Ajankohtaiset tiedotteet

Länsirannikon maakunnat vaativat valtatietä 8 osaksi runkoverkkoa (18.9.2018)

Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien liitot ovat tutustuneet maanteiden ja rautateiden runkoverkkoa ja niiden palvelutasoa koskevaan asetusluonnokseen. Maakunnat vaativat valtatietä 8 kokonaisuudessaan osaksi runkoverkkoa, koska valtatie on erittäin tärkeä sekä maan taloudelle että seudulliselle ja paikalliselle liikenteelle.

Maakunnissamme viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta on 56–78 %, mikä ylittää valtakunnan keskiarvon. Valtatie 8 on vientiteollisuutemme tuotantolinja, jonka vaikutukset Suomen taloudelle kohoavat kymmeniin miljardeihin euroihin vuosittain. Tiestön peruskorjaukset ja tien ylläpito tulisi suhteuttaa kuljetusten arvoon, ei pelkästään liikennemääriin.

Valtatiestä 8 runkoverkkoasetusluonnoksessa on mukana Turun ja Porin välinen osuus sekä Alajepuan ja Kokkolan välinen osuus. Näiden osuuksien ohella mielestämme koko valtatie 8:n tulee kuulua maanteiden runkoverkkoon ja ylimpään palvelutasoluokkaan, jotta se

  • vastaa elinkeinoelämän nykyisiä ja tulevia tarpeita
  • voi jatkossakin toimia merkittävänä eri liikenne- ja kuljetusmuodot yhdistävänä intermodaalisena väylänä
  • voi toimia valtaväylänä, joka mahdollistaa teollisuustuotannon, josta yli 75 % menee vientiin
  • voi toimia erikoiskuljetusten pääväylänä
  • edistää maakuntien ja kuntien välistä yhteistyötä
  • parantaa liikenneturvallisuutta.

Liitteenä maakuntien yhteinen lausunto.

Liikenne- ja viestintäministeriö
Lausuntopyyntönne 20.8.2018

Länsirannikon maakunnat vaativat valtatietä 8 osaksi runkoverkkoa

Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien liitot ovat tutustuneet maanteiden ja rautateiden runkoverkkoa ja niiden palvelutasoa koskevaan asetusluonnokseen. Koska valtatie 8 on maakuntiamme yhdistävä tie, annamme seuraavan yhteislausunnon:

Suomen menestyminen nojaa vahvasti vientiin. Maakunnissamme viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta on 56–78 %, mikä ylittää valtakunnan keskiarvon. Valtatie 8 on vientiteollisuutemme tuotantolinja, jonka vaikutukset Suomen taloudelle kohoavat kymmeniin miljardeihin euroihin vuosittain. Tiestön peruskorjaukset ja tien ylläpito tulisi suhteuttaa kuljetusten arvoon, ei pelkästään liikennemääriin. Viennin ohella valtatie 8 on tärkeä myös tuonnille. Valtatie 8 on valtaväylä, joka yhdistää länsirannikon teollisuusvyöhykkeen niin kaupunki- ja kuntakeskuksiin kuin satamiin ja lentoasemille. Tien merkitystä korostaa se, että Kokkolan ja Turun välillä ei ole rannikonsuuntaista rautatieyhteyttä.

Länsirannikon satamien kautta kulkee 37 % koko Suomen tavaraviennin arvosta. Satamat palvelevat oman alueen lisäksi myös muuta Suomea ja kansainvälistä transitoa. Valtatie 8 on siten kansainvälisesti merkittävä yhteys pitkämatkaisille kuljetuksille, minkä vuoksi se sisältyy kokonaisuudessaan ehdotukseen TEN-T:n kattavaksi verkoksi. Valtatietä 8 pitkin kulkevien erikoiskuljetusten määrä ja taloudellinen arvo on huomattava niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Valtatie 8 on tärkeä esimerkiksi tuulivoiman rakentamiseen liittyville erikoiskuljetuksille länsirannikolla, joten sen merkitys uusiutuvan energian käytön lisäämisen kannalta on ratkaiseva. Lisäksi Turun, Naantalin ja Vaasan satamista on henkilöliikennettä Ruotsiin. Tämä osoittaa, että valtatiellä 8 on suuri merkitys matkailuelinkeinolle, ei ainoastaan alueella vaan myös valtakunnallisesti.

Alueellisella tasolla valtatie 8 on elintärkeä seudulliselle ja paikalliselle liikenteelle, työssäkäyntiliikenteelle, alkutuotannolle ja matkailulle. Valtatien 8 varsi on melko tasaisesti asutettu. Työssäkäyntiliikenne suuntautuu pääosin kaupunki- ja kuntakeskuksiin, mutta se on merkittävää myös valtatien 8 varrella sijaitsevien maakuntien välillä. Maakunnista potilassiirtokuljetukset tapahtuvat erityisvastuualueiden yliopistollisiin keskussairaaloihin Turkuun ja Ouluun valtatietä 8 pitkin.

