017

Länsi-Suomi peräänkuuluttaa kunnianhimoista koheesiopolitiikkaa

Länsi-Suomen maakuntaliittojen mielestä Suomen on tavoiteltava koheesiopolitiikan rahoituksesta mahdollisimman suurta osuutta

Suomen tulee tavoitella mahdollisimman suurta osuutta EU:n koheesiovaroista. Aluekehittäminen on pitkäjänteistä työtä, johon EU:n koheesiopolitiikka antaa välineitä ja jonka avulla on alueiden eriarvoisuutta tasoitettu. Britannian lähtö EU:sta osoittaa, miten tärkeää unionin läsnäolo kaikilla alueilla on. 

Suomen kilpailukyvyn vahvistumisen edellytyksenä on maan kaikkien alueiden elinvoiman kasvattaminen kunkin alueen omien vahvuuksien ja älykkään erikoistumisen strategioiden pohjalta. Koheesiorahoitus turvaa aluekehittämisen jatkuvuuden eri puolilla maata.

Jatkossa Suomen koheesiopolitiikan keskiössä ovat uudet maakunnat. Länsi-Suomen maakunnat haluavat, että maakuntien hallinnoima osuus Suomen rakennerahoituksesta kasvaa seuraavalla ohjelmakaudella. Uusien itsehallinnollisten maakuntien myötä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteensovittamisen malli yksinkertaistuu. Aito aluelähtöisyys vahvistuu, kun aluekehittämisen, elinkeinojen ja innovaatioympäristöjen ja maaseudun kehittämisen rahoitukset ja henkilöstövoimavarat kootaan uusiin maakuntiin nykyisen hallinnollisesti pirstoutuneen rakenteen sijaan. Uutta ohjelmakautta ja uutta maakuntahallintoa onkin valmisteltava yhdessä. Prosessien yhdistämisellä vahvistetaan maakuntien strategista roolia alueensa kehittäjinä.

Länsi-Suomen maakunnat tukevat Suomen EU-strategian mukaista linjaa koheesiopolitiikassa, jossa Suomen erityiskysymykset kytkeytyvät mm. Suomen syrjäisen sijainnin ja harvan asutuksen sekä arktisen aseman huomioimiseen. Länsi-Suomelle tärkeää on myös rajat ylittävä yhteistyö: Interreg, Itämeri-strategia ja Itämeren yhteistyö.

Koheesiopolitiikalla tulee olla tärkeä rooli talouskasvun, innovaatioiden, osaamisen ja työllisyyden edistämisessä niin uusissa maakunnissa, Suomessa kuin EU:ssa

Länsi-Suomen maakuntien näkemys on, että koheesiopolitiikan tulee olla aktiivisessa roolissa EU:n globaalin kilpailukyvyn kehittämisessä tulevalla EU:n rahoituskaudella. Koheesiopolitiikan tulee tukea Euroopan tulevaisuuden tekemistä eli talouskasvua, eurooppalaista osaamista, laaja-alaista innovatiivisuutta, työllisyyttä ja pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämistä. Osaavan työvoiman saanti sekä monimuotoinen, elinkeinoelämän tarpeeseen perustuva kouluttautuminen on mahdollistettava koheesiopolitiikalla.

Koheesiopolitiikalla on jatkossakin merkittävä rooli Länsi-Suomen maakuntien kehittämisessä. Koheesiopolitiikan keinoista älykästä erikoistumista tulee painottaa valinnoissa, koska sen avulla tuotetaan uusia innovaatioita ja kasvua.

Länsi-Suomen maakunnat pitävät tulevan ohjelmakauden valmistelun erityisen tärkeänä ja ovat laatineet yhteisen kannanoton koheesiopolitiikan tavoitteista ja rahoituksesta. Kannanotto on tässä linkissä.  

Lisätietoa:
vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen Satakuntaliitto
044 711 4360, katja.laitinen@satakunta.fi

Länsi-Suomen maakuntaliittojen julkilausuma 21.11.2017
Tunnin junat Länsi-Suomen keskusten välille "Päärata plus"

Länsi-Suomen junayhteyksien nopeuttaminen vaatii investointeja raiteisiin: matka Porista, Vaasasta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin. Saavutettavuuden parantuessa elinkeinoelämän kilpailukyky kohenee ja kansalaisten liikkuminen helpottuu ja nopeutuu, mikä mahdollistaa työssäkäyntialueiden laajentumisen.

