Ajankohtaiset tiedotteet

Virasto suljettu 17.7. – 4.8.2017

Satakuntaliiton virasto on suljettu 17.7. – 4.8.2017. Keskitämme kesälomia tuohon ajankohtaan. Tarjolla ei tuolloin ole virallisia palveluita, esim. kirjaamo.

Lisätiedot: hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000

Maakuntaohjelma 2018-2021 nähtävillä ja kommentoitavana 19.6.-4.8.2017

Satakunnan maakuntaohjelma 2018-2021 linjaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Siinä yhteen sovitetaan maakunnalliset, kansalliset ja EU:n aluepolitiikan tavoitteet Satakunnassa sekä määritetään resurssit ja työnjako sekä se sisältää Satakunnan edunvalvonnan keskeiset hankkeet. Työssä huomioidaan myös maakuntauudistus. Satakunnan maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelman – Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035 teemoihin kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut. Maakuntaohjelma 2018-2021 on nähtävillä ja kommentoitavana 19.6.-4.8.2017 – tästä kommentoimaan luonnosta 1.

Maakuntaohjelma 2018-2021 etenee maakuntavaltuustoon joulukuussa 2017.  Keväällä 2018 aloittava uusi maakuntavaltuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman.

Lisätiedot: aluekehitysasiantuntija Katja Laitinen 044 711 4360 
linkki http://bit.ly/2sORZEK

Satakuntaliiton maakuntahallituksen kokous 19.6.2017
Satakunnan sote- ja maakuntauudistuksen väliaikainen valmistelutoimielin nimitettiin

Maakuntahallitus päätti Satakunnan sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) kokoonpanosta tänään. Siihen kuuluvat varsinaisina jäseninä Mari Levonen (Porin kaupunki), Aino-Maija Luukkonen (Porin kaupunki), Hanna-Leena Markki (Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä), Marja-Leena Alho (Rauman kaupunki), Juha Majalahti (Euran kunta), Jyrki Peltomaa (Huittisen kaupunki), Mika Hatanpää (Kankaanpään kaupunki), Jari Ruponen (Kokemäen kaupunki), Ermo Haavisto (Satakunnan sairaanhoitopiiri), Paula Asikainen (Satakunnan sairaanhoitopiiri), Pekka Tähtinen (Satakunnan pelastuslaitos), Juhani Sundell (Satakunnan TE-toimisto), Marja Karvonen (Satakunnan ELY-keskus), Anna-Leena Seppälä (Varsinais-Suomen ELY-keskus) ja Asko Aro-Heinilä (Satakuntaliitto, VATE:n puheenjohtaja).

Työtä tukee osaltaan vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä, ja siihen kuuluvat Reijo Kallio (puheenjohtaja), Harri Kivenmaa, Harri Lehtonen, Leena Jokinen-Anttila ja Diana Bergroth-Lampinen (SDP, 5), Emilia Syväsalmi, Juha Rantasaari ja Kari Hannus (Kokoomus, 3), Tapio Huhtanen, Satu Pietilä ja Keijo Kerola (Keskusta, 3), Oili Heino ja Petri Salminen (Vasemmistoliitto, 2), Marianne Ostamo ja Markku Palomäki (Perussuomalaiset, 2).

Väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) ja vapaaehtoisen poliittisen ohjausryhmän kokoonpanot varajäsenineen löytyvät Satakunta 2019 -verkkosivuilta.

VATE aloittaa esivalmistelun johtavana elimenä 1.7.2017 alkaen, ja samasta ajankohdasta lakkautetaan Satasoten ja maakuntauudistuksen johtoryhmät. VATE valmistelee uuden maakunnan toimintaa virkamiehinä. Avukseen asioiden valmisteluun VATE saa valtion pääosin rahoittaman projektitoimiston. Tammikuun maakuntavaaleissa valittava maakuntavaltuusto alkaa keväällä 2018 tehdä päätöksiä liittyen uuteen maakuntaan.

Maakuntahallitus hyväksyi myös Satakuntaliiton toimimisen valinnanvapauspilottien isäntäorganisaationa edellyttäen, että Satakunnan kunnat riittävän suurella väestöosuudella (vähintään 80 %) päättävät hakeutua pilotteihin. Lisäksi maakuntahallitus päätti hakea lisärahoitusta Valtiovarainministeriön 15.6.2017 päivätyn kirjeen mukaisesti. Avustuksen määrä on korkeintaan 90 % pidentyneen esivalmisteluvaiheen hyväksyttävistä arvonlisäverottomista kustannuksista ajalla 1.7.-30.9.2017. Puuttuvat kustannukset kattaa Satakuntaliitto.

Katso vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilän haastattelu kokouksen jälkeen - aiheena maakuntauudistus ja väliaikaishallinto.

Sote- ja maakuntauudistus uudistaa aluehallintoa ja tehtäviä kuntien, maakuntien ja valtion välillä. Tehtävien järjestämisvastuu sekä henkilöstö siirtyvät maakunnille kokonaisuudessaan 1.1.2019 alkaen. Lisätietoa Satakunnan maakuntauudistus, Satakunnan soteuudistus sekä Alueuudistus.fi.

Lisätiedot: vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505, maakuntauudistuksen projektipäällikkö, hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000 ja maakuntauudistuksen projektipäällikkö, aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma 044 711 4330

Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 luonnoksen palautteeseen hyväksyttiin vastineet

Maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistosta saatuun palautteeseen laaditut vastineet. Yleisesti palautteissa koettiin tärkeäksi aurinkoenergian tuotannon edistäminen. Turvetuotantoon liittyen esitettiin palautteita sekä puolesta että vastaan. Pohjois-Satakuntaan luonnosteltuja maisema-alueita vastustettiin. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaihetta koskevia lausuntopyyntöjä lähetettiin Satakunnan kuntien ja naapurikuntien lisäksi noin 45 eri taholle. Kaikki Satakunnan kunnat antoivat lausunnon kaavasta, naapurikunnista saapui kolme lausuntoa ja lisäksi maakuntahallitukselle osoitettiin muiden tahojen toimesta noin 25 lausuntoa tai vastausta. Valmisteluvaihetta koskevia erillisiä mielipiteitä toimitettiin Satakuntaliiton maakuntahallitukselle noin 250 kappaletta. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusta valmistellaan luonnosvaiheen palautteeseen annettujen vastineiden perusteella.