Valtatiestä 8 runkoverkkoasetusluonnoksessa on mukana Turun ja Porin välinen osuus sekä Alajepuan ja Kokkolan välinen osuus. Näiden osuuksien ohella mielestämme koko valtatie 8:n tulee kuulua maanteiden runkoverkkoon ja ylimpään palvelutasoluokkaan, jotta se

  • vastaa elinkeinoelämän nykyisiä ja tulevia tarpeita
  • voi jatkossakin toimia merkittävänä eri liikenne- ja kuljetusmuodot yhdistävänä intermodaalisena väylänä
  • voi toimia valtaväylänä, joka mahdollistaa teollisuustuotannon, josta yli 75 % menee vientiin
  • voi toimia erikoiskuljetusten pääväylänä
  • edistää maakuntien ja kuntien välistä yhteistyötä
  • parantaa liikenneturvallisuutta.

ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO

Kaj Suomela
maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto

Pauli Harju
Maakuntajohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto

Jyrki Kaiponen
vt. maakuntajohtaja, Keski-Pohjanmaan liitto

Asko Aro-Heinilä
vt. maakuntajohtaja, Satakuntaliitto

Kari Häkämies
maakuntajohtaja, Varsinais-Suomen liitto

Otson päivästä 11.10. Satakunnan maakuntalipun liputuspäivä
 
Satakunnan maakuntalippu on saanut oman liputuspäivänsä Otson päivästä 11.10. Liputuksella juhlistetaan sekä satakuntalaisuutta että Satakunnan symbolisia ja vahvoja karhutunnuksia.
 
- Satakunnan karhu eli pystyyn kavahtanut, musta, kruunupäinen karhu, joka pitää kämmenissään hopeista miekkaa, on kuvattu Satakunnan symbolina ensimmäisen kerran jo vuonna 1557 Juhana-herttualle myönnetyssä vaakunakirjeessä. Satakunnan maakuntavaakuna siitä tuli virallisesti 1580-luvulla, kertoo maakuntatutkija Akuliina Aartolahti Satakunnan Museosta.
 
Satakunnan maakuntalippu on manner-Suomen ensimmäinen maakuntalippu vuodelta 1991. Lippu toteutettiin juhlistamaan Satakunnan Maakuntaliiton, eli Satakuntaliiton edeltäjän, 50-vuotista maakuntahengen ja edunvalvonnan työtä. Kolmisakaraisen lipun suunnitteli taiteilija Reino Niiniranta. Sinikeltaisen lipun kuviossa on Satakunnan karhu miekkoineen ja kruunu päässä, vartijoinaan seitsensakaraiset tähdet.
 
Satakunnan maakuntalipun liputuspäivä korostaa satakuntalaisuuden ja yhteisöllisyyden lisäksi maakuntalippumme arvoa ja oikeutta käyttää sitä. Maakuntalipun voi nostaa salkoon monenlaisina ilon, juhlan ja surun päivinä, sillä Suomessa on varsin salliva liputuskulttuuri. Satakunnan maakuntalippua kunnioitetaan ja kohdellaan samalla tavalla kuin Suomen lippua.
 
Satakunnan maakuntalipun liputuspäivä hyväksyttiin maakuntahallituksessa 27.8.2018 ja päätös viedään edelleen hyväksyttäväksi maakuntavaltuustoon 14.12.2018. Satakunnan maakuntalippujen hankkimiseksi vuodelle 2019 Satakuntaliitto tulee järjestämään erillisen koordinoidun hankinnan. Syksyn 2018 Otson päiväksi tällaista yhteishankintaa ei vielä ehditä toteuttaa.
 
Lisää tietoa:
Satakunnasta ja sen historiasta, karhusta ja lipun symboliikasta maakuntatutkija Akuliina Aartolahti, Satakunnan Museo, 044 701 1056, akuliina.aartolahti@pori.fi
Viestintäasiantuntija Tiina Leino, Satakuntaliitto, 050 465 4199, tiina.leino@satakunta.fi
Kaikki Satakunnan maakuntatunnukset http://www.satakunta.fi/maakuntatunnukset
Liputukseen liittyviä ohjeita https://intermin.fi/suomen-lippu

Satakunta jatkaa maakunta- ja soteuudistuksen valmistelua (19.7.2018)

Sosiaalisessa mediassa on keskiviikon ja torstain aikana levinnyt huhua, jonka mukaan Satakunnassa oltaisiin keskeyttämässä maakunta- ja soteuudistuksen valmistelutyö. Huhu ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä Satakunnassa on edelleen vahva tahto edistää maakunta- ja soteuudistuksen toteutumista.

- Satakunnan maakunta- ja soteuudistuksen valmistelua ei ole päätetty lopettaa. Uudistuksen valmistelu jatkuu edelleen yhteisymmärryksessä ja hyvin aktiivisesti. Valmistelun etenemisen tukemiseksi lähdetään selvittämään myös sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymämallisen toteuttamisen mahdollisuuksia. Tämä selvitystyö on vasta käynnistymässä, mutta missään tapauksessa kuntayhtymämallin toteutus ei korvaa maakunta- ja soteuudistuksen valmistelua, vaan tukee sitä, kertoo vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä.