Raideliikenteen merkitys kasvaa
Elinkeinoelämän menestyminen vaatii tehokasta liikennejärjestelmää. Raideliikenteen markkinaosuuden kasvu on tavoiteltavaa sekä liikennetalouden että ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Rataverkko on pidettävä kunnossa ja sitä on jatkuvasti kehitettävä markkinoiden muuttuvia vaatimuksia vastaavaksi.

Henkilöjunaliikenteen nopeuttaminen ja häiriöherkkyyden minimointi antavat mahdollisuuden laajentaa työssäkäyntialueita ja kasvattaa työvoiman liikkuvuutta. Keskeisiä ovat yhteydet pääkaupunkiseudulle. Tavaraliikenteessä tarvitaan välityskyvyn turvaamista, akselipainojen riittävyyden varmistamista ja ratapihojen ajanmukaistamista. Ytimessä ovat teollisuuden raaka-ainekuljetukset sekä vientiyhteydet satamiin ja raja-asemille.

Päärata plus tarvitsee EU-rahoitusta
Suomi on sitoutunut toteuttamaan maan TEN-T -ydinverkon vuoteen 2030 mennessä ja kattavan verkon vuoteen 2050 mennessä. TEN-asetus on jäsenmaita velvoittava ja sisältää laatukriteerit. TEN-T -tuki kohdistunee jatkossakin yhdeksälle ydinverkkokäytävälle. Tämän vuoksi nykyisiä ydinverkkokäytäviä Skandinavia-Välimeri ja Baltia-Pohjanmeri on laajennettava pohjoiseen ulottumaan Perämeren ympäri (ja edelleen Pohjois-Atlantille/Jäämerelle). Päärata tulee tällöin osana Suomi-käytävää nostetuksi EU-rahoituksen mahdollistavalle ydinverkkokäytävätasolle ja vyöhykkeelle sijoittuvat Länsi-Suomen suurimmat kaupungit ja terminaalit (solmupisteet) ympäristöineen saavat mahdollisuuden hyötyä parantuneen saavutettavuuden tuomasta piristysruiskeesta elinkeinoelämälle ja kansalaisten liikkuvuudelle.

Ilmastotavoitteet vaativat toimenpiteitä
Suomi on sitoutunut EU:ssa vuosien 2030 ja 2050 päästötavoitteisiin, jotka edellyttävät nykyistä selvästi tiukempia ilmasto- ja energiapoliittisia ratkaisuja. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan aiempaa voimakkaampaa panostamista energiataloudellisiin ja vähäpäästöisiin matkustus- ja kuljetustapoihin - esimerkiksi raideliikenteeseen.

Länsi-Suomessa raideliikenteeseen panostaminen kannattaa
Suomen asukkaista 25% asuu Länsi-Suomessa. "Päärata plus" -vaikutusalue on valtakunnan raideliikenteen luonnollista kasvun aluetta, jonka yhteydet tärkeimmille markkina-alueille ovat Suomen kilpailukyvyn kulmakivi. Länsi-Suomi on maan investointien ydinaluetta, jonka osuus koko maan bruttokansantuotteesta ja vientiliikevaihdosta on hyvin oleellinen. Alueen vienti painottuu metsä-, metalli-, teknologia-, energia- ja kemianteollisuuteen, missä kaikissa raideliikenteen osuus on merkittävä sekä raaka-aine- että tuotekuljetuksissa. Raidekuljetukset ovat ehdottoman tärkeitä vienti- ja tuontisatamille ja meriteollisuuden keskittymille. Läntisessä Suomessa on tehty tai on suunnitelmissa investointeja, jotka edellyttävät hyvää raidekuljetuskapasiteettia. Alueen kasvava matkailu ja elämystalous sekä yliopistot, korkeakoulut ja muut oppilaitokset tarvitsevat nopeaa ja täsmällistä henkilöjunaliikennettä.