Lisätiedot: alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää 044 711 4382 ja maakunta-arkkitehti Susanna Roslöf 044 711 4334

Maakuntaohjelman 2018-2021 ensimmäinen luonnos nähtäville ja kommentoitavaksi 19.6.-4.8.2017

Satakunnan maakuntaohjelma 2018-2021 linjaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Siinä yhteen sovitetaan maakunnalliset, kansalliset ja EU:n aluepolitiikan tavoitteet Satakunnassa sekä määritetään resurssit ja työnjako sekä se sisältää Satakunnan edunvalvonnan keskeiset hankkeet. Työssä huomioidaan myös maakuntauudistus. Satakunnan maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelman – Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035 teemoihin kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut. Esille nousevia teemoja ovat mm. robotiikka, kiertotalous, sininen kasvu (veteen liittyvä osaaminen), Satakunnan vetovoima, saavutettavuus ja hyvinvointi. Yhteisiä painotuksia ovat osaamisen vahvistaminen, kansainvälistyminen ja digitalisaatio. Maakuntaohjelma 2018-2021 on nähtävillä ja kommentoitavana 19.6.-4.8.2017 – tästä kommentoimaan luonnosta 1.

Maakuntaohjelma 2018-2021 etenee maakuntavaltuustoon joulukuussa 2017.  Keväällä 2018 aloittava uusi maakuntavaltuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman.

Lisätiedot: aluekehitysasiantuntija Katja Laitinen 044 711 4360 
linkki http://bit.ly/2sORZEK


AIKO-rahoitusta viidelle hankkeelle

Maakuntahallitus myönsi kokouksessaan AIKO-rahoitusta viidelle hankkeelle: Uudet kokeilut sivuvirtojen hyödyntämisessä (42 000 €, Satafood kehittämisyhdistys ry), Biotuotetehdas-käynnistämisen edellytykset (21 812 €, Rauman kaupunki), Kirurgian laatuseurannan kehittäminen pelillistämisen avulla (42 000 €, TTY-säätiö, osatoteuttajana Satakunnan sairaanhoitopiiri), Helpompi elämä (27 000 €, Porin kaupunginkirjasto – Satakunnan maakuntakirjasto) ja Hydrometallurginen kestomagneettien kierrätys (HYMAG) (42 000 €, Aalto korkeakoulusäätiö).

Lisätiedot: EU-koordinaattori Jyrki Tomberg 050 569 6818

Lisätiedot kokouksesta:
vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
Maakuntahallituksen esityslista 19.6.2017

Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 luonnoksen palautteeseen hyväksyttiin vastineet (19.6.2017)

Satakuntaliiton maakuntahallitus on päättänyt (MH 19.6.2017) hyväksyä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistosta saatuun palautteeseen laaditut vastineet. Valmisteluvaiheen aineiston mielipiteet ja lausunnot Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaihetta koskevia lausuntopyyntöjä lähetettiin Satakunnan kuntien ja naapurikuntien lisäksi noin 45 eri taholle. Kaikki Satakunnan kunnat antoivat lausunnon kaavasta, naapurikunnista saapui kolme lausuntoa ja lisäksi maakuntahallitukselle osoitettiin muiden tahojen toimesta noin 25 lausuntoa tai vastausta. Valmisteluvaihetta koskevia erillisiä mielipiteitä toimitettiin Satakuntaliiton maakuntahallitukselle noin 250 kappaletta. Kahdessa mielipiteessä oli useita satoja allekirjoituksia.

Toisessa mielipiteessä vastustettiin Ulvilaan osoitettuja turvetuotannon alueita (519 allekirjoittajaa) ja toisessa Karvian maakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta (noin 250 allekirjoittajaa). Lisäksi saatiin mielipiteitä erityisesti Jämijärven maakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta (noin 150 kpl). Turvetuotannon puolesta ja vastaan Turvetuotantoa koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä esitettiin vastakkaisia näkemyksiä turvetuotantoon varattujen alueiden määrästä, sijainnista ja vaikutuksista sekä turpeen käytöstä mm. energiantuotannossa. Turvetuotannon vesistövaikutuksista kannettiin huolta erityisesti Kokemäellä sijaitsevaa Sääksjärveä koskien ja Karvianjoen vesistöalueella. Toisaalta Pohjois-Satakunnan kunnat esittivät turvetuotantoon varattavaksi runsaat 4000 hehtaaria Pohjois-Satakunnan kuntien alueelle.

Aurinkoenergian tuotannon edistäminen koettiin tärkeäksi
Lausunnoissa ja mielipiteissä esitettiin muutamien aurinkoenergian kehittämisen kohdealueiden alueiden poistamista ja lisäämistä, ja pääsääntöisesti aurinkoenergian tuotannon edistämistä vaihemaakuntakaavassa pidettiin hyvänä asiana. Terminaalialueille on tilausta Palautteessa esitettiin uusia bioenergia- ja puuterminaalitoimintojen alueita lisättäväksi kaavaehdotukseen. Lisäksi rautatieverkon puutavaran kuormauspaikkojen esittämistä Poriin ja Kokemäen Peipohjaan pidettiin tärkeänä ja niiden olemassaolo ja kehittäminen halutaan turvata. Toisaalta Porin kaupunki pitää kuormauspaikan sijaintia ongelmallisena asemanseudun kehittyessä keskustamaiseen yhdyskuntarakentamiseen.

Kaupan ratkaisuun muutoksia
Lausunnoissa kaupan ratkaisun liikenteellisiin vaikutuksiin kiinnitettiin huomiota ja pidettiin tärkeänä, että kokonaismaakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 2 liikennettä koskevia suunnittelumääräyksiä noudatetaan tarkoin. Osassa viranomais- ja kuntalausunnoissa todettiin kaupan osalta 1.5.2017 muuttunut lainsäädäntö ja esitettiin lakimuutosten huomioimista kaavan ehdotusvaiheessa. Laajojen tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeiden katsottiin voivan olla Porin kaupungin alueella myös ristiriidassa kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Kaupan teemasta ei saatu lainkaan mielipiteitä.