- Satakunnan poliittisten piirijärjestöjen edustajat tapasivat eilisaamuna ja totesivat kokouksessaan, että maakunta- ja soteuudistuksen valmistelutyötä ei tule keskeyttää. Satakunnassa haemme valmistelutyöllemme sellaiset lähtökohdat, että uusi maakunta voi aloittaa toimintansa, kun lainsäädäntö on valmis. Kuntayhtymäpohjaisen valmistelun kautta tarkastellaan, olisiko Satakunnassa mahdollista käynnistää joiltain osin sote-palveluiden toiminta jo yleistä aikataulua nopeammin. Satakunnassa sote-valmistelu on edennyt pitkälle ja meillä olisi joiltain osin valmiuksia käynnistää toiminta jo ennen vuotta 2021, toteaa maakuntauudistuksen vapaaehtoisen poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Kallio.

 
Lisätietoja antavat:
Asko Aro-Heinilä, vt. maakuntajohtaja, puh. 050 350 1505
Reijo Kallio, vapaaehtoisen poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja, puh. 050 511 3163

Yritysjohtajat kertovat, miksi Suomi tarvitsee Satakunnan! Osallistu, katso videot, lue artikkelit ja tutustu hyvän elämän kuvareportaaseihin (5.6.2018)

Suomi tarvitsee Satakunnan

Miksi Suomi tarvitsee Satakunnan? Siksi, että täällä toimivat yritykset tuottavat vientiylijäämää ja sitä kautta hyvinvointia myös muulle Suomelle. Katso videolta, mihin ympäristöystävälliseen tuoteryhmään Nornickel Harjavalta satsaa, mitä mahdollisuuksia kasvisruoan trendikkyys on tuonut ja tuo Apetitille ja miksi Rolls Royce haluaa investoida nimenomaan Raumalle. Haluatko tietää enemmän? Katso pidempi video satakuntalaisten edelläkävijäyritysten vahvuuksista. Osallistu kanavalla Facebook.com/Satakuntafi #suomitarvitseesatakunnan

Nornickel Harjavalta tuottaa noin 5% koko maailman puhtaista nikkelituotteista - lue artikkeli Satakunta.fi-sivustolta, niin tiedät, mikä rooli tällä Harjavallan Suurteollisuuspuistossa toimivalla teollisuusyrityksellä on sähköautoteollisuudessa, millaisiin vahvuuksiin sen toiminta nojaa ja mihin perinteikkäässä teollisuusyrityksessä aiotaan jatkossa satsata.

Seuraa kanavia Satakunta.fi, Facebook.com/Satakuntafi ja Instagram.com/satakunnasta/ - luvassa on tulevina kahtena viikkona uudet videot ja artikkelit aiheista Yrittäjän Satakunta ja Robotiikan Satakunta.

Hyvä elämä Satakunnassa

Kuvareportaasit eri puolilta maakuntaa esittelevät kesän aikana Satakunnan hyvän elämän ja elämysten tekijöitä. Tarjolla on jo kaksi artikkelia. #hyväelämäsatakunnassa

Kesäinen Kauttuan ruukki -artikkeli esittelee Kauttuan historiallisen ruukkialueen, joka on upea kokonaisuus kauniin luonnon keskellä. Kenties suuntaat paikan päälle heti kesäkuun alussa, kun perinteiset Eurapäivät käynnistävät ruukin kesäkauden muun muassa Tallinmäen kesätorin, näyttelyavajaisten, kesäkahvilan ja piknik-konsertin muodossa.

Vauhdikas päivä Pelle Hermannin puistossa -artikkeli seuraa lasten riemun hetkiä Kirjurinluodon ilmaisessa leikkipuistossa. Riemun kiljahduksia, kiikkumista ja kiipeilyä, hiekkaleikkejä ja hihitystä, iloisia ilmeitä ja ehkä vähän jäätelöä suupielessä. Niistä on kesäinen päivä Porissa, Pelle Hermannin puistossa tehty.

Seuraa kanavia Satakunta.fi, Facebook.com/Satakuntafi ja Instagram.com/satakunnasta/ - luvassa on kesän aikana neljä uutta kuvareportaasia Satakunnan elämyksistä.

Kokonaisuudet ovat osa Satakunnan maakunnan markkinointia. Kiitos kaikille kokonaisuuksien toteuttamiseen osallistuneille yrityksille, henkilöille ja tekijöille!