"Päärata Plus" -hanke käynnistettävä
Läntisen Suomen maakunnat esittävät, että käynnistetään hanke "Päärata Plus" tavoitteena raideliikenteen matkustusaikojen lyhentäminen yhteen tuntiin sekä pääradan osuudella Helsinki-Tampere että rataosuuksilla Pori-Tampere, Vaasa-Tampere ja Jyväskylä-Tampere. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisäraiteiden rakentamista, liikenneturvallisuustoimenpiteitä ja paikoin ratageometrian parantamista. Henkilöliikennettä nopeuttavat lisäraiteet kasvattavat merkittävästi ratakapasiteettia. Yhdessä ratapihojen parantamisen sekä joidenkin osuuksien akselipainojen noston avulla ne tuovat huomattavia hyötyjä tavaraliikenteelle. Hanke lisää kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia merkittävästi. Se pitää toteuttaa vaiheittain siten, että elinkeinoelämää ja kansalaisia eniten hyödyttävät järjestelyt priorisoidaan kiireellisimmiksi.

Kunnioittaen
Länsi-Suomen maakuntien liitot
Satakuntaliitto, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Österbotten/Pohjanmaa

Lisätietoa:
liikennesuunnittelija Ville Turunen, Satakuntaliitto
044 711 4363
ville.turunen@satakunta.fi

Rannikkoaluesuunnitelmien laatiminen alkaa Satakunnassa – painopisteenä meri- ja rannikkomatkailun kehittyminen ja Kokemäenjoen ekosysteemipalvelut (16.11.2017)

Satakuntaliitossa on käynnistynyt kahden rannikkoalueiden kestävään käyttöön liittyvän suunnitelman laatiminen. Suunnitelmissa keskitytään 1) meri- ja rannikkomatkailun kehittämiseen Selkämeren rantavyöhykkeellä (liitekuva A, alinna), sekä 2) Kokemäenjoen ja sen merellisen vaikutusalueen ekosysteemipalveluihin (liitekuva B, alinna). Suunnitelmaluonnokset on tarkoitus saada nähtäville viranomaisille sekä alueen muille sidosryhmille maalis-huhtikuun 2018 aikana ja niiden valmistelua jatketaan aina vuoden 2018 loppuun.

Laaja kokonaiskuva rannikkomatkailun nykytilasta ja kehittämissuunnista

Matkailuun liittyvän rannikkoaluesuunnitelman tavoitteena on luoda laaja kokonaiskuva meri- ja rannikkomatkailun nykytilasta sekä tunnistaa potentiaalisia alueita, joilla matkailijamääriä olisi mahdollista lisätä tulevaisuudessa. Toisaalta suunnittelutyössä tuodaan esiin tilanteita, joissa nykyinen alueidenkäyttö rajoittaa alueen kehittämistä matkailun kannalta tai joilla matkailun lisääminen voi aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Valmisteilla olevassa Satakunnan maakuntaohjelmassa luontomatkailulle ja elämystaloudelle asetetaan huomattavia kasvutavoitteita. Selkämeren rannikko- ja saaristoalueet muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden, joka kiinnostaa matkailijoita mm. puhtaan meriveden, monipuolisen saaristoluonnon ja kulttuurihistoriallisten arvojensa vuoksi. Toisaalta ihmistoiminta on Selkämeren rannikkoalueella aktiivista, mikä asettaa omat rajoitteensa matkailun kehittämiselle.

Matkailun kehittäminen ja alueen vetovoiman lisääminen ovat sidoksissa mm. ympäristön nykytilaan, olemassa oleviin liikenneyhteyksiin sekä alueen palvelutarjontaan. Tästä syystä matkailualan kehittäminen edellyttää yksittäisten kaavaratkaisuiden sijaan strategista suunnittelua, jossa maankäyttöä ja alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvoja tarkastellaan laaja-alaisesti sekä niiden tarjoaman matkailupotentiaalin että matkailusta aiheutuvien ympäristövaikutusten näkökulmasta.

Ekosysteemipalvelut Kokemäenjokea koskevan suunnittelun pohjana

Kokemäenjoen alueen nykytilan kuvaus ja muutospaineiden arviointi tehdään ekosysteemipalveluihin tukeutuen. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tuottamia palveluita, jotka ovat tärkeitä ihmisten ja yhteiskuntien kannalta. Yleensä ekosysteemipalvelut jaetaan aineellisiin (mm. materiaalien tuotanto, marjat) ja aineettomiin hyötyihin (mm. virkistyskäyttö), jotka tullaan kaikki huomioimaan osana ekosysteemipalveluiden arviointia.