Pohjois-Satakunta maisema-alueita vastaan
Kuntien lausunnoissa esitettiin muutoksia maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden rajauksiin ja Pohjois-Satakunnan kunnat esittivät maakunnallisesti arvokkaiden alueiden poistamista kokonaan kaavasta. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta kuntien lausunnoissa esitettiin, että rajauksissa tulisi huomioida ympäristöministeriölle annetun lausunnon mukaiset esitykset. Toisaalta lausunnoissa pidetään valtakunnallisesti arvokkaan Kokemäenjokilaakson maisema-alueen laajaa kokonaisuutta hyvänä. Pääosin Jämijärven ja Karvian kunnista saapuneista mielipiteistä käy ilmi, että maisemaa ja kulttuuriympäristöjä arvostetaan, mutta Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kaavamerkintää ja suunnittelumääräystä pidetään elinkeinoelämää ja rakentamista rajoittavina tekijöinä.

Jatkovalmistelu
Maakuntahallituksen vastinekirje lähetetään lausunnon antaneille ja niille mielipiteen antajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusta valmistellaan luonnosvaiheen palautteeseen annettujen vastineiden perusteella. Valmistelussa otetaan huomioon kesäkauden aikana tehtävät jatkoselvitykset; vaihemaakuntakaavassa osoitettujen uusien turvetuotantoalueiden luokan 2 soiden luontoarvot, turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi sekä Natura-arvioinnin tarveharkinta. Palautteen perusteella ehdotukseen ei olla esittämässä uusia turvetuotantoalueita Honkajoella sijaitsevaa Mustakeitaan ympäristöluvan mukaista aluetta lukuun ottamatta. Aurinkoenergian tuotannon kohdealueiden ja terminaalitoimintojen alueiden esityksiä selvitetään jatkosuunnittelussa. Lisäksi vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevan lainmuutoksen vuoksi kaupan palveluverkkoselvitykseen teetetään jatkotarkastelu ja selvitystä täydennetään. Vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisua tarkistetaan tarvittavilta osin kaupan lakimuutoksen ja vaikutusten arvioinnin perusteella. Ehdotusvaiheessa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja merkittävät  kulttuuriympäristöt osoitetaan Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten (MRL28§) mukaisesti. Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden suunnittelumääräyksestä poistetaan velvoite, jonka mukaan museoviranomaiselle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Lisätietoja:
Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää, puh. 044 711 4382, paivi.liuska-kankaanpaa@satakunta.fi
Maakunta-arkkitehti Susanna Roslöf, puh. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Maakuntainsinööri Anne Nummela, puh. 044 711 4317, anne.nummela@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Anne Savola, puh. 050 596 1362, anne.savola@satakunta.fi
Liikennesuunnittelija Ville Turunen, puh. 044 711 4363, ville.turunen@satakunta.fi

Länsi-Suomen liittojen puheenjohtajien yhteinen kannanotto 9.6.2017

Tunnin junat Länsi-Suomeen

Suomen talous on vihdoinkin kasvussa. Tavaravienti on kasvanut 17 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaaviin lukuihin. BKT on yli 2 prosentin kasvussa. Kiinnostus Suomea kohtaan on virinnyt sekä investoinneissa että matkailussa. Ihmisten usko tulevaisuuteen on parantunut.

Positiivinen trendi ei kuitenkaan synny itsestään. Lisää innostavia asioita on saatava liikkeelle. Saavutettavuus tärkeimmille markkina-alueille on Suomen kilpailukyvyn kulmakivi. Suomessa on nyt mietittävä, mitkä investoinnit maassamme eniten parantavat kilpailukykyämme.

Läntinen Suomi on investoivan Suomen tärkein alue. Keski-Suomessa on menossa metsäteollisuuden suurinvestointi. Pohjanmaalla Wärtsilä ja ABB ovat investoineet alueelle voimakkaasti. Etelä-Pohjanmaa on matkailussa vahvaa kasvualuetta. Satakunnassa on toteutuksessa ja suunnitteilla teollisuuden ja satamien investointeja 2 miljardilla. Pirkanmaalla tehdään uutta yliopistoa ja keskusareenaa.

Läntisen Suomen maakunnat haluavat nyt toteuttaa tulevan kasvun kannalta kenties Suomen merkittävimmän tulevaisuusinvestoinnin. Olemme yhdessä päättäneet "tunnin juna" -konseptista koko läntiseen Suomeen. Tämä tarkoittaa tunnissa Tampereelta Helsinkiin, mutta myös tunnin yhteyttä Tampereelta Poriin, Jyväskylään ja Vaasaan.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää seuraavia toimenpiteitä: 1) Tampere-Helsinki ja Seinäjoki-Tampere ja Jyväskylä-Tampere lisäraiteet, 2) radan profiili/tasoristeykset parantaminen Pori-Tampere ja Vaasa-Seinäjoki. Esimerkiksi kolmas raidepari Tampere-Helsinki välillä poistaa Suomen suurimman raideliikenteen pullonkaulan, nopeuttaa yhteyksiä Helsinkiin ratkaisevasti ja yhdessä Riihimäen kolmioraiteen kanssa mahdollistaa myös suoran junayhteyden Länsi-Suomen ja Pietarin välillä (Länsi-Suomen Allegro).

Valtio ja alueemme kunnat ja maakunnat on saatava päättäväisesti hankkeeseen mukaan. Keskustelut suurhankkeen rahoituksesta on nyt aloitettu myös Euroopan Investointipankin kanssa. Viimeistään 2030-luvulla on kahdessa tunnissa mahdollista päästä Helsinkiin sekä Jyväskylästä, Porista että Vaasasta. Tulevaisuus ei synny odottamalla, vaan tekemällä.