Lisätiedot: 
Tiina Leino, viestintäasiantuntija0
50 465 4199, tiina.leino (a) satakunta.fi

Satakuntaliiton maakuntahallituksen kokous 4.6.2018
Satakunnan Robocoast-klusterin kehittämiseen 2,16 M€ EAKR-hankerahoitusta

Maakuntahallitus kohdensi tänään EAKR-rahoitusta neljälle hankkeelle. Robocoast-klusterin kehittämiseen myönnetyllä rahoituksella Satakuntaan perustetaan automaation, robotiikan ja tekoälyn globaali Robocoast tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö, jota kansainväliset yritykset haluavat hyödyntää ja jonne ne haluavat sijoittaa omia tuotekehitysyksiköitään. Tavoitteena on myös kansainvälinen robotiikkaan ja tekoälyyn keskittyvä satakuntalainen T&K-alusta, jota EU:n Digital Innovation Hub -osaajaverkosto ja Kiinan Made in China 2025-kehitysohjelma voivat hyödyntää. Robocoast tutkimus- ja tuotekehityskeskus - Robocoast R&D Center kehittäminen -hankkeen tuloksena keskuksella on pysyvät ja juurrutetut rakenteet, toimintamalli, toimitilat ja yhteiskäyttölaboratoriot. Hankkeen toteuttajat ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu ja TTY-säätiö; myöntösumma on 1 179 409 euroa. Sitä tukevan investointihankkeen toteuttaja on Satakunnan ammattikorkeakoulu; myöntösumma on 125 000 €. Hankkeiden toteuttamisaika 1.8.2018–31.7.2021. Prizztechin toteuttamassa Robocoast R&D Center - Robotics Living Lab for Companies -hankkeessa tavoitteena on muun muassa kokonaisuuden ja kehitystoiminnan koordinointi sekä kehittäminen Suomessa ja kansainvälisesti, erityisesti Kiinan kanssa, yhteistyössä SAMKin ja TTY:n kanssa. Myöntösumma on 854 458 euroa. Hankkeen toteuttamisaika 13.4.2018–31.12.2020. Näiden kolmen hankkeen rahoitus on osa valtion kanssa toteutettavaa siltasopimusta liittyen Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen.

Kampus-sote - kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa on ylimaakunnallinen EAKR-hanke, jonka päätavoite on luoda sosiaali- ja terveysalan uudistusta koskien uusi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioekosysteemi Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan alueelle. Toteuttajana on Tampereen yliopisto ja osatoteuttajana Tampereen ammattikorkeakoulu. Satakuntaliiton myöntösumma on 105 315 € ja hankkeen toteuttamisaika 1.8.2018–31.07.2020.

Rahoitusta 8 AIKO-hankkeelle

Kokeilimo-hankkeessa tavoitteena on tuoda muistia ja turvallista kotona asumista tukevia innovaatioita, kuten hyvinvointi-, turva- ja apuvälineteknologian ratkaisuja tutummaksi ja helpottaa näiden ratkaisujen vertailua, testausta ja sen myötä ostopäätöksen tekemistä ja käyttöönottoa. Toteuttaja on Satakunnan ammattikorkeakoulu, myöntösumma 39 500 euroa ja toteutusaika 1.6.2018–30.4.2019. Automatisoitu magneettien purku ja kierrätys -hankkeessa tavoitteena on tunnistaa, kehittää, kokeilla ja vertailla kestomagneettien automaattiseen tai mekanisoituun purkuun soveltuvia menetelmiä, työkaluja ja konstruktioita. ja käyttöönottoa. Toteuttaja on Prizztech Oy, myöntösumma 38 720 euroa ja toteutusaika 1.6.2018–31.6.2019. Älykkään meriliikenteen kehitysympäristön pilotointi -hankkeessa tavoitteena on valmistella ja testata navigointisimulaattorin käyttöä älykkään meriliikenteen kehitysalustana ja pilotoida simulaattoriympäristössä uusia meriliikenteen digitaalisia palveluja. Toteuttaja on Satakunnan ammattikorkeakoulu, myöntösumma 37 960 euroa ja toteutusaika 1.5.2018–30.4.2019. Yritysturvallisuuskoulutus-pilotti -hankkeessa tavoitteena on pilotoida uudenlaista yritysturvallisuuden koulutusmallia, jossa akateemisiin teorialuentoihin yhdistetään koulutukseen räätälöidyt käytännön harjoitukset. Toteuttaja on TTY-säätiö, myöntösumma 39 846 euroa ja toteutusaika 1.6.2018–30.4.2019. STEM-keskuksen pilotointi -hankkeessa tavoitteena on toteuttaa lapsille ja nuorille suunnattuja oppimiskokeiluja, joiden perusteella voidaan päätellä, voidaanko Satakuntaan perustaa STEM-keskus, STEM (Science, Technology, Engineering and Mathematics). Toteuttaja on Satakunnan ammattikorkeakoulu, myöntösumma 36 418 euroa ja toteutusaika 1.8.2018–30.4.2019. Kotikunto - kotikuntoutusmallien kehittäminen ja innovointi liikuntalaattojen avulla -hankkeessa tavoitteena on kuntouttavan ja terveyttä edistävän toiminnan ulottaminen paremmin kotihoitoon. Toteuttaja on Satakunnan koulutuskuntayhtymä (osatoteuttajana Satakunnan ammattikorkeakoulu), myöntösumma 38 220 euroa ja toteutusaika 1.6.2018–31.3.2019. Sisätilan hygienian innovaatiotila -hankkeessa tavoitteena on tukea Satakunnan alueen teollisuuden uudistumista hyödyntämällä edeltävässä HygLihankkeessa (EAKR) toteutettua hygieenisen sisätilan malli- ja referenssitilaa Satakunnan keskussairaalan päivystyksen ja lastenosaston tiloissa. Toteuttaja on Satakunnan ammattikorkeakoulu (osatoteuttajana Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö), myöntösumma 35 000 euroa ja toteutusaika 1.9.–31.12.2018. Uusien tapahtuma-alueiden kokeiluhanke - SuomiAreena ja Asuntomessut Porissa 2018 -hankkeessa tavoitteena on kokeilujen avulla todentaa, miten kahden suuren tapahtuman yhteistyö voi toteutua käytännön tasolla molempia tapahtumia hyödyttävällä tavalla. Toteuttaja on Porin kaupunki, myöntösumma 24 240 euroa ja toteutusaika 1.4.–30.9.2018.