Kokemäenjoki ja sen suistoalue muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden, jolla on huomattava merkitys niin luonnon monimuotoisuuden, kulttuurihistorian kuin elinkeinotoiminnankin näkökulmasta. Vesistöreitin merkitys ja se, mikä nähdään tärkeänä, kuitenkin vaihtelee eri sidosryhmien välillä, mikä voi aiheuttaa vastakkainasettelua alueidenkäyttöön ja toimintojen sijoitteluun liittyvissä kysymyksissä.

Kokemäenjoen vesistöalueelle laaditaan syksyn 2017 aikana valuma-alueen kattava tulevaisuusvisio, jossa määritellään koko vesistöalueen tilan yleiset tavoitteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vesivisiotyötä tehdään ylimaakunnallisena yhteistyönä Satakunnan, Pirkanmaan ja Hämeen alueella ja sitä vetää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Satakuntaliitto jatkaa Kokemäenjoen tulevaisuusvision työtä osana rannikkoaluesuunnittelua, johon linkittyvät varsinaisen jokireitin ohella jokisuistoon ja sen ulkopuolisen merialueen tilaan ja toimintaan liittyvät kysymykset.

Ei sitovia päätöksiä

Rannikkoalueiden yhdennetyn hoidon ja käytön suunnittelu (Integrated Coastal Zone Management, ICZM) on maankäytön suunnittelun työkalu, jonka tavoitteena on sovittaa yhteen rannikkoalueille sijoittuvia maankäyttömuotoja (mm. elinkeinoelämä, luonnonsuojelu, virkistyskäyttö) ja mahdollistaa eri toimintojen kehittäminen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Rannikkoaluesuunnittelu (ICZM) ei Suomessa perustu lainsäädännölliseen suunnitteluvelvoitteeseen, eikä siinä tehdä sitovia päätöksiä alueidenkäyttöön liittyen. Suunnittelun tavoitteena on luoda skenaarioita alueidenkäytön kehittämiselle Selkämeren rannikkoalueella sekä tunnistaa potentiaalisia ristiriitatilanteita eri maankäyttömuotojen välillä. Tätä työtä voidaan hyödyntää edelleen mm. Satakunnan maakuntakaavan päivityksen, merialuesuunnittelun tai yleisen aluekehityksen yhteydessä.

Rannikkoaluesuunnitelmat ovat osa Interreg Central Baltic Programme 2014–2020 -ohjelman rahoittamaa SustainBaltic-projektia, jonka tavoitteena on edistää meri- ja rannikkoalueiden kestävää käyttöä pohjoisen Itämeren alueella. Sekä Suomen että Viron rannikkoalueelta valitaan hankkeessa kaksi pilottialuetta, joiden potentiaalisia kehityssuuntia tarkastellaan rannikkoalueiden kestävän hoidon ja käytön suunnittelun periaatteiden mukaisesti.

Lisätietoja:
Asko Ijäs
Projektisuunnittelija
asko.ijas@satakunta.fi
Puh. +358 44 711 4393         

Kuvat:
a) Rannikkomatkailun kehittämisalueet Satakunnassa
b) Kokemäenjoen suunnittelualueet Satakunnassa

Nuorten uusi itsenäisyysjulistus korostaa yhtenäisyyttä - Suomalaiset! Finländare! Suopmelaččat! The people of Finland! (15.11.2017)

Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomen koululuokkia kutsuttiin tekemään Suomelle uusi itsenäisyysjulistus eli visio Suomen ja suomalaisten sadasta vuodesta. 100visio - nuorten uusi itsenäisyysjulistus -kilpailun voittaja julkistettiin tänään 15.11.2017, jolloin on kulunut tasan sata vuotta siitä, kun Eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi Suomessa. Klo 12 alkanutta tilaisuutta voi seurata suorassa verkkolähetyksessä.