Harri Jaskari, maakuntahallituksen pj. Pirkanmaa
Roope Lehto, maakuntahallituksen varapj. Pirkanmaa
Joakim Strand, maakuntahallituksen pj. Pohjanmaa
Lasse Anttila, maakuntahallituksen pj. Etelä-Pohjanmaa
Kai Pöntinen, maakuntavaltuuston pj. Etelä-Pohjanmaa
Reijo Kallio, maakuntahallituksen pj. Satakunta 050 511 3163
Tapio Huhtanen, maakuntavaltuuston pj. Satakunta 0400 742 831
Rolf Nyholm, maakuntahallituksen pj. Keski-Suomi

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous 31.5.2017
Satakunta haluaa itse päättää EU-rahoituksesta vuodesta 2019 eteenpäin

Satakunnassa halutaan päättää täysin itsenäisesti EU -rahoituksesta vuodesta 2019 eteenpäin, jolloin uudet maakunnat aloittavat toimintansa. Maakunnan yhteistyöryhmä otti tänään kokouksessaan selkeän kannan EU-rahoituksen hallinnoinnin suhteen. Alueelliset Euroopan aluekehitysvarat (EAKR) on vuodesta 2014 eteenpäin päätetty Pirkanmaan liitossa ja vastaavat Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varat Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Nyt tähän hallintojärjestelmään halutaan muutosta.

Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli tänään Porissa pidetyssä kokouksessa rakennerahastotehtävien, EAKR- ja ESR-rahoitukseen liittyvien tehtävien, siirtymistä maakuntien liitosta ja ELY-keskuksista maakuntiin 1.1.2019 alkaen. Tähän asti, vuodesta 2014 lähtien, viimeinen sana päätöksenteossa on ollut EAKR:n osalta Pirkanmaan liitossa ja ESR:n osalta Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Nyt tähän keskitettyyn malliin halutaan muutosta. Alueelliset rakennerahastovarat halutaan jälleen Satakunnan omien virkahenkilöiden ja poliitikkojen päätettäväksi. Tähänkin asti rahoituspäätöksiä on EAKR:n kehittämishankkeiden osalta valmisteltu osittain Satakuntaliiton toimesta. ESR:n osalta tilanne on ollut kehnompi. Satakunnassa ei ole ollut ko. hanketoiminnan osalta omaa rahoitusvalmistelijaa. Vuoden 2019 alusta aloittava uusi maakunta saa nyt itse päättää, tietyin ministeriön asettamin reunaehdoin, haluaako se toimia täysin itsenäisenä päätöksentekijänä, vai halutaanko keskitettyä hallinnointia jatkaa. Maakunnan yhteistyöryhmä, EU-lainsäädännön mukaisena ns. virallisena kumppanuuselimenä, otti tähän asiaan selkeän kannan itsenäisenä rahoitusviranomaisena toimimisen puolesta.

Muutosmaakuntaohjelman laadinta vuosille 2018-2021 on edennyt siihen pisteeseen, että kysely kehittämislinjauksista on toteutettu. Yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ehdotuksiaan koko prosessin ajan ohjelman verkkosivun www.satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma-2018-2021 kautta. Nyt valmisteltavat maakuntaohjelmat hyväksytään vuoden 2017 viimeisessä maakuntavaltuuston kokouksessa käynnissä olevasta maakuntauudistuksesta johtuen.

Jatkorahoitusta yhdelle isolle ESR -hankkeelle

Maakunnan yhteistyöryhmä puolsi yhden ison ESR-hankkeen jatkorahoittamista. Satapolku-hankkeen 80 000 €:n lisäresurssilla toteutetaan 6-8 uudenlaista työllistämisen mallin pilotointia sekä pyritään ns. korttikoulutuksilla suoraan työttömien henkilöiden työllistymisen esteiden purkamiseen.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta: www.satakuntaliitto.fi/listat

Lisätiedot:
MYR:n 1. varapuheenjohtaja Mauri Paavilainen p. 045-1315 601
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044-711 4330 (Satakuntaliitto)
EU-koordinaattori Jyrki Tomberg p. 050-5696 818 (Satakuntaliitto)

 

Satakunnan taloudessa orastavaa nousua – enää konepajat ja meriteollisuus laskussa (31.5.2017)

Satakunnan taloudessa vaikuttaisi tapahtuneen käänne, sillä vuoden 2016 heinä–joulukuussa yritysten liikevaihto kohosi jo keskimäärin. Suurin muutos on tapahtunut teollisuudessa, jonka yltä harmaat pilvet alkoivat vähitellen väistyä. Etenkin loka–joulukuu sujui varsin myönteisesti teknologiateollisuuden uuden nousun ja kaupan sekä rakentamisen kasvun voimistumisen myötä. Talouden palkkasumma kasvoi jo hieman, mutta henkilöstömäärä aleni yhä teollisuudessa. Näkymät ovat vähitellen kirkastumassa, sillä etenkin pk-yritysten odotukset ovat vahvistuneet selvästi.

Vuoden 2016 heinä–joulukuussa yritysten liikevaihto kohosi jo keskimäärin. Etenkin loka–joulukuu sujui varsin myönteisesti teknologiateollisuuden uuden nousun ja kaupan sekä rakentamisen kasvun vahvistumisen myötä. Suurin muutos on tapahtunut teollisuudessa, jonka yltä alkavat harmaat pilvet vähitellen väistyä. Teollisuuden kasvun käynnistyminen on juontunut metallien jalostuksen liikevaihdon värimetallien hintojen kohoamiseen nojaavasta roimasta noususta, jota on tukenut metalli- sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen orastava tuore kasvukausi vuoden 2016 loka–joulukuussa. Automaatioalakin on kasvanut huimasti. Sen sijaan konepaja- ja meriteollisuus odottavat vielä uutta puhtia esim. öljyn hinnan kohoamisesta, sillä huolestuttavasti liikevaihdon sukellus jopa syveni. Elintarviketeollisuuden loppuvuosi sujui poikkeuksellisen heikosti liikevaihdon selvän pudotuksen vuoksi, josta tosin ainakin osa selittynee hintojen laskulla. Alan palkkasumman nousu tosin viitannee tuotannon kasvuun. Sen sijaan metsä- ja kemianteollisuus porskuttivat liikevaihdon kasvulla, mutta kemianteollisuuden näkymiä varjostaa Huntsmanin tuotantokatkos.

Teollisuuden viennin arvo aleni Satakunnassa yhä, mutta aiempaa lievemmin. Metsäteollisuuden vienti kohosi vauhdilla, mutta teknologiateollisuudessa kirjattiin yhä selvää laskua. Jonkinlaisena muutoksen enteenä voitaneen pitää ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten kasvun käynnistymistä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tällöin ne menestyivät jo pelkkiin kotimarkkinoihin keskittyviä paremmin.

