Ajankohtaiset tiedotteet

Satakuntaliiton maakuntavaltuuston kokous 28.4.2017
Satakunnan kehittäminen etenee usealla rintamalla

Maakuntaohjelma - uuden kehittämisohjelman laadinta ja aiemman työn seuranta

Maakuntavaltuusto kuuli tänään kokouksessaan maakuntaohjelman 2018-2021 laadinnan tilannekatsauksen. Uutta maakuntaohjelmaa eli monirahastoista Satakunnan kehittämisohjelmaa laaditaan voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti huomioiden maakuntauudistuksen eteneminen. Työn yhteydessä on mm. pidetty seutukuntatapaamisia ja työpajoja sekä laadittu osaamisprofiili. Maakuntaohjelma 2018-2021 hyväksytään vuoden 2017 viimeisessä maakuntavaltuuston kokouksessa.

Nykyisen maakuntaohjelman 2014-2017 seurantaraportissa todetaan Satakunnan maakuntasuunnitelmassa (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035) asetetun tavoitetilan ”Hyvä elämä Satakunnassa 2035” toteuttamisen edenneen laajalla yhteistyöllä näkökulmana on Satakunnan kilpailukyky ja elinvoima. Kehittämistyötä tehdään monirahastoisesti ja useissa eri painopisteissä, muun muassa edunvalvonnan toimenpitein. Valittuja kehittämisen painopisteitä maakuntaohjelmassa on seitsemän: houkutteleva yrittäjyys, satakuntalainen yhteiskuntatakuu, uusiutuva teollisuus, vahva elintarvikeketju, vetovoimainen Satakunta, arjen palvelut ja turvallisuus sekä hyvät yhteydet.

Lisätiedot: aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma 044 711 4330 ja http://www.satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 – vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin ovat laadittavana - tavoitteena edetä hyväksymisvaiheeseen vuoden 2018 aikana

Maakuntavaltuusto kuuli kokouksessaan tilannekatsauksen Satakunnan vaihemaakuntakaavasta 2, joka käsittelee energiantuotantoa, soiden moninaiskäyttöä, kauppaa, maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:n mukaan. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto on ollut nähtävillä 1.2.-3.3.2017 välisen ajan ja sitä esiteltiin mm. neljässä avoimessa yleisötilaisuudessa. 

Valmisteluvaihetta koskevia mielipiteitä vastaanotettiin noin 250 kappaletta, joista kahdessa mielipiteessä on useita satoja allekirjoituksia. Toinen niistä käsitteli turvetuotantoalueiden Sääksjärveen kohdistuvia vesistövaikutuksia ja toinen Karvian maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Lisäksi saatiin mielipiteitä erityisesti Jämijärven maakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. Mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet ja tavoitteena on, että kaava etenee uudentyyppiseen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaiseen kaksiosaiseen ehdotusvaiheeseen vuoden 2017 aikana ja hyväksymisvaiheeseen vuoden 2018 aikana. Osallisten seuraava virallinen kuulemisvaihe on 2018 vuoden puolella.

Lisätiedot: alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää 044 711 4382, maakunta-arkkitehti Susanna Roslöf 044 711 4334 ja http://www.satakuntaliitto.fi/vmk2

Vuoden maakuntakylä 2017 on Panelia

Maakuntavaltuusto julkisti tänään Satakunnan vuoden 2017 maakuntakyläksi Panelian Eurasta. Tuomariston ratkaisuun vaikuttivat kylän tulevaisuuteen suuntautuva aktiivinen ja pitkäjänteinen kylätoiminta sekä suunnitelmallisuus, jota ilmentävät mm. vuosittainen Panelia-päivä, torialueen ja leikkikentän rakentaminen ja seurantalon suunnitelmallinen kehittäminen. Toiminnassa on mukana eri ikäryhmiä, ja vastuuta on jaettu eri toimikunnille. Panelia on elinvoimainen, kaunis ja idyllinen Satakunnan maakuntakylä 2017.

Lisätiedot: aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto 044 711 4387 ja Hanna Ruohola Satakylät ry 044 357 6181

Satakuntaliiton tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 hyväksyttiin

Maakuntavaltuusto hyväksyi tänään kokouksessaan Satakuntaliiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2016. Toiminnan painopisteitä ovat olleet mm. maakuntauudistus ja sen sisältämä sote-uudistus, Satakunnan maakuntaohjelmatyö, Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma (Teollisuuspilotti), Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, liikennejärjestelmäsuunnittelu, edunvalvonta ja Suomen itsenäisyyden juhlavuoden maakunnallinen koordinointi. Tilikauden 2016 ylijäämä rahoituserien jälkeen on 1 425,78 euroa.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Kuntalain mukaisesti uudistetun Satakuntaliiton hallintosäännön. Sen hyväksyminen kumoaa aiemmat maakuntavaltuuston vahvistaman nykyisen hallintosäännön, maakuntavaltuuston työjärjestyksen sekä luottamushenkilöiden palkkiosäännön ja tarkastussäännön. Uusi hallintosääntö tulee voimaan 1.6.2017.