100visio - nuorten uusi itsenäisyysjulistus -kilpailun voittaja on Suomalaiset!-tekstikatso video tai lue uusi itsenäisyysjulistus verkossa tai tämän viestin liitteestä. Suomalaiset!-tekstin ovat tehneet Antti Rossinen, Rasmus Keinänen, Olli Kaksonen ja Santeri Leinonen Kuopion Lyseon lukiosta Pohjois-Savossa. Positiivinen ja puhutteleva visio linjaa Suomen tulevia 100 vuotta kulttuurin, tasa-arvon, kielellisen moninaisuuden, kansainvälisen yhteistyön, tutkimuksen ja kestävän kehityksen maana.  "Tällaisen Suomen voimme luoda, jos teemme sen yhdessä." Uusi julistus luovutetaan joulukuun 4. päivänä allekirjoitettavaksi itsenäisyyssenaattisukujen edustajille. 

Kunniamaininnan saivat Suomi-ryijy, Yhdessä-video sekä Onnellinen ja itsenäinen Suomi -animaatio. Suomi-ryijyn toteuttivat Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Lucina Hagmanin koulun oppilaat. Heitä edustivat palkintojenjakotilaisuudessa Saku Kurikkala, Eetu Lampela, Mikael Niva, Jesse Hietala, Viivi Peltola, Vilma Lassila, Saana-Maria Saarnisalo, Kerttu Pajala ja Veera Hietala. Taidokkaasti tehty ja persoonallisesti toteutettu ryijy on valmistettu yhdessä eri luokkien ja ainekokonaisuuksien kesken hyödyntäen perinteisiä metodeja ja uutta teknologiaa. Yhdessä-videon toteuttivat Satakunnassa sijaitsevan Porin Lyseon lukion Kalle Seppälä ja Porin suomalaisen yhteislyseon lukion Enni Rajala. Vaikuttava video on tehty huolella, ja siinä on tunteisiin vetoava sanoma, jota tukevat visuaaliset elementit ja musiikki. Onnellinen ja itsenäinen Suomi -animaation toteuttivat Satakunnassa sijaitsevan Kankaanpään yhteislyseon Karita Ristimäki, Inka Junnila ja Veikka Vuorinen. Animaation toteutustapa on mainio ja persoonallinen, ja sen sanoma on selkeä. 

Nuorten uusi itsenäisyysjulistus -kilpailun voittajan ja kunniamaininnan saajat julkisti puhemies Maria Lohela. Palkinnon ja kunniakirjat jakoi rouva Jenni Haukio, joka toimi 100vision valtakunnallisen raadin puheenjohtajana, avustajinaan palkintoraadin jäsenet Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen ja Suomen ammattiin opiskelevien liiton puheenjohtaja Jasmina Khabbal. Kilpailun pääpalkinnoksi Kansallisteatteri tarjosi esityksen juhlavuoden kunniaksi tilattuun näytelmään Koivu ja Tähti.

Kirjoittamalla, videoimalla, valokuvaamalla, tanssimalla, piirtämällä ja askartelemalla tehtyjä kilpailutöitä tehtiin yhteensä 151 eri puolilla Suomea. Voittajatyö, kunniamaininnan saaneet ja muita kilpailutöitä on verkkosivulla 100visio.fi. Liitteenä oleva uusi itsenäisyysjulistus on kielillä suomi, ruotsi, pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame, englanti, selkokieli sekä pistekirjoituksena. Töihin voi tutustua myös Eduskunnan kirjastoon kootussa 100visio - nuorten uusi itsenäisyysjulistus -näyttelyssä 16.11.–7.12.2017. Näyttelyssä on esillä tekstejä, videoita, valokuvia, piirroksia ja käsitöitä - kilpailutöitä ympäri maan. Näyttelyyn on vapaa pääsy Eduskunnan kirjaston aukioloaikoina. Näyttely lähtee itsenäisyyspäivän jälkeen sähköisessä muodossa kiertueelle eri puolille Suomea.

Raati painotti parhaiden töiden valinnassa jatkuvuutta: uuden itsenäisyysjulistuksen tulee kestää 100 vuotta. Lähtökohtana oli löytää tehdyistä visioista vahva näkemys Suomen seuraavasta sadasta vuodesta. Vision ja sanoman piti olla puhutteleva ja vaikuttava sekä nuorille että aikuisille. Sen tuli vedota tunteisiin ja olla laadukkaasti sekä huolella tehty. Lisäksi vision tekotavan tuli olla tekijöidensä näköinen. 100visio - nuorten uusi itsenäisyysjulistus -kilpailu on Satakuntaliiton ideoima ja toteuttama. Valtakunnan raadissa oli edustajia useilta eri aloilta.