Rakennusalalla puhalsi loppuvuonna 2016 edelleen myötätuuli. Alan piristyminen on heijastunut liikevaihdon ohella myös henkilöstömääriin ja siten palkkasummaan. Kasvun ennakoidaan yhä kiihtyvän asunto-, toimitila- ja korjausrakentamisessa. Palveluiden suhdannekuva pysyi viime vuoden lopulla varsin myönteisenä liikevaihdon ja henkilöstömäärien nousun jatkuttua. Kaupan liikevaihdon kasvu kiihtyi, mutta majoitus- ja ravitsemistoiminnan tahti tasaantui. Sen sijaan liike-elämän palveluiden vire säilyi hyvin vahvana. 

Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2016 heinä–joulukuussa 1,8 % vuoden 2015 vastaavaa aikaa korkeammaksi. Heinä–syyskuussa kasvua kertyi 1,2 % ja loka–joulukuussa jo 2,4 % teknologiateollisuuden nousun käynnistyttyä ja kaupan sekä rakentamisen vauhdin kiihdyttyä. Satakunnassa nousukiitoon pääsi mukaan silti entisen suuruinen osa yrityskannasta, sillä suunnilleen 52 % yrityksistä kohotti liikevaihtoaan ja 35 % saavutti kasvua vähintään 15 %:n verran. Parhaiten menestyivät alle viiden sekä yli 20 työntekijän yritykset. Sen sijaan 5–19 henkilön yrityksissä liikevaihto supistui. Korkeintaan viisi vuotta toimineet yritykset kasvattivat liikevaihtoaan kolmanneksen. Sen sijaan vanhempien kasvu jäi alle prosenttiin. Suurin vaikutus kasvuun on ollut nuorilla pk-yrityksillä sekä vanhoilla suuryrityksillä, joiden loppuvuosi sujui yleisesti ottaen mainiosti.

Yritysten maksama palkkasumma kasvoi Satakunnassa hieman viime vuoden loppupuoliskolla. Kasvua kertyi yhteensä 0,4 %. Heinä–syyskuussa nousua kirjattiin 1,6 %, mutta loka–joulukuussa palkkapotti laski 0,9 %. Palkkasumma aleni edelleen yleisesti teollisuudessa henkilöstövähennysten seurauksena ja siinä etenkin telakoilla ja konepajoilla sekä metsä- ja kemiateollisuudessa. Sen sijaan elintarviketeollisuudessa palkkojen summa kohosi samoin metallien jalostuksessa sekä elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuudessa. Rakentamisessa ja palveluissa palkkasumma kasvoi kautta linjan.

Koko maassa keskimäärin talouden suunta näyttää kulkevan vähitellen ylöspäin. Liikevaihto kasvoi yhteensä 3,3 % vuoden 2016 heinä–joulukuussa edellisvuoden vastaavasta ajasta. Nousu nopeutui hieman vuoden loppua kohden. Teollisuudessa liikevaihto kohosi yleisesti elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta. Myös rakentamisessa sekä palvelualoilla liikevaihto kasvoi kohisten. Ainoastaan kaupan nousu jäi muita palveluita vaisummaksi. Palkkasumma kasvoi viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla 1,8 % edellisvuoden vastaavasta ajasta. Teollisuuden maksama palkkasumma pysyi ennallaan, sillä elektroniikka- ja sähköteollisuuden roimaa pudotusta paikkasi muiden alojen nousu. Rakentamisessa ja palveluissa palkkasumma nousi henkilöstömäärien täydentymisen seurauksena.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa heinä–joulukuussa 2016 (vertailu vuoden 2015 vastaava aika)
-  Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kääntyi nousuun (1,4 %). Viennin arvo laski silti (-6,3 %). Palkkasumma aleni (-1,3 %) henkilöstömäärän vähenemisen jatkuttua (-2,0 %).
- Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuus) yhteenlasketun liikevaihdon lasku loiveni (-2,7 %). Viennin arvosta suli silti merkittävä siivu (-11,6 %). Palkkasumma putosi aiempaa lievemmin (-2,7 %).
- Liikevaihto sukelsi yhä koneiden ja laitteiden valmistuksessa (-23,2 %). Palkkasummakin laski (-6,7 %).
- Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto putosi lievästi (-1,6 %), kuten palkkasumma (-2,8 %).
- Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto kohosi (3,2 %), kuten palkkasumma (5,2 %).
- Metallien jalostuksen liikevaihto kohosi ripeästi (13,4 %). Palkkasumma nousi selvästi (8,7 %).
- Meriteollisuuden liikevaihdosta katosi selvä siivu (-25,5 %). Palkkasummakin supistui edelleen (-4,4 %).
- Automaatio- ja robotiikka-alan liikevaihto nousi ripeästi (9,6 %), kuten palkkasumma (6,8 %) ja henkilöstö (7,8 %).
- Metsäteollisuuden liikevaihdon (5,1 %) ja viennin (4,7 %) kasvu pysyi ripeänä, mutta palkkasumma laski silti voimakkaasti (-5,7 %).
- Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen kasvu jatkui (2,6 %). Palkat laskivat (-5,1 %).
- Elintarviketeollisuuden liikevaihto laski (-4,7 %). Palkkasumma nousi silti edelleen vankasti (5,0 %).
- Rakentamisen liikevaihto kasvoi nopeasti (6,5 %), kuten palkkasumma (5,4 %) ja henkilöstö (4,6 %).
- Kaupanliikevaihto kasvoi (2,7 %). Palkkasummakin nousi hieman (1,3 %).
- Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu tasaantui (1,3 %). Palkkasumma nousi vähän (0,7 %).
- Liike-elämän palvelujen liikevaihto kohosi ripeästi (5,4 %), kuin palkkasumma (5,6 %).
- Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumman nousu nopeutui 6,3 %:iin.
- Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä kohosi (1,1 %).
- Luovien alojen liikevaihto kasvoi (3,7 %), mutta palkkasumma kutistui silti yhä hieman (-0,5 %).
- Kaikkien toimialojen yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä väheni, mutta aiempaa loivemmin (-0,5 %).

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon.