Maakuntahallitus hyväksyi vastineet Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta 1 saatuihin lausuntoihin

Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti hyväksyä vastineet Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta 1 saatuihin lausuntoihin. Satakuntaliitto pyysi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta 1 lausuntoja kaikkiaan yli 70 taholta. Lausuntoja vastaanotettiin kaikkiaan 46 taholta. Lausunnoissa kiinnitettiin eniten huomiota Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 esitettyyn turvetuotannon teemaan. Pohjois-Satakunnan alueelle esitettiin turvetuotannon alueiden lisäämistä elinkeinoelämän näkökulmasta. Toisaalta huomiota kiinnitettiin myös turvetuotannon vesistöihin ja luontoarvoihin kohdistuviin vaikutuksiin. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 luonnosvaiheessa esitettyjen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden merkinnän muuttaminen ehdotusvaiheessa maisemallisesti tärkeiksi alueiksi ja suunnittelumääräyksen supistaminen on sekä viranomaisten, että Pohjois-Satakunnan kuntien kannanottojen perusteella kohtuullinen ratkaisu. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 toinen ehdotus laaditaan lausuntoihin annettujen vastineiden pohjalta. Tavoitteena on, että ehdotus asetetaan ensi syksynä julkisesti nähtäville kuntalaisten ja muiden osallisten arvioitavaksi.

Henkilövaihdoksia toimielimissä

Maakunnan yhteistyöryhmään (MYR) nimettiin Rauman kauppakamarin uusi toimitusjohtaja Riikka Piispa Ritva Toivosen sijaan. Maakuntauudistuksen väliaikaiseen valmistelutoimielimeen nimettiin Satu Helin (Rauman kaupunki) Marja-Leena Alhon sijaan ja Ermo Haavisto (Satakunnan sairaanhoitopiiri, varalla Eija Vaula) Ahti Piston sijaan. Maakuntauudistuksen maaseutupalvelujen valmisteluryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Veli-Jukka Johansson; varapuheenjohtajana toimii Mika Ruissalo.

Syksyn kokouspäivät

Maakuntahallituksen syksyn kokouspäivät ovat 27.8, 24.9, 22.10. ja 26.11.2018. Maakuntavaltuuston kokouspäivä on 14.12.2018.

Lisätiedot kokouksesta:
vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen 044 711 4385
Maakuntahallituksen 4.6.2018 kokouksen esityslista

Luonnos matkailu- ja virkistyskäytön edistämiseksi Satakunnan rannikkoalueella julkaistu – kerro näkemyksesi sinulle merkittävistä kohteista ja kehitystarpeista (28.5.2018)

Satakuntaliitossa on valmistunut suunnitelmaluonnos matkailun ja virkistyskäytön kehittämiseksi Satakunnan meri- ja rannikkoalueella. Suunnitelman tarkoituksena on edistää kestävän matkailu- ja virkistyskäytön edellytyksiä erityisesti maankäytön suunnittelun näkökulmasta.

Laadittu suunnitelma korostaa sektori- ja toimialarajat rikkovan yhteistyön sekä maankäytön suunnittelun merkitystä rannikkomatkailun kehittämisessä. Puhdas Selkämeri, monimuotoiset luonto- ja kulttuuriympäristökohteet sekä valtakunnalliset tunnetut brändit tekevät Satakunnasta mielenkiintoisen kohteen erityisesti luonnosta ja kulttuurista nauttivan matkailijan kannalta.

– Haasteensa Satakunnan rannikon matkailu- ja virkistyskäytölle asettavat matkailualan pirstoutuneisuus, alueen luonto- ja kulttuuriympäristöjen herkkyys ihmistoiminnan vaikutuksille sekä rannikkoalueiden käyttöä ja saavutettavuutta rajoittavat tekijät, toteaa projektisuunnittelija Asko Ijäs Satakuntaliitosta.

Suunnitelmassa esitetään kaikkiaan 20 kehittämistavoitetta, joiden avulla matkailu- ja virkistyskäyttö pystytään ottamaan huomioon osana alueidenkäytön suunnittelua. Tavoitteet liittyvät matkailun kehittämisen ohella Satakunnan yleisten vetovoimatekijöiden turvaamiseen sekä aluetta koskevan ympäristötiedon ja -tietoisuuden lisäämiseen.