Lisätiedot: hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000

Maakuntavaltuusto esittää kunnallisvalituksen hylkäämistä

Maakuntavaltuusto esittää hallinto-oikeudelle Simo Riuttamäen maakuntavaltuuston 16.12.2016 pidetystä kokouksesta tekemän kunnallisvalituksen hylkäämistä.

Lisätiedot: hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000

Lisätiedot kokouksesta:
vs. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
Maakuntavaltuuston esityslista 28.4.2017

Satakuntaliiton maakuntahallituksen kokous 10.4.2017
Henkilöehdotukset maakuntauudistuksen väliaikaishallintoon huhtikuun aikana

Maakuntahallitus päätti sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) valmistelun edistämisestä tänään. Kokouksessa hyväksyttiin toimintamalli väliaikaishallinnon perustamiseksi 1.7.2017 alkaen. Mallin mukaan VATE:sta tulee monijäseninen toimielin, joka muodostuu maakunnalle henkilökuntaa luovuttavien toimijoiden 15 substanssiosaamista omaavista viranhaltijoista ja heille valittavista varaedustajista. Kuntaedustajia heistä on kahdeksan. Satakunnan sairaanhoitopiiri saa kaksi edustajaa ja Satakunnan pelastuslaitos, Satakunnan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY, Satakunnan TE-toimisto sekä Satakuntaliitto kukin yhden edustajan. Jäsenet jäävät lähettävän organisaation palvelukseen, joka vastaa myös heidän kuluistaan. Muutoksessa mukana olevilta organisaatioilta pyydetään ehdotukset väliaikaishallinnon kokoonpanoksi huhtikuun aikana. Avukseen asioiden valmisteluun VATE saa valtion rahoittaman runkoesikunnan ja taustalleen vapaaehtoisen poliittisen seurantaryhmän. Teemakohtaiset valmisteluryhmät jatkavat toimintaansa, ja niiden valmistelua tiivistetään.

Sote- ja maakuntauudistus uudistaa aluehallintoa ja tehtäviä kuntien, maakuntien ja valtion välillä. Tavoitteena on asiakaslähtöinen, palveleva ja kustannustehokas julkinen hallinto. Eduskunta käsittelee uudistukseen liittyviä lakeja kesäkuussa. Väliaikaisen valmistelutoimielimen on määrä aloittaa 1.7.2017. Uuden maakunnan maakuntavaltuusto valitaan suoralla kansanvaalilla 28.1.2018, ja sen toimikausi alkaa 1.3.2018. Tehtävien järjestämisvastuu sekä henkilöstö siirtyvät maakunnille kokonaisuudessaan 1.1.2019 alkaen. Lisätietoa Satakunnan maakuntauudistus, Satakunnan soteuudistus sekä Alueuudistus.fi.

Lisätiedot: maakuntauudistuksen projektipäällikkö, hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000
maakuntauudistuksen projektipäällikkö, aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma 044 711 4330

Suomi tarvitsee Satakunnan - yhteinen kannanotto Satakunnan liikenneyhteyksien kehittämisen puolesta

Satakuntaliitto, Porin kaupunki ja Rauman kaupunki julkaisivat yhteisen kannanoton Satakunnan liikenneinfrastuktuurin kehittämiseksi. Kannanotossa korostetaan Satakunnan elinkeinoelämälle tärkeit kuljetusyhteyksiä, sillä saavutettavuus ei saa muodostua esteeksi yritystoiminnan sijoittumiselle tai laajentumiselle Satakunnassa. Satakunta on väkiluvultaan Suomen 7. suurin maakunta, jonka viennin arvo on maakunnista 4. korkein (2014). Satakunnan osuus Suomen viennistä on 6,9 % eli suurempi kuin väestönosuus 4,1 %. Viennin arvo on Satakunnassa kohonnut selkeästi eli 42 % verrattuna koko Suomeen (n. 10 %) vuosina 2000-2015. Teollisuuden arvonlisäys on 25 %, mikä on selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Satakunnan teollinen rakenne on Suomen monipuolisimpia, ja teollisuus on tuottavaa, kansainvälistyvää, kannattavaa ja kehittyvää tuottaen 6,1 % Suomen teollisuuden työpaikoista. Teollisuuden tulevat investoinnit ovat miljardiluokkaa, ja trendi on nouseva toisin kuin valtakunnallisesti. Porin ja Rauman satamien kautta kulkee neljännes koko maan merikuljetuksista.

Suomi tarvitsee Satakunnan. Näin ollen koko Suomen kilpailukyvyn kannalta valtatien 8 Turku‐Pori ‐yhteysväliä, Pori‐Tampere – ja Rauma‐Kokemäki ‐ratoja (henkilö‐ ja tavaraliikenne), valtatietä 2, Porin ja Rauman satamia, sekä Porin lentokenttää tulee ehdottomasti kunnostaa ja kehittää oleellisena osana Suomen liikenneverkkoa.