Lisätietoja:
Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen, puh 044 711 4350, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Satakunnan talous -suhdannejulkaisu: http://www.satamittari.fi/Satakunnan_talous_-katsaus

Satakunta vahvasti esillä kansainvälisessä eurooppalaisten alueiden tapahtumassa Helsingissä (30.5.2017)

Satakuntaliitto järjestää yhdessä yhdeksän muun Suomen alueen kanssa Social Event – Tastes of regions –tapahtuman Nosturissa 1.6.2017 klo 19.00-23.00. (Telakkakatu 8, Helsinki). Satakunnan lisäksi mukana ovat Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Uusimaa.

Tapahtuma on osa Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston (DG Regio) Smart Regions 2.0 konferenssia, joka järjestetään Messukeskuksessa 1-2.6.2017. Konferenssin keskiössä ovat alueiden älykäs erikoistuminen, koheesiopolitiikka sekä aluekehitysrahoituksen tulokset.

Kymmenen suomalaisen alueen Social event -tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden esitellä EU-rahoituksen menestystarinoita ja uusimpia innovaatioita eri alueilta. Satakunta esittelee osastollaan hyvinvointiteknologiaa, robotiikkaa, elintarvikealaa, teollisia symbiooseja ja kiertotaloutta. Satakunnan teemoja ovat esillä myös tapahtumajulkaisussa http://bit.ly/2qBj7BP.

Vieraille on tarjolla laaja kattaus suomalaisista puhtaista raaka-aineista valmistettua ruokaa, jota tarjoillaan Street Food - hengen mukaisesti. Mukana olevat, kymmenen aluetta, tuottavat tapahtuman maakuntaliittojensa johdolla. Tapahtuman ja sen järjestelyiden koordinaattorina on toiminut Lapin liiton kansainvälisten asioiden päällikkö Kristiina Jokelainen.

Nosturiin odotetaan 600–700 vierasta eri puolelta Eurooppaa. Tapahtuma on luonteeltaan rento verkostoitumistilaisuus, jossa eurooppalaisten alueiden edustajille esitellään Suomen kymmenen alueen älykkäästä erikoistumisesta, maistellaan suomalaista puhdasta ruokaa ja juomaa sekä vahvistetaan keskinäistä yhteistyötä sekä avataan uusia kumppanuuksia.

Media on tervetullut paikalle Nosturiin 1.6. klo 19.00 alkaen.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
aluekehitysasiantuntija Katja Laitinen Satakuntaliitto
+358 44 711 4360, katja.laitinen@satakunta.fi
Tastes of regions – Social event tapahtumajulkaisu: https://www.dropbox.com/s/qcpizae0lz5dujt/SmartRegionsII_newspaper_web.pdf?dl=0
Smart Regions 2.0 konferenssin ohjelma: http://ec.europa.eu/regional_policy/en/newsroom/news/2017/03/29-03-2017-smart-regions-2-0-conference-maximising-europe-s-innovation-potential

Tutustu ja hyödynnä - uusia Satakunnan menestystarinat -artikkeleita ja monikielisiä Satakunta-aineistoja (11.5.2017)

Satakunnan maakuntaportaalin Satakunta.fi tarjonta on yhä lisääntynyt. Tarjolla on uusia Satakunnan menestystarinat -artikkeleita ja uusia esiteaineistoja.

Suosittuja Satakunnan menestystarinat -artikkeleita on tarjolla jo liki 20 ja yhä uusia on tulossa. Artikkelit kertovat mielenkiintoisia tarinoita maakunnan vahvuuksista – ihmisistä, yrityksistä ja yhteisöistä. Mukana on mm. teollisuuden innovaatioita, yrittäjyyttä, yhteisöllisyyttä, terveydenhuoltoa, käsityöläisyyttä, paluumuuttajia ja paljon muuta, kannattaa tutustua!

Hyödynnä vapaasti Satakunnasta kertovaa esiteaineistoa niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä! Aineistot kertovat Satakunnan tarjonnasta ja satakuntalaisesta elämänmenosta monipuolisesti ja monikielisesti. Tarjolla ovat seuraavat aineistot:

Luo oma elämyksesi Satakunnassa -esite (suomi & englanti, 2017) toivottaa tervetuloa Satakuntaan kokemaan historiaa, tapahtumia, kulttuuria ja elämyksiä. Esite on saatavilla kolmessa muodossa: sähköisenä julkaisuna, pdf-versiona ja paperiversiona.

Monikieliset Satakunta-esittelyt (2017) tarjoavat laajan kielivalikoiman eli ruotsi, kiina, saksa, espanja, ranska, venäjä ja englanti. Aineistot ovat saatavilla pdf-muodossa, jolloin ne ovat kätevästi tallennettavissa ja tulostettavissa A4-koossa. Satakunta Finland-SV-ruotsi - Satakunta Finland_CH-kiina - Satakunta Finland_DE-saksa - Satakunta Finland_EN-englanti - Satakunta Finland_ES-espanja - Satakunta Finland_FR-ranska - Satakunta Finland_RU-venaja.

Satakunnan kartta
(suomi & englanti, 2017) toimii tietolähteenä maakuntaan tutustuttaessa. Kartta on saatavilla kolmessa muodossa: sähköisenä julkaisuna, pdf-versiona ja paperiversiona.

Kaikki aineistot johdattavat lukijat tutustumaan edelleen Satakunta.fi-maakuntaportaalin, Koe Satakunta -hakupalveluun sekä Facebook- & Youtube-kanavien tarjontaan. Kaikki nämä ovat tarjolla sekä suomeksi että englanniksi.

Lisätiedot:
viestintäsuunnittelija Tiina Leino 050 465 4199
Satakunnan maakuntaportaali www.satakunta.fi
Esitteet ja aineistot http://www.satakunta.fi/satakunta-aineistot
Satakunnan menestystarinat -artikkelisarja http://www.satakunta.fi/satakunnan-menestystarinat
Satakunta.fi-Facebook https://www.facebook.com/Satakuntafi/
Satakunta.fi-Youtube https://www.youtube.com/c/SatakuntaFi-Finland
Koe Satakunta http://www.koesatakunta.fi/fi

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen maakuntahallitusten yhteiskokous 8.5.2017
Suomen suurimman talouskasvun esteenä valtatien 8 kunto
– maakuntahallitusten kannanotto 40 M€ investointien puolesta

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset pitivät tänään yhteiskokouksen Raumalla. Kokouksen aiheina olivat valtatien 8 tilannekatsaus, Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton yhteistyössä laadittava merialuesuunnitelma, maakuntauudistuksen tilannekatsaukset maakunnissa ja Lounais-Suomi edelläkävijänä hiilineutraaliin yhteiskuntaan -haaste.