Eduskunnan tämän päivän juhlaseminaarin teema on ”Pärjäävätkö demokratiat maailmassa?” Tilaisuudessa voittajien edustaja Rasmus Keinänen pitää puheen, jossa pohtii demokratian toteutumista tämän päivän ja tulevaisuuden Suomessa. Juhlaseminaarin avaa eduskunnan puhemies Maria Lohela. VTT, OTT Pekka Hallberg pitää puheenvuoron demokratian kehitysvaiheista ja -vaikeuksista. Kansanedustaja, VTT Erkki Tuomioja sekä professorit Henrik Meinander, Martti Häikiö, Anu Kantola ja Laura Kolbe pohtivat teemaa paneelikeskustelussa.

Voittaja
Suomalaiset! -teksti, Pohjois-Savo, Kuopion Lyseon lukio
Antti Rossinen, Rasmus Keinänen, Olli Kaksonen, Santeri Leinonen
Suomalaiset! videona Youtubessa
Suomalaiset! tekstinä 100vision verkkosivuilla

pdf-tiedosto viestin liitteenä (suomi, ruotsi, englanti, pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame ja selkokieli)

Kunniamaininta
Suomi-ryijy, Keski-Pohjanmaa, Lucina Hagmanin koulu
Saku Kurikkala, Eetu Lampela, Mikael Niva, Jesse Hietala, Viivi Peltola, Vilma Lassila, Saana-Maria Saarnisalo, Kerttu Pajala, Veera Hietala
Suomi-ryijy 100vision verkkosivuilla

Kunniamaininta
100visio - Yhdessä -video, Satakunta, Porin Lyseon lukio
Kalle Seppälä ja Enni Rajala
100visio - Yhdessä -video 100vision verkkosivuilla

Kunniamaininta
Onnellinen ja itsenäinen Suomi -animaatio, Satakunta, Kankaanpään yhteislyseo
Karita Ristimäki, Inka Junnila, Veikka Vuorinen
Onnellinen ja itsenäinen Suomi –animaatio 100vision verkkosivuilla

Lisätietoja kilpailusta ja näyttelystä:
Susanna Virkki, p. 044 711 4313, susanna.virkki@satakunta.fi
Suomi100-aluekoordinaattori, Satakuntaliitto

Voittaja, kunniamaininnan saaneet ja muita kilpailutöitä:
100visio verkkosivu
100visio Youtube

Lisätiedot Eduskunnan näyttelystä:
avoinna ma 9–16.15, ti–to 9–18, pe 9–16.15, la 9–15
Eduskunnan kirjaston osoite on Aurorankatu 6, Helsinki
www.eduskunta.fi/kirjasto

Satakunnan maakuntaohjelman 2018-2021 linjauksia pidetään hyvinä ja osuvina (30.10.2017)

Satakunnan maakuntahallitus evästi tänään kokouksessaan Satakunnan maakuntaohjelman 2018-2021 valmistelua. Maakuntaohjelman toiseen luonnokseen saatiin Satakuntaliiton sidosryhmiltä 52 lausuntoa sekä 5 kommenttikokonaisuutta. Saadun palautteen mukaan kolmen toimintalinjan - Kannustava yhteisöllisyys, Puhdas elinvoima ja Ihmislähtöiset ratkaisut - katsotaan kattavan laajasti alueellisen kehittämisen ja elinvoimaisuuden teemat. Maakuntaohjelman 2018-2021 luonnoksessa tehtyjä linjauksia pidetään osuvina ja toimintaympäristön kuvausta kattavana. Lausunnoissa kannustettiin terävöittämään strategisia tavoitteita ydinviesteiksi. Maakunnan vetovoimaisuuden ja tunnettuuden parantamisen toivottiin nousevan selkeämmin esiin edunvalvonnallisena asiana. Prosessi on koettu kattavaksi, osallistavaksi ja perusteelliseksi. Maakuntaohjelman sisällöt ovat keskeisiä myös uuden maakunnan strategian valmistelussa ja palveluiden järjestämisessä. Saatujen kommenttien pohjalta muokattu lopullinen versio on maakuntahallituksessa 27.11.2017 kokouksessa ja edelleen maakuntavaltuuston kokouksessa 15.12.2017.