Kannanotto syntyi osin vastineeksi Infra ry:n 22.3.2017 julkaiseman Liikenteen infrastruktuuri tulevaisuuden mahdollistajana -raportille, jossa Satakunnan liikenneväyliä ei ollut mainittu sen liikenneinfran joukossa, jotka Suomen talouden kannalta tulisi saada toteutetuiksi. Raportin tilaajina ovat olleet esimerkiksi Kuntaliitto, Liikennevirasto, Metsäteollisuus, Rakennusteollisuus, SAK ja STTK.

Lisätiedot: vs. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505

Satakuntaliiton lausunto maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseksi

Maakuntahallitus hyväksyi lausunnon liittyen maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseen. Lausunnossa todetaan, että yleiskatteiseen rahoitukseen siirtyminen on osaltaan perusteltua. Lausunnossa todetaan, että on tärkeää, että maakunnan rahoituksen muutoksessa käytetään vähintään luonnoksessa esitettyä viiden vuoden portaittaista siirtymäaikaa. Lisäksi muutoskustannukset tulee korvata maakunnille ja kunnille täysimääräisesti. Uuden maakunnan rahoituksen määräytymisperusteiden tulisi lähtökohtaisesti olla kannustavia.

Lisätiedot: maakuntauudistuksen projektipäällikkö, hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000

Satakuntaliiton lausunto liittyen ehdotukseen laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Maakuntahallitus hyväksyi lausunnon liittyen hallituksen luonnokseen lakiehdotuksesta Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Lausunnossa todetaan, että aluekehittäminen ja sen eri instrumenttien kokoaminen yhteen tulevan maakunnan tehtäväkentässä on merkittävä mahdollisuus aluelähtöisen kehittämistyön vahvistamiseksi, ja tässä mielessä aluekehitys- ja kasvupalvelulaki on keskeinen säädös. Satakuntaliitto kokee, että esitys sisältää hyvät yleistavoitteet: kestävä talouskasvu, työllisyyden edistäminen, selkeys, yksinkertaisuus, monipuolistaminen, sääntelyn keventäminen ja palvelujen räätälöinti. Maakunnan itsehallinnollista asemaa koskevat tavoitteet eivät näy lakiluonnosta linjaavina. Satakuntaliitto painottaa, että tasa-arvoinen asetelma maakunnan palvelutuotannon eri sektoreilla on tavoiteltava lähtökohta uuden maakunnan johtamiselle ja hyvälle hallinnolle, sen demokraattiselle kontrollille ja asiakaslähtöiselle palvelutuotannolle. Alueiden kehittämisen ja siihen osana kuuluvan kasvupolitiikan yhdistäminen samalla, kun muiden hallinnon alojen aluekehitykseen vaikuttavat toimet ovat tämän lain ulkopuolella, korostaa kasvupalvelujen roolia lakiluonnoksessa jopa liikaa. Tulevien maakuntien kannalta on tärkeää, että aluekehittäminen muodostuu kokonaisuudeksi, johon kaikki hallinnonalat vaikuttavat toimillaan.

Lisätiedot: maakuntauudistuksen projektipäällikkö, aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma 044 711 4330

Maakuntahallitus kuuli kokouksessaan myös maakuntaohjelman 2018-2012 laadinnan tilannekatsauksen, nykyisen maakuntaohjelman 2014-2017 seurantaraportin sekä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen tilannekatsauksen. Lisäksi maakuntahallitus käsitteli vastinetta liittyen Simo Riuttamäen tekemään kunnallisvalitukseen maakuntajohtaja vaalista. Asiat saatetaan tiedoksi maakuntavaltuustolle 28.4. kokouksessa.

Lisätiedot kokouksesta:
vs. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
Maakuntahallituksen esityslista 10.4.2017

 

”Miten yskivästä koneistosta kilpakone?”– Elintarvikealan kilpailukykyä ruodittiin seminaarissa Porissa (4.4.2017)

Vientielintarvikkeiden jalostusastetta tulee nostaa, kohdemaakohtaiseen brändäykseen panostaa ja koko sektorin asennetta muuttaa. Näitä aidon kasvun tekijöitä peräsivät asiantuntijat Satakuntaliiton ja Satakunnan ELY-keskuksen Elintarvikealan kilpailukykyseminaarissa.

Elintarvikealan yrityksille ja kehittäjille suunnattu kilpailukykyseminaari järjestettiin Noormarkun klubilla 3. huhtikuuta.

- Elintarvikeketju on Satakunnan maaseutuohjelman toteuttamisen kannalta keskeisin yksittäinen toimiala, joten myös ELY haluaa kannustaa toimijoita uuteen ajatteluun ja kehitystyöhön. Satakunnassa toimii yli 200 elintarvikkeiden jalostusyritystä, mutta vientiä niistä on vain noin 10 %:lla, sanoi Timo Pukkila Satakunnan ELY-keskuksesta.