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ottavat voimakkaasti kantaa valtatien 8 kehittämiseksi yhteisessä kannanotossaan. Valtatien 8 Turku-Pori -yhteysvälin ongelmakohdat ja palvelutaso ovat Suomen suurimman talouskasvun esteenä, maakuntahallitukset korostavat.

Lounais-Suomessa valtatien 8 vaikutusalueella on merkittävästi tuottavaa ja kansainvälistä teollisuutta, joka on monipuolista, kannattavaa ja kehittyvää. Tie muodostaa tärkeimmän tavara- ja henkilöliikenteen väylän Turun, Rauman ja Porin kaupunkien välillä, ja se yhdistää myös kaikki Länsi-Suomen satamat Turusta Tornioon. Rautatieyhteyttä rannikolla ei ole.

Käynnissä olevat ja suunnitellut mittavat investoinnit mm. Turussa, Uudessakaupungissa, Raumalla, Eurajoella ja Porissa, ja valtavat tilauskannat meriteollisuudessa ja autoteollisuudessa ovat luoneet positiivisen rakennemuutoksen tilanteen Lounais-Suomeen. Tätä koko Suomelle tärkeää talouskasvua tulee tukea kaikin tavoin.

Valtatien 8 heikko kunto ja riittämätön kapasiteetti ruuhkauttavat ja vaarantavat liikennettä koko yhteysvälillä. Tavaraliikenne ja työmatkaliikenne tulevat lisääntymään. Vuosina 2015-2018 tehdyt perusparannusinvestoinnit eivät enää nykytilanteessa riitä, jotta valtatie 8 vastaisi sille asetettuja palvelutason tavoitteita.

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset esittävät, että liikenne- ja viestintäministeriö nopeuttaa valtatien 8 Laitilan ja Eurajoen risteysten suunnittelua ja toteutusta siten, että tänä vuonna aloitetaan risteysten tiesuunnittelu ja tieinvestoinnit ajoitetaan vuosille 2019-2020. Kustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa. Investointipäätöksellä on mahdollisuus antaa vahva signaali koko länsirannikon elinkeinoelämän yhteiselle kehittämiselle.

Lisätiedot:
maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio Satakuntaliitto 050 511 3163
maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva Varsinais-Suomen liitto 050 511 3055
vs. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
maakuntajohtaja Kari Häkämies 044 201 3204
Valtatie 8 kannanotto Satakunta ja Varsinais-Suomi MH yhteinen 8.5.2017
Valtatie 8 jatkokehittämisesitys Satakunta ja Varsinais-Suomi MH yhteinen 8.5.2017

Satakuntaliiton maakuntahallituksen kokous 8.5.2017
Merialuesuunnitelman laatiminen käynnistyy

Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle laaditaan kolme merialuesuunnitelmaa vuoden 2021 maaliskuun loppuun mennessä. Maakuntahallitus päätti tänään käynnistää työn Satakunnan osalta. Satakuntaliitto ja Varsinais-Suomen liitto laativat merialuesuunnitelman, joka kattaa Saaristomeren ja Selkämeren alueet sekä niihin rajautuvat talousvyöhykkeet. Merialuesuunnittelussa sovitetaan yhteen eri käyttömuotojen tarpeita; näitä ovat erityisesti energia-ala, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Tavoitteena on edistää merialueen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen. Työtä tehdään laajalla yhteistyöverkostolla. Merialuesuunnittelu sisältyy maakuntalakiluonnoksen mukaan myös tulevien maakuntien tehtäviin. Merten aluesuunnittelun puitteet määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (2014) ja edelleen siitä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (2016).

Lisätiedot: alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää 044 711 4382

Satakuntaliiton talousarviota valmistellaan 0 % -korotuksin

Satakuntaliiton talousarvion 2018 valmistelun lähtökohtana on kuntaosuuksien yhteismäärän pitäminen vuoden 2017 tasolla. Vuoden 2018 talousarvio on Satakuntaliiton viimeinen ennen kuntayhtymän liittämistä uuden Satakunnan maakunnan osaksi. Lokakuun maakuntahallitus käsittelee jäsenkuntiin lausunnoille lähtevän luonnoksen. Tavoite on, että joulukuun aakuntavaltuusto hyväksyy talousarvion.

Lisätiedot: hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000

Aro-Heinilä vt. maakuntajohtajaksi Rajalan jäädessä eläkkeelle

Maakuntajohtaja viransijaisena 1.3. alkaen toiminut Asko Aro-Heinilä siirtyy maakuntajohtajaksi 1.6. alkaen maakuntajohtaja Pertti Rajalan jäädessä eläkkeelle. Aro-Heinilä toimii väliaikaisena viranhaltijana, kunnes maakuntavaltuuston 16.12.2016 tekemä valintapäätös saa lainvoiman; päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen käsittely on kesken.

Lisätiedot: vs. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505

Kallio ja Riuttamäki edustamaan Satakuntaliittoa sidosryhmätapahtumiin

Euroopan alueiden järjestön (AER) yleiskokokoukseen St. Pöltenissä Itävallassa 31.5. – 1.6.2017 osallistuvat virallisena edustajana maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio ja viraston edustajana hallintojohtaja Jukka Mäkilä. AER on poliittinen Euroopan alueiden järjestö, jonka toiminta ajatuksena on saattaa yhteen Euroopan alueet ja antaa niille mahdollisuus kehittää Eurooppaa ja eurooppalaista integraatiota.

Elokuussa valtakunnallisille kotiseutupäiville ja Suomen Kotiseutuliiton vuosikokoukseen Jyväskylässä osallistuu virallisena edustajana maakuntahallituksen jäsen Simo Riuttamäki. Kotiseutupäivien tarkoitus on kasvattaa kotiseututyön arvostusta ja esitellä järjestäjäaluetta, ja tänä vuonna juhlistetaan myös itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuotta.