Satakunnan maakuntaohjelma 2018-2021 linjaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Siinä sovitetaan yhteen maakunnalliset, kansalliset ja EU:n aluepolitiikan tavoitteet Satakunnassa. Ohjelma perustuu maakuntasuunnitelman – Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035 teemoihin Kannustava yhteisöllisyys, Puhdas elinvoima ja Ihmislähtöiset ratkaisut. Kehittämisteemat ovat: Yrittäjyys, Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus, Uudistuva teollisuus, Energia, Biotalous, Kiertotalous, Sininen kasvu, Vetovoima, Hyvinvointi, Turvallisuus ja Saavutettavuus. Osaamisen vahvistaminen, kansainvälistyminen ja digitalisaatio vaikuttavat läpi ohjelman.

Lisätiedot: vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen 044 711 4360 

Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelu etenee

Maakuntahallitus kuuli tilannekatsauksen Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen valmistelusta. Työssä on otettu huomioon valmistuneet jatkoselvitykset: uusien turvetuotantoalueiden luokan 2 soiden luontoarvot, turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi, Natura-arvioinnin tarveharkinta ja kaupan palveluverkkoselvityksen päivitys.

Lisätiedot: alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää 044 711 4382

Kiinan kanssa tehtävään Ningbo-yhteistyön kunniakomiteaan nimitettiin maakuntavaltuuston III puheenjohtaja Tapio Huhtanen ja maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä sekä sen Teknisen komitean asiantuntijaksi aluekehitysasiantuntija Kari Hietala. Maakuntahallitus asetti maakunnan yhteistyöryhmän esityksen mukaan. Satakunnan vanhusneuvostoon maakuntahallituksen edustajaksi valittiin Simo Riuttamäki (varajäsen Sari Kalliokorpi).

Maakuntahallitus hyväksyi läntisen Suomen yhteisen raideliikenteen kehittämisesityksen ”Päärata plus” kuten myös ehdotuksen, että Satakunnan palvelusetelikokeilun hallinnoijana ja virallisena hakijana toimii Porin kaupunki (Porin perusturva).

Lisätiedot kokouksesta:
vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
Maakuntahallituksen esityslista 30.10.2017
Satakunnan maakuntaohjelman 2018-2021 luonnos 2
Maakuntahallitus 2017-2019
Satakunnan vaihemaakuntakaavaan 2 valmistuneet jatkoselvitykset

Turvallisesti yhdessä – Satakunnan vanhusneuvoston tapahtumapäivä 24.10. Porissa (16.10.2017)

Satakunnan vanhusneuvoston vuoden 2017 yleisöseminaarin teema on Turvallisesti yhdessä. Teemapäivä on suunnattu niin ikäihmisille kuin heidän läheisilleen, alalla työskenteleville ja muille kiinnostuneille. Seminaari pidetään tiistaina 24.10.2017 klo 10-16 Satakunnan Ammattikorkeakoulun uudella kampuksella osoitteessa Satakunnankatu 38, Pori. Tilaisuus on maksuton eikä vaadi ilmoittautumista.

Luennot ja näytteilleasettajat tarjoavat tietoa mm. 55+ vuokra-asunnoista, ikäihmisten palveluista, terveystuotteista, perhehoidosta ja apuvälineistä, tukituotteista, kirkon palveluista, kotihoidosta, edunvalvontavaltuutuksesta ja testamentin teosta, omaishoidosta ja muun muassa muistiin liittyvistä asioista. Paikan päällä voi teettää veloituksetta silmänpohjan paineen mittaukseen ja keskustella optikon kanssa näkemiseen liittyvistä asioista ja esimerkiksi harmaakaihin hoitomahdollisuuksista. Punaisen Ristin osastolta saa mukaansa ”stressiä poistavan sydämen”. Paikalla on myös Satakunnan Kansan digineuvontapiste, jossa saa henkilökohtaista neuvontaa satakunnankansa.fi:n näköislehden ja mobiilisovelluksen käyttöön. Tapahtumassa kerrotaan mahdollisuudesta saada terveydenhuollon palveluja ajasta ja paikasta riippumatta suoraan vaikka kotisohvalle. Satakunnan vanhustukiyhdistyksen esittelypöydältä löytyy apua yksinäisyydestä kärsiville ikäihmisille ja mukana on myös ekosysteemi, jossa on viestintä-, tuki- ja turvajärjestelmä, jonka avulla ikääntyvät tai muuten apua tarvitsevat pärjäävät kotona pidempään.