Seminaarissa puhuneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n ja Luonnonvarakeskus Luken asiantuntijat esittelivät tuoreen kilpailukykytutkimuksen tuloksia ja valottivat koko Suomen elintarvikeketjun kilpailukykyä suhteessa vertailumaihin. Vertailumaina toimivat Ruotsi, Tanska ja Saksa.

- Suomen markkinat eivät enää ole vain suomalaisille. Tuottajia tulee muualta, tähän on kyettävä reagoimaan, sanoi tutkimuspäällikkö Antti Tahvanainen ETLA:sta.

Vain 14,3 % Suomessa tuotetuista elintarvikkeista menee vientiin. Tahvanainen kutsui lukua ”umpisurkeaksi”. Tanskassa vastaava luku on 45,4 %. Tahvanainen kumosi mm. väittämät, että Suomen huono kilpailukyky johtuisi vertailumaita huonommasta kannattavuudesta tai raaka-aineen korkeasta hinnasta.  Suomessa elintarviketeollisuus maksaa vertailumaita vähemmän raaka-ainesta, kuten viljasta ja lihasta. Myös työvoimakustannukset ovat Suomessa verrokkimaita alhaisemmat. Tuottavuutta painaa kuitenkin alas se, että Suomi on työvoimaintensiivisempi maa.

- Ihmisiä on yksinkertaisesti enemmän töissä. Elintarvikesektorilla olisi varaa tehostaa. Pitäisi miettiä, miten yskivästä koneistosta saadaan kilpakone. Mutta jos vain supistamme ja supistamme, näännytämme itsemme hengiltä. Pitää kasvaa aidosti. Kansainvälisyys ja vienti on ainoa tie oikeaan kasvuun.

Tahvanaisen mukaan ongelma on, että viemme lähelle ja bulkkia. Suomessa myös panostetaan huomattavasti verrokkimaita vähemmän viennin kohdemaanmukaiseen markkinointiin sekä vientikanaviin.

- Viennin avaaminen vaatii läsnäoloa kohdemaassa. Brändi, konsepti, markkinointi ja hinta mietittävä kohdemaan mukaan. Perinteet ja ruuan tarinat ovat erilaisia eri maissa, siksi konsepti on räätälöitävä. Suomen lippu edellä ei voida mennä. Kukaan ei tiedä, että puhtaus, terveellisyys ja turvallisuus liittyvät Suomeen. Markkinoinnissa jokainen asia on väännettävä rautalangasta.

Tahvanainen myös korosti, että sääntelystä ja valvonnasta tulisi päästä enemmän neuvovaan suuntaan.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Csaba Jansik esitteli Suomen elintarvikeviennin arvoa suhteessa verrokkimaihin. Suomen viennin arvo on 1,5 miljardia euroa siinä, missä Saksa yltää 80 miljardiin euroon. Jansik painotti jalostusasteen noston tuomaa lisäarvoa. Esimerkiksi hän otti kauranviennin. Suomesta viedään vuosittain noin 300 000 tonnia kauraa ulkomaille, pääosa raakakauraa.

- Jyväkaurasta saa 200 e tonnista, jalostetun kauratuotteen arvo voi olla jopa 1000 e per tonni. Iso-Britannia ja Saksa saavuttavat paljon pienemmällä volyymilla saman arvon, sillä ne vievät kaurasta jalostettuja myllytuotteita.
- Meillä on kuitenkin jalostusosaaminen. On nyhtökauraa, puhtikauraa ja nestemäisiä beetaglukaanituotteita. Homma jää kiinni siitä, että meillä ei ole viennin perinteitä.

Jansik mainitsi, että monilla verrokkimailla on omia menestystekijöitä, jotka ovat auttaneet elintarvikevientiä. Esimerkiksi Ruotsi on saanut tuotteitaan tutuksi IKEA-myymälöiden kautta.  Saksasta viedään valtavasti elintarvikkeita, yksi syy on laaja Lidl-ketju.

- Muilla on etuja, joita meillä ei ole. Mutta yhden asian me voimme tehdä. Se on asennemuutos.

Jansik korosti, että jos elintarvikkeita tuodaan enemmän kuin viedään, vaarana on, että ala supistuu pois. Tähän on nyt havahduttu Ruotsissa, jossa sianlihantuotannon omavaraisuusaste on laskenut hälyttävästi. Liha-alan, sidosryhmien ja hallinnon yhteistyössä luodulla kampanjalla on nostettu kotimaisen lihan arvostusta. 

- Kerrottiin kuluttajille, miksi kotimainen liha maksaa enemmän kuin tuontikinkku. Nostettiin saparo, salmonellavapaus, työpaikat – sama voitaisiin tehdä Suomessa. Kotimaiset kuluttajat eivät tiedä laatutekijöistä alkutuotannossa. Ruuan arvo ja arvostus on saatava nousuun viestinnällä – vähittäiskauppa saatava mukaan.