Vastaa kyselyyn Satakunnan rannikon luontomatkailusta ja virkistyskäytöstä

Osana suunnittelutyötä Satakuntaliitto ja Turun yliopisto toteuttavat karttapohjaisen kyselyn, jolla kerätään tietoa sekä matkailijoiden että paikallisten ihmisten arvostuksesta Satakunnan meri- ja rannikkoaluetta kohtaan.
Kyselyssä vastaajat pääsevät merkitsemään matkailuun ja virkistyskäyttöön liittyvät mielipaikkansa sekä alueelle toivottuja palveluja, kuten rantautumispaikan tai kahvilan. Lisäksi kyselyssä tiedustellaan havaituista ympäristövaikutuksista tai -ongelmista roskaisuudesta leväkukintoihin.

– Satakuntaliitto toivoo kaikkien Satakunnan meri- ja rannikkoalueella liikkuvien vastaavan kyselyyn. Kyselyyn vastataan anonyymisti eikä se edellytä vastaajilta pohjatietoja esimerkiksi maankäytön suunnittelusta tai matkailun kehittämisestä, Ijäs kertoo.

Kyselyyn voi vastata elokuun loppuun 2018 asti osoitteessa: https://app.maptionnaire.com/fi/4076/

Tavoitteena Satakunnan rannikkoalueiden kestävä käyttö

Suunnitelma ja karttakysely ovat osa Interreg Central Baltic Programme 2014–2020 -ohjelman rahoittamaa SustainBaltic-projektia, jonka tavoitteena on edistää meri- ja rannikkoalueiden kestävän hoidon ja käytön suunnittelua. Suunnitelmaa hyödynnetään tulevaisuudessa muun muassa Satakunnan maakuntakaavan päivityksen sekä merialuesuunnittelun pohjatietona.

Suunnitelmaluonnos on nähtävillä touko-elokuun 2018 ajan Satakuntaliiton Internet-sivuilla, minkä lisäksi sitä tullaan esittelemään tulevien kuukausien aikana sidosryhmätilaisuuksissa.
Luonnos on ladattavissa osoitteessa: Kestävän matkailun kehittäminen – maankäytön suunnittelun näkökulma.

Lisätietoja:

Asko Ijäs
Projektisuunnittelija
Satakuntaliitto
asko.ijas a satakunta.fi
Puh. +358 44 711 4393

Nora Fagerholm
Dosentti
Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos
nora.fagerholm a utu.fi
puh. +358 29 450 3572

EU-rahoitusta kolmelle isolle hankkeelle Satakuntaan (23.5.2018)

Satakuntaan kohdentuu kolmen ison hankkeen kautta yhteensä 2,9 miljoonaa euroa rahoitusta Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmasta. Robotiikkaklusteria vahvistetaan kohdentamalla avustusta Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteishankkeeseen sekä Prizztech Oy:n toteuttamaan hankkeeseen yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Innovatiivisten kasvupalveluiden kehittämiseen kohdennetaan Satakunnan ELY-keskukselle yhteensä 0.7 miljoonaa euroa avustusta.

Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui tänään Kankaanpäässä. Kokouksessa käsiteltiin mm. kahta isoa hankekokonaisuutta, joista toinen tukee Satakunnan robotiikkaklusterin kehittymistä ja toinen kasvupalveluiden uudistamista maakunnassa.

Satakunnan ammattikorkeakoulun ja TTY-säätiön toteuttama Robocoast tutkimus- ja tuotekehityskeskus - Robocoast R&D Center’ -hankekokonaisuus saa avustusta yhteensä n. 1,35 miljoonaa euroa ja Prizztech Oy:n ’Robocoast R&D Center - Robotics Living Lab for Companies’ -hanke n. 0,850 miljoonaa euroa. Hankkeilla vauhditetaan entisestään vahvan robotiikkaklusterin juurtumista Satakuntaan. Nyt kohdennettavan rahoituksen tavoitteena on perustaa kansainvälisten huippuosaajien yhteistyötiimejä eri aihepiirien ympärille esimerkkeinä sensorit ja konenäkö, yhteistyörobotit ja tekoäly. Tavoitteena on myös kansainvälinen robotiikkaan ja tekoälyyn keskittyvä satakuntalainen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan alusta.

Toinen hankekokonaisuus liittyy maakuntauudistuksen toteutumiseen ja kasvupalveluiden järjestämiseen uudessa maakunnassa. Maakuntauudistuksen yhteydessä toteutettavassa kasvupalvelu-uudistuksessa tuotantoa avataan kilpailulle tavoitteena monituottajamalli. INKA Satakunta -projekti toimii kokeilu- ja kehittämisalustana tulevien kasvupalveluiden suunnittelussa ja uudistuksessa. Hankeeseen kohdennetaan yhteensä 0,7 miljoonaa euroa avustusta.