Pepper-robotti toivottaa vieraita tervetulleiksi klo 10-10.30. Tapahtumassa on tarjolla luentoja koko päivän sekä Agora-salin edestä lähteviä kampusesittelyitä tasatunnein klo 11, 12, 13, 14 ja klo 15. Lampin tanhupiiri esiintyy klo 12.15 ja 13.15. Brander ja Nyyper Raumalta juttelevat Rauman giälellä mukavia tarinoita luentosalissa klo 14 ja TAITE – Taiteella ja teknologialla moderneja hyvinvointipalveluja -esittelypöydällä senioreiden performanssiryhmä esittää Perhosmarssin. Porin Leipä maistattaa tuotteitaan ja monella näytteilleasettajalla on arvontoja, joissa on palkintoina muun muassa lahjakortteja.

Tutustu koko ohjelmaan, luentoihin ja näytteilleasettajiin sivulla http://www.satakuntaliitto.fi/turvallisestiyhdessa tai liitteenä olevasta tilaisuuden julisteesta. Näytteilleasettajia on tällä hetkellä 35. Café Agorasta voi ostaa omakustanteisen lounaan. Satakuntaliitto tarjoaa kullekin kävijälle kahvin ja pullan (kahviliput jaossa paikan päällä).

Satakunnan vanhusneuvosto on Satakuntaliton alainen toimielin, jonka tehtävänä on toimia maakunnan kunkin kunnan vanhusneuvoston kanssa yhteistyössä kannustaen ja tukien vanhusneuvostoja toiminnassaan.

Maakunnallinen vanhusneuvosto on toiminut Satakunnassa vuodesta 2010 alkaen ainoana Suomen maakunnallisena vanhusneuvostona. Vuoden 2020 alusta tulee jokaisessa Suomen maakunnassa lakisääteisesti olla maakunnallinen vanhusneuvosto.

Lisätietoja tapahtumasta:
Satakunnan vanhusneuvoston sihteeri, Satakuntaliiton markkinointisihteeri Ulla Koivula, ulla.koivula@satakunta.fi puh 050 528 4856
-          Näytteilleasettajien yhteystiedot mahdollisia haastatteluja varten.
-          Yhteydenotot, jos olet kiinnostunut tulemaan tapahtumaan näytteilleasettajaksi.
http://www.satakuntaliitto.fi/turvallisestiyhdessa

Lisätietoja Satakunnan vanhusneuvostosta:
Satakunnan vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Irma Roininen sp.irmaroininen@gmail.com puh. 0440-263 546
http://www.satakuntaliitto.fi/vanhusneuvosto

 

Satakuntaliittoon 16 EAKR-hankehakemusta – jaossa 1,5 miljoonaa euroa (13.10.2017)

Torstaina 5.10.2017 päättyneeseen Satakuntaliiton Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankehakuun saapui 16 hankehakemusta. Rahoitusta haettiin yhteensä 3,164 miljoonan euron edestä toimintalinjasta 2 ’Kestävää kasvua ja työtä’. Jaossa on noin 1,5 miljoonaa euroa.

Hankehakemusten käsittelyprosessi alkaa Satakuntaliiton hanketiimissä, jossa hankehakemukset pisteytetään ja arvioidaan. Tämän jälkeen hakemukset ja niiden tukikelpoisuus käsitellään yhdessä koordinoivan liiton kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) sihteeristö käsittelee hankkeet kokouksessaan 22.11.2017, jonka jälkeen hankkeita on mahdollista viedä maakuntahallituksen käsittelyyn. Ensimmäiset päätökset hankehallinnoinnin sähköisestä EURA-järjestelmästä on mahdollista tehdä ennen joulua, mutta osa hankepäätöksistä jäänee kuitenkin alkuvuoteen 2018. Hankehakijoihin tullaan olemaan yhteydessä käsittelyprosessin eri vaiheissa ja muun muassa budjetteihin tullaan pyytämään tarkennuksia.

Satakuntaliiton hanketiimi kiittää kaikkia hakuun osallistuneita hanketoteuttajia!

Lisätiedot:
Rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg 050 569 6818, jyrki.tomberg@satakunta.fi