- Jos investoinnit ja rakennekehitys hidastuvat, omavaraisuusaste laskee.  Suomalainen elintarviketeollisuus ei pärjää tuontiraaka-aineella.

Tahvanaisen ja Jansikin esitykset osoitteessa: www.satakuntaliitto.fi/elintarvikealan_kilpailukykyseminaari

Lisätietoja antavat:
Timo Pukkila Satakunnan ELY-keskus, timo.pukkila(a)ely-keskus.fi / 0295 022115
Krista Tupala Satakuntaliitto, krista.tupala(a)satakunta.fi /044 7114387

Satakuntaliiton maakuntahallituksen kokous 6.3.2017
Valinnanvapauslainsäädännön vaikutusarviointi edellyttäisi lisäkokeiluja

Maakuntahallitus kuuli ja keskusteli kokouksessaan aktiivisessa vaiheessa olevasta maakuntauudistuksen valmistelusta ja keväällä tarvittavista toimenpiteistä 1.7.2017 aloittavan väliaikaishallinnon käynnistämiseksi. Maakuntahallitus ja maakuntavalmistelun johtoryhmät Satasotesta ja maakuntauudistuksesta kokoontuvat 6.4. valmistelemaan yhteistä esitystä väliaikaisen valmistelutoimielimen muodostamisen periaatteista ja sen keskeisistä tehtävistä.

Maakuntahallitus totesi, että valinnanvapauslainsäädännön uudistuksen vaikutuksia ei ole otettu huomioon riittävästi, vaikkakin myös riskejä on positiivisten vaikutusten lisäksi nostettu esille arvioinnissa. Koska lakiuudistus on vielä keskeneräinen ja säädöksiin tulevat muutokset ovat jatkovalmistelussa mahdollisia ja jopa todennäköisiä, ei vaikutustenarviointia voida pitää riittävänä. Onnistunut ja varteenotettava vaikutusten arviointi edellyttäisi kokeiluja, joissa erilaisia valinnanvapausmekanismeja voitaisiin aidosti testata.

Lisätiedot: aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma 044 711 4330 ja hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000

Satakuntaliiton edunvalvonnan painopisteet liikenteessä ja teollisuuspilotin edistämisessä

Maakuntahallitus kävi keskustelua Satakuntaliiton edunvalvonnan painopisteistä vuonna 2017, ja ne tullaan ryhmittämään neljän asiakokonaisuuden alle: liikenneverkko, koulutus, teollisuuspilotti ja ympäristö.

Vuonna 2016 menestyksiä Satakunnan edunvalvonnassa olivat mm. 17 M€ liikenteen korjausvelkarahoitusta Satakuntaan, valtatien 8 Turku-Pori -parannushankkeen 1. vaiheen toteutus, Söörmarkun eritasoliittymän 6,1 M€ rahoitus, aiesopimus ja 5,7 M€ rahoitusta Pori-Mäntyluoto/Tahkoluoto -radan sähköistämiseen sekä valtatien 2 Helsinki-Forssa-Pori nostaminen Suomen keskeiseen päätieverkkoon.

Maakuntahallitus hyväksyi myös Satakunnan budjettitavoitteet valtion 2018 talousarvioon. Tärkeimpiä tavoitteita ovat valtatie 8 Turku-Pori parannus ja junamatkan Pori-Tampere-Helsinki kehittäminen, jotta matka lyhenee alle 3 tuntiin. Tavoite on myös muun muassa edistää Satakunnan teollisuuden kasvuohjelmaa eli Teollisuuspilottia yhteistyössä ministeriöiden kanssa. Tämä edistäisi koko Suomen elinvoimaa, sillä maakunnan osuus Suomen viennistä on 6,9 % ja viennin arvo maakunnista 4. korkein.

Lisätiedot: maakunta-asiamies Marika Luoma 044 711 4321

Satakuntaliiton maksuosuudet eivät nouse vuosina 2017-2018

Maakuntahallitus hyväksyi Satakuntaliiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 2016. Toimintavuonna käynnistyi maakuntauudistuksen valmistelu ja Satakunnan talous alkoi piristyä. Satakunnan tukena laskusuhdanteissa on Suomen monipuolisimpiin kuuluva teollinen rakenne, jonka viennin arvo on haastavista ajoista huolimatta kohonnut tällä vuosituhannella huomattavasti maan keskiarvoa nopeammin. Satakuntaliiton tilinpäätös osoittaa 1 425,78 euron ylijäämää. Kuntien maksuosuuksiin ei kohdistu merkittäviä korotuspaineita jatkossakaan, vaan maakunnan liiton toiminnan jäljellä oleva aika nykyisin tehtävin kyetään hoitamaan nykyisen tasoisilla kuntaosuuksilla. Maakuntauudistuksen jatkorahoituksesta vastannee valtio.