Vanhan maakuntaohjelman 2014-2017 seurannasta viimeinen raportti

Satakunnan edellinen maakuntaohjelma päättyi vuoden 2017 joulukuun loppuun. Maakuntaohjelman toteuttamisessa tärkeitä ovat eri rahoituslähteistä rahoitetut kehittämishankkeet. Keskeisiä rahoituslähteitä ovat EU:n rakennerahastot (EAKR ja ESR) ja maaseuturahasto. Myös useat muut rahoitusohjelmat, kuten Euroopan Meri- ja kalatalousrahasto, alueiden välinen Interreg Central Baltic -ohjelma ja suorat EU:n rahoituskanavat tukevat osaltaan maakuntaohjelman toteuttamista.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:
http://www.satakuntaliitto.fi/listat

Lisätietoja antavat
MYR:n puheenjohtaja Satu Pietilä p. 0400-608 289
V.s. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen p. 044-711 4360 (Satakuntaliitto)
Rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050-5696 818 (Satakuntaliitto)

Satakunnan vuoden maakuntakylä on Ylisenpään kylät Rauman Lapista (18.5.2018)

Maakuntavaltuusto vietti kokouksen aluksi hiljaisen hetken maakuntavaltuuston jäsenen Anneli Kujansuun (Jämijärvi) muistolle.

Vuoden 2018 satakuntalaiseksi kyläksi on valittu Ylisenpään kylät Rauman Lapista. Kyläryhmään kuuluu Kodiksamin, Mäentaan, Sukkalan ja Kuolimaan kylät. Kylien yhteisenä kyläyhdistyksenä toimii Lapin Ylisenpään Kylärinki ry. Tuomaristo oli vaikuttunut kylätoiminnan monipuolisuudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista kaikenikäisille kyläläisille. Ylisenpään kylät toivottavat ystävät ja vieraat, toimittajat ja muut kansalaiset kyläilemään uunituoreessa Vuoden maakuntakylässä la 9.6. klo 12-16. Satakuntaliitto palkitsee vuoden maakuntakylän 3 400 euron määrärahalla. Maakuntakyläkilpailun käytännön järjestelyistä vastasi SataKylät ry.

Maakuntavaltuusto hyväksyi tänään kokouksessaan Satakuntaliiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 2017. Vuosi 2017 Satakunnassa oli taloudellisen kasvun, 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden ja valtakunnallisten uudistusten valmistelujen vuosi. Satakunnan talous ja työllisyyskehitys oli vuoden 2017 ajan selvällä kasvu-uralla niin teollisuudessa kuin rakentamisessa ja palveluissakin. Satakunnassa väestön työllisyys kehittyi vuoden 2017 aikana hyvään suuntaan. Vuoden loppupuolella Satakunta oli Suomen maakunnista se, jossa työttömyys aleni eniten verrattuna vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan. Positiivinen rakennemuutos on aiheuttanut työvoimapulaa, ja kasvun esteitä ratkomaan valmisteltiin Lounais-Suomen siltasopimus valtion kanssa. Satakunnan maakuntaohjelma 2018-2021 valmistui. Satakunnan vaihemaakuntakaavaa 2 edettiin laatimisvaiheesta ehdotusvaiheeseen. Uuden lakisääteisen tehtävän, merialuesuunnittelun, suunnittelu aloitettiin. Maakuntauudistus eteni väliaikaisen valmistelutoimielimen ja projektitoimiston perustamiseen; uudistustyö eteni valtiollisten linjausten ja Satakunnan valmistelun mukaisesti. Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä painotti maakuntavaltuuston kokouksessa, että maakuntauudista viedään eteenpäin yhteisesti, tavoitteena Satakunnan asukkaiden ja Satakunnan kilpailukyvyn kehittäminen.

Satakunnan Vaikuttajakoulun haku oli avoinna maaliskuussa, ja ohjelmaan hakeutui 16 nuorta. Tavoitteena on innostaa satakuntalaisia nuoria mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja edunvalvontaan, lisätä heidän ymmärrystään päätöksentekojärjestelmistä sekä auttaa heitä verkostoitumaan. Toiminta alkaa syksyllä 2018 jatkuen keväälle 2019, ja se sisältää teematapaamisia. Satakunnan Vaikuttajakoulu sai alkunsa Satakunnan Kokoomuksen maakuntavaltuustoryhmän aloitteesta.

Maakuntavaltuusto kuuli kokouksessaan Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 seurantaraportin 4, jossa arvioidaan ohjelman vaikuttavuutta ja toteutusta. Satakuntaliiton valmistelemia ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettuja EAKR-hankkeita oli huhtikuun alussa 2018 yhteensä 69 kpl. Huhtikuun alussa 2018 varoja oli sidottu n. 8,9 miljoonaa euroa ja varattu käynnissä olevien hankkeiden toteuttamiseen 10,7 miljoonaa euroa. Satakuntaliiton käytettävissä oleva EAKR –rahoituskehys ohjelmakaudella 2014-2020 on n. 20 miljoonaa euroa.

Maakuntavaltuusto sai tilannekatsauksen Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelusta. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on myös kotimaisen energiantuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen.