Lisätiedot: hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000

Satakunnan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu

Satakunnan maakuntahallinnon vapaaehtoisen poliittisen ohjausryhmän asettamisprosessiin liittyen Satakunnan Vihreät ry esitti, että kyseiseen ryhmään lisätään 1-2 edustajaa. Kirje saatetaan poliittisten piirijärjestöjen tietoon.

Lisätiedot: vs. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505

Maakuntahallitus kuuli myös katsaukset mm. maakuntauudistuksen valmisteluun ja Satakuntaliiton SuomiAreena-viikon tapahtumiin ja vieraisiin.

Lisätiedot kokouksesta:
vs. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
Maakuntahallituksen esityslista 8.5.2017

 

Satakuntaliiton maakuntavaltuuston kokous 28.4.2017
Satakunnan kehittäminen etenee usealla rintamalla

Maakuntaohjelma - uuden kehittämisohjelman laadinta ja aiemman työn seuranta

Maakuntavaltuusto kuuli tänään kokouksessaan maakuntaohjelman 2018-2021 laadinnan tilannekatsauksen. Uutta maakuntaohjelmaa eli monirahastoista Satakunnan kehittämisohjelmaa laaditaan voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti huomioiden maakuntauudistuksen eteneminen. Työn yhteydessä on mm. pidetty seutukuntatapaamisia ja työpajoja sekä laadittu osaamisprofiili. Maakuntaohjelma 2018-2021 hyväksytään vuoden 2017 viimeisessä maakuntavaltuuston kokouksessa.

Nykyisen maakuntaohjelman 2014-2017 seurantaraportissa todetaan Satakunnan maakuntasuunnitelmassa (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035) asetetun tavoitetilan ”Hyvä elämä Satakunnassa 2035” toteuttamisen edenneen laajalla yhteistyöllä näkökulmana on Satakunnan kilpailukyky ja elinvoima. Kehittämistyötä tehdään monirahastoisesti ja useissa eri painopisteissä, muun muassa edunvalvonnan toimenpitein. Valittuja kehittämisen painopisteitä maakuntaohjelmassa on seitsemän: houkutteleva yrittäjyys, satakuntalainen yhteiskuntatakuu, uusiutuva teollisuus, vahva elintarvikeketju, vetovoimainen Satakunta, arjen palvelut ja turvallisuus sekä hyvät yhteydet.

Lisätiedot: aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma 044 711 4330 ja http://www.satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 – vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin ovat laadittavana - tavoitteena edetä hyväksymisvaiheeseen vuoden 2018 aikana

Maakuntavaltuusto kuuli kokouksessaan tilannekatsauksen Satakunnan vaihemaakuntakaavasta 2, joka käsittelee energiantuotantoa, soiden moninaiskäyttöä, kauppaa, maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:n mukaan. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto on ollut nähtävillä 1.2.-3.3.2017 välisen ajan ja sitä esiteltiin mm. neljässä avoimessa yleisötilaisuudessa. 

Valmisteluvaihetta koskevia mielipiteitä vastaanotettiin noin 250 kappaletta, joista kahdessa mielipiteessä on useita satoja allekirjoituksia. Toinen niistä käsitteli turvetuotantoalueiden Sääksjärveen kohdistuvia vesistövaikutuksia ja toinen Karvian maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Lisäksi saatiin mielipiteitä erityisesti Jämijärven maakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. Mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet ja tavoitteena on, että kaava etenee uudentyyppiseen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaiseen kaksiosaiseen ehdotusvaiheeseen vuoden 2017 aikana ja hyväksymisvaiheeseen vuoden 2018 aikana. Osallisten seuraava virallinen kuulemisvaihe on 2018 vuoden puolella.

Lisätiedot: alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää 044 711 4382, maakunta-arkkitehti Susanna Roslöf 044 711 4334 ja http://www.satakuntaliitto.fi/vmk2

Vuoden maakuntakylä 2017 on Panelia

Maakuntavaltuusto julkisti tänään Satakunnan vuoden 2017 maakuntakyläksi Panelian Eurasta. Tuomariston ratkaisuun vaikuttivat kylän tulevaisuuteen suuntautuva aktiivinen ja pitkäjänteinen kylätoiminta sekä suunnitelmallisuus, jota ilmentävät mm. vuosittainen Panelia-päivä, torialueen ja leikkikentän rakentaminen ja seurantalon suunnitelmallinen kehittäminen. Toiminnassa on mukana eri ikäryhmiä, ja vastuuta on jaettu eri toimikunnille. Panelia on elinvoimainen, kaunis ja idyllinen Satakunnan maakuntakylä 2017.

Lisätiedot: aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto 044 711 4387 ja Hanna Ruohola Satakylät ry 044 357 6181

Satakuntaliiton tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 hyväksyttiin

Maakuntavaltuusto hyväksyi tänään kokouksessaan Satakuntaliiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2016. Toiminnan painopisteitä ovat olleet mm. maakuntauudistus ja sen sisältämä sote-uudistus, Satakunnan maakuntaohjelmatyö, Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma (Teollisuuspilotti), Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, liikennejärjestelmäsuunnittelu, edunvalvonta ja Suomen itsenäisyyden juhlavuoden maakunnallinen koordinointi. Tilikauden 2016 ylijäämä rahoituserien jälkeen on 1 425,78 euroa.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Kuntalain mukaisesti uudistetun Satakuntaliiton hallintosäännön. Sen hyväksyminen kumoaa aiemmat maakuntavaltuuston vahvistaman nykyisen hallintosäännön, maakuntavaltuuston työjärjestyksen sekä luottamushenkilöiden palkkiosäännön ja tarkastussäännön. Uusi hallintosääntö tulee voimaan 1.6.2017.

Lisätiedot: hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000

Maakuntavaltuusto esittää kunnallisvalituksen hylkäämistä

Maakuntavaltuusto esittää hallinto-oikeudelle Simo Riuttamäen maakuntavaltuuston 16.12.2016 pidetystä kokouksesta tekemän kunnallisvalituksen hylkäämistä.

Lisätiedot: hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000

Lisätiedot kokouksesta:
vs. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
Maakuntavaltuuston esityslista 28.4.2017