Lisätiedot: hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000

Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunta perustettiin

Maakuntahallitus perusti Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnan, jonka jäsenet edustavat maakunnan kehittäjä-, koulutus- ja yrittäjäorganisaatioita. Hallituksen ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi. Neuvottelukunta edistää tätä Satakunnassa ja tavoite on, että sen työ jatkuu myös 1.1.2019 aloittavassa uudessa maakuntaorganisaatiossa.

Lisätiedot: aluekehitysasiantuntija Katja Laitinen 044 711 4360

Tulevaisuuden kunnat ovat aktiivisia

Tulevaisuuden kunta -reformissa määritetään kuntien roolia, asemaa ja tehtäviä sekä suhdetta 1.1.2019 perustettaviin maakuntiin sekä luodaan visiota tulevaisuuden kunnasta vuonna 2030. Maakuntahallitus näkee, että erityisesti yhteistyön sekä koulutuksen ja tutkimuksen merkitys tulevat lisääntymään. Satakunta on suomalaisen vientiosaamisen ja -teollisuuden keskus, joten ”innovatiivinen elinvoimakunta” ja ”ratkaisut etsivä kunta” ovat aktiivisina tulevaisuudennäkyminä mahdollisia. Tulevaisuudessa kuntien ja maakunnan yhteinen tavoitteiden asettelu, tekeminen ja vuorovaikutus sekä edunvalvonta korostuvat.

Lisätiedot: vs. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505

AIKO-rahoitusta myönnettiin Kaasuautokokeilu-hankkeelle

Kaasuautokokeilu -hankkeen tavoite on lisätä kaasuautojen määrää, -huolto-osaamista ja huoltopalveluja Satakunnassa; tätä tukee keväällä 2017 Poriin avattava Satakunnan ensimmäinen kaasutankkausasema. Hankkeelle myönnettiin AIKO-rahoitusta 41 120 € ja sen kesto on 1.4.2017–31.12.2017. Hanke tukee maakuntaohjelman painopisteitä ”Vetovoimainen Satakunta” ja ”Uusiutuva teollisuus”.

Lisätiedot: EU-koordinaattori Jyrki Tomberg 050 569 6818

Muutoksia maakuntauudistuksen ohjausryhmään ja johtoryhmään

Maakuntauudistuksen ohjausryhmään tuli muutoksia. Eurajoen kunnan varsinaisiksi jäseniksi nimettiin Maria Hallman (varalla Maria Vaitomaa) ja Vesa Lakaniemi (varalla Anne Ahlsten). Euran kunnan varsinaisen jäsenen Johanna Aallon tilalle ajalle 26.1. – 31.12.2017 tulee Merja Koski. Satasoten Rainer Lehden tilalle varsinaiseksi jäseneksi nimettiin Harri Lehtonen. SDP:n Harri Lehtosen tilalle varsinaiseksi jäseneksi nimettiin Diana Bergroth-Lampinen (varalla Erkki Raittila). Lisäksi ohjausryhmään nimettiin Satakunnan sopimuspalokuntien edustajiksi varsinaiseksi jäseneksi Arto Perttula (varalla Ari Lagerblom). Maakuntauudistuksen johtoryhmään ylijohtaja Marja Karvosen varajäseneksi nimettiin yksikön päällikkö Maija Saari.

Lisätiedot: hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000

Lisätiedot kokouksesta:
vs. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
Maakuntahallituksen esityslista 6.3.2017

AIKO-rahoitushaku käynnissä 30.4.2017 asti

AIKO-rahoituksessa on jatkuva haku, mutta hakemukset käsitellään kokonaisuuksittain. Seuraava hakuaika päättyy 30.4.2017. Lue lisää teemasivulta http://www.satakuntaliitto.fi/AIKO-rahoitushaku_30042017

Selvitys: LNG- ja biokaasuvetureiden kilpailukyky tavaraliikenteessä, rataosuus Pori-Parkano-Haapamäki mahdollisena pilottikohteena (10.2.2017)

Vihreä rahtirata -selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa arvioitu LNG- ja biokaasuvetureiden käyttöönoton teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä ja veturien kilpailukykyä tavaraliikenteessä suhteessa dieselja sähkövetureihin. Mahdollisena pilottikohteena on rataosuus välillä Pori-Parkano-Haapamäki. Selvityksessä todettiin, että LNG:n ja biokaasun käyttö rautatiekuljetuksissa veturien polttoaineena tukee hyvin koko EU:n ja Suomen ilmasto-, energia ja liikennepoliittisia tavoitteita. Kaasuvetureiden käyttö on dieselvetureiden käyttöä kustannustehokkaampaa, joten niiden avulla voidaan säästää teollisuuden kuljetuskustannuksissa ja rataverkon jatkosähköistyksessä sekä samalla vähentää liikenteen päästöjä.