Lisätiedot kokouksesta:
vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen 044 711 4385
Maakuntavaltuuston 18.5.2018 kokouksen esityslista

Satakunnan kuntapäivä 8.5.
Kuntapäivän saldoa: satakuntalaiset valitsevat poliittiset päättäjänsä maakuntavaaleissa

Tänään 8.5. pidetyssä Satakunnan kuntapäivässä oli koolla Satakunnan kuntien ja kuntayhtymien johtoa sekä maakuntauudistuksessa mukana olevia toimijoita. Kuntapäivässä keskusteltiin mm. kuntien ja maakunnan yhteistyön rakenteista, demokratiasta ja osallisuudesta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä aluekehittämisestä.

Avauspuheenvuorossaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio korosti, että tulevat maakuntavaalit ovat maakunnan asukkaiden suora vaikuttamisen väylä uuden maakunnan toimintaan. Maakuntavaalien äänestysprosentti tulee saada mahdollisimman korkeaksi, ja tähän työhön tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Maakuntavaaleissa valittava 69 edustajan maakuntavaltuusto tulee päättämään maakuntaorganisaation noin miljardin euron budjetista ja siten muun muassa Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta, turvallisuudesta ja varautumisesta, maakuntastrategiasta ja alueen kehittämisestä ja edunvalvonnasta.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio totesi, että uudistuksessa on painotettu paljon syntyvää maakuntaorganisaatiota, mutta uudistuva kuntien rooli on jäänyt vähemmälle huomiolle. Maakunta- ja sote-uudistus on samalla myös kuntauudistus, sillä kuntien tehtävät muuttuvat ja jatkossa niillä tulee olemaan myös yhteisiä tehtäviä ja rajapintoja maakunnan kanssa. Uuden eduskuntavaalikauden isoja kysymyksiä tulee olemaan uuden kunnan rooli monin tavoin; aiheiksi noussevat muun muassa kuntien erilaistuminen, kaupungistuminen, kansainvälistyminen, digitalisaatio sekä kuntien, maakuntien ja valtion roolit ja toimivat yhdyspinnat.

Muutosjohtaja Jukka Mäkilä korosti, että maakunnan asukkaat ovat kuntien ja maakuntien yhteisiä asiakkaita ja verojen kautta maksavat toiminnan kustannukset. Maakunnan ja kuntien välinen yhdyspinta vaatii siten sekä strategista yhteistyötä, sopimista että käytännön yhteistyötä.

”Uudistus on välttämätön Suomen julkisen vallan kantokyvyn ja palvelujen tasapuolisen järjestämisen vuoksi. Se tehdään niin Satakunnan asukkaita ja heidän palveluitaan kuin maakunnan uudistumiskykyä varten”, sanoi maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä.

Kuntaliiton johto tapasi myös erillisessä kokouksessa Satakuntaliiton ja maakuntauudistuksen johtoa sekä median edustajia. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kuntaliitto, Satakuntaliitto ja Satakunnan maakuntauudistus.

Tilaisuuden esitykset löytyvät http://www.satakuntaliitto.fi/kuntapaiva2018

Lisätiedot:
maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505

Satakunnan automaatio- ja robotiikka-alan kasvu poikkeuksellisen nopeaa (24.4.2018)

Vuosina 2010-2017 liikevaihdon kasvu 60 %, henkilöstömäärän kasvu 57 % ja palkkasumman kasvu 61 %

Satakunnassa toimii noin 52 puhtaasti automaatio- ja robotiikka-alaan keskittyvää  yritystä. Vuosina 2010-2017 näiden yritysten liikevaihdon kasvu oli 60 %, henkilöstömäärän kasvu 57 % ja palkkasumman kasvu 61 %. Koko klusteriin kuuluvien yli sadan organisaation liikevaihto ja työllistävyys ovat korkeampia; klusteri sisältää myös  tekoälyyn keskittyvät yritykset.  Edellä mainitut 52 alan ydinyritystä tuottivat liikevaihtoa vuoden 2017 aikana 264 milj. €, maksoivat palkkoja 56 milj. € ja niissä tehtiin 1142 henkilötyövuotta. Tulee huomioida, että nämä luvut ovat minimiarvioita. Koko klusterin yli sadan organisaation liikevaihto ja työllistävyys ovat siten korkeampia. Automaatio- ja robotiikka-alan kasvu Satakunnassa on ollut huomattavaa ja sillä on merkittävä potentiaali alueen tulevaan talouskasvuun.

Vastaavalla vertailuajanjaksolla 2010-17 Satakunnan kaikkien yritysten keskimääräinen liikevaihto kasvoi 3,1 % ja teollisuudessa kirjattiin laskua 6,1 %:n verran. Henkilöstömäärä alueen yrityksissä kasvoi keskimäärin vain 0,4 % ja teollisuudessa se laski 9,1 %. Palkkasummassa nousua on kirjattu yrityksissä keskimäärin 9,6 % ja teollisuudessa se on pysynyt nimellisesti ennallaan.

Lisätietoja oheisista infograafeista sekä suomeksi että englanniksi.

Automaatio- ja robotiikka-ala Satakunnassa 2017 (18.4.2018)
Automation and robotics in Satakunta 2017 (18.4.2018)

Lisätiedot:
Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen
saku.vahasantanen at satakunta.fi, 044 711 4350