Pori-Parkano-Haapamäki (PPH) -rata olisi hyvä pilottikohde kaasuvetureiden käyttöönotossa Porin LNG-terminaalin läheisyyden vuoksi. Radan avaaminen voisi synnyttää uusia kuljetusmahdollisuuksia, jotka perustuvat muun muassa Porin sataman vapaan kapasiteetin ja sataman 15,3 metrin syväväylän hyödyntämiseen sekä volyymien kasvun kautta kilpailukykyisiin kuljetuskustannuksiin ja vihreämpään imagoarvoon. Radan potentiaalin kehitykseen vaikuttavat muun muassa metsäteollisuuden suunnittelemien investointien toteutuminen sekä Venäjän raaka-aineiden viennin ja satamakapasiteetin kehittyminen. Nykyisten rautatiekuljetusvirtojen perusteella PPH-radan kuljetuspotentiaali on noin 0,8 milj. tonnia. Ratainvestointi ei ole vielä tällä kuljetusmäärällä yhteiskuntataloudellisesti kannattava.

PPH-radan avaaminen parantaisi osaltaan Suomen huoltovarmuutta erilaisten häiriö- ja poikkeusolojen varalta sekä tukisi radanvarsialueiden taloudellisia kehitysmahdollisuuksia. PPH-ratatyöryhmän näkemyksen mukaan ratayhteys tulee ottaa kaasuvetureiden käytön pilottikohteeksi Suomessa ja sisällyttää raideliikennesuunnitelmiin hyvänä vaihtoehtona tavaraliikenteen uudelleenjärjestämiselle muuttuvassa toimintaympäristössä.

Radan varren maakunnat ja kunnat teettivät selvityksen osana EAKR-rahoitteista Vihreä rahtirata -hanketta. Liikennevirasto oli mukana selvityksen ohjausryhmässä.

Lisätietoja antavat:
toimitusjohtaja Marko Rajamäki, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, marko.rajamaki@pskk.fi, 040 717 7578
projektipäällikkö Antti Korhonen, Ramboll Finland Oy, antti.korhonen@ramboll.fi, 040 862 1720

Selvitystyö sähköisessä muodossa www.satakuntaliitto.fi/saavutettavuus

Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 luonnos on nähtävillä 1.2.-3.3.2017 välisen ajan (30.1.2017)

Satakuntaliiton maakuntahallitus on päättänyt (MH 28.11. ja 15.12.2016) hyväksyä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineiston, asettaa aineiston nähtäville ja pyytää kaavasta lausunnot. Kärkiteemana Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 on energiantuotanto: turve, bioenergia, mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita kaavan teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Lisätietoja kaavasta: www.satakuntaliitto.fi/vmk2

Valmisteluvaiheen aineisto nähtävillä kunnissa ja Satakuntaliitossa Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto asetetaan julkisesti nähtäville 1.2.-3.3.2017 väliseksi ajaksi. Nähtäville asettamisesta julkaistaan kuulutus Satakuntaliiton virallisissa ilmoituslehdissä, virallisella ilmoitustaululla ja verkkosivuilla sekä kuntien julkisten kuulutusten ilmoitustauluilla. Aineisto asetetaan nähtäville Satakuntaliiton virastolle, Satakunnan kuntien virastoihin sekä Satakuntaliiton verkkosivuille: www.satakuntaliitto.fi/valmisteluvmk2

Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistoa esitellään neljässä seudullisessa yleisötilaisuudessa eri puolilla Satakuntaa. Kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa esitellään kaavaratkaisun lisäksi myös kaavan lähtökohdat, tavoitteet ja vaikutusten arviointi. Tilaisuuksien lopuksi on varattu aikaa keskusteluun kaavan suunnittelijoiden kanssa. 

1.2.2017 keskiviikkona klo 17:30-19:30 Satakuntaliiton virasto, kokoushuone N1 Pohjoisranta 11 D, 3.krs, Pori

2.2.2017 torstaina klo 17:30-19:30 Euran kunnanvirasto, valtuustosali Sorkkistentie 10, Eura

8.2.2017 keskiviikkona klo 17:30-19:30 Karviatalo, Tyyni Tuulion katu 12, Karvia

14.2.2017 tiistaina klo 17:30-19:30 Kokemäen koulukeskus, auditorio Haapionkatu 13, Kokemäki

Valmisteluvaiheen aineistosta voi antaa mielipiteen Satakuntaliiton maakuntahallitukselle osoitetut mielipiteet tulee toimittaa kirjeenä tai nettisivulla julkaistun palautelomakkeen avulla. Mielipiteet tulee toimittaa Satakuntaliiton virastoon nähtävillä oloaikana eli 3.3.2017 klo 15.00 mennessä osoitteella: SATAKUNTALIITTO, Maakuntahallitus, PL 260, 28101 Pori tai Sähköposti: kirjaamo@satakunta.fi

Lisätietoja:
Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää puh. 044 711 4382 paivi.liuska-kankaanpaa@satakunta.fi
Maakunta-arkkitehti Susanna Roslöf puh. 044 711 4334 susanna.roslof@satakunta.fi
Maakuntainsinööri Anne Nummela puh. 044 711 4317 anne.nummela@satakunta.fi
Ympäristöasiantuntija Anne Savola puh. 050 596 1362 anne.savola@satakunta.fi
Liikennesuunnittelija Ville Turunen puh. 044 711 4363 ville.turunen@satakunta.fi

100visio – Itsenäisyysjulistus uusiksi!
Valtakunnallinen raati nimetty, puheenjohtajaksi Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio (30.1.2017)

Millainen on Suomen ja suomalaisten tulevaisuus? Millaista Suomea nuorten mielestä pitää tavoitella?

Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Suomen ylemmät koululuokat kutsutaan laatimaan Suomelle uusi itsenäisyysjulistus eli visio Suomen ja suomalaisten seuraavista sadasta vuodesta. Mukaan 100visioon ovat lähteneet kaikki maakunnat, eduskunta sekä Suomen alkuperäisen vuoden 1917 itsenäisyyssenaatin suvut. 100visiota koordinoi Satakuntaliitto. Myös Virossa toteutetaan julistusten teko yhteistyössä 100vision kanssa.

Hankkeen avainasemassa ovat nuoret ja koulut. Oppilaille annetaan vapaat kädet itse toteutukseen. Vision pohjana voi olla aiempi 100 vuotta sitten tehty itsenäisyysjulistus tai yhtä hyvin liikkeelle voi lähteä ihan tyhjältä pöydältä. Visio voidaan tehdä piirtämällä, videoimalla tai valokuvaamalla, kirjoittamalla tai näitä yhdistelemällä. Pääasia on, että vision avulla tuodaan esille se, miten tai millaiseksi nuoret toivovat Suomen kehittyvän seuraavan sadan vuoden aikana. Esitystapa ei saa olla ketään syrjivä, ja esityskieli voi olla suomi, ruotsi, saame tai viittomakieli.

Ajankohta visioiden toteutukselle on kevätlukukausi 2017. Jokainen maakunta valitsee koulujensa parhaimmistosta 5 – 10 visiota jatkoon ja ne lähetetään 31.5. mennessä Satakuntaliitolle. Valtakunnallinen raati valitsee voittajan ja se julkistetaan Helsingissä 15.11.2017. Tilaisuus pidetään valtiosalissa, jossa nuoret luovuttavat vision suoraan eduskunnalle sekä tasavallan presidentille.

Valtakunnan raadin kokoonpano:
Jenni Haukio, Tasavallan presidentin puoliso, raadin puheenjohtaja
Susanna Virkki, Suomi 100 -aluekoordinaattori, Satakunta, raadin sihteeri
Henri Terho, erityisasiantuntija, Taike
Thomas Blomqvist, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
Kirsi Pehkonen, opettaja, kirjailija, itsenäisyyden senaatinsukujen edustaja
Siri Kolu, kirjailija
Aku Louhimies, elokuvaohjaaja
Pertti Rajala, tietokirjailija, eritysopettaja, erityisluokat                        
Pietu Heiskanen, Suomen lukiolaisten liitto, puheenjohtaja
Kjell Westö, kirjailija
Sirpa Kähkönen, kirjailija
Suvi Innilä, ohjelmapäällikkö, Suomi 100
Jasmina Khabbal, Suomen ammattiin opiskelevien liitto, liittohallituksen jäsen

Lisätietoja:
Susanna Virkki
Suomi 100 -aluekoordinaattori
044 711 4313

 

Satakuntaliiton maakuntahallituksen kokous 30.1.2017
Asko Aro-Heinilä vs. maakuntajohtajaksi 1.3. alkaen

Uusi maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä toimii eläkkeelle jäävän maakuntajohtaja Pertti Rajalan vuosilomasijaisena 1.3.2017 alkaen. Pois työstä Rajala jää 6.2.2017 alkaen, ja 6.-28.2.2017 hänen viransijaisenaan toimii hallintojohtaja Jukka Mäkilä.

Lisätiedot: vs. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505

Kunnallisvalitus 16.12.2017 kokouksista

Hallitus käsitteli ylimääräisenä asiana Simo Riuttamäen tekemän kunnallisvalituksen maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston kokouksista 16.12.2016. Asiaan liittyvät asiakirjat (2) Maakuntahallitus_30.1.2017_§18 ja Maakuntahallitus_Lisälista 30.1.2017.

Lisätiedot: maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio 050 511 3163
hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000

Maakuntaohjelma 2018-2021 kokoaa Satakunnan kehittämisen toimenpiteet

Satakuntaliitto vastaa Satakunnan maakuntaohjelman laadinnasta vuosille 2018-2021. Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Siinä yhteen sovitetaan maakunnalliset, kansalliset ja EU:n aluepolitiikan tavoitteet Satakunnassa sekä määritetään resurssit ja työnjako sekä se sisältää Satakunnan edunvalvonnan keskeiset hankkeet. Työssä huomioidaan myös maakuntauudistus. Satakunnan maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelman – Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035 teemoihin kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut. Ohjelman perustaksi laaditaan Satakunnan tilannekuva, ja sen laadintaan osallistuvat aluehallinnon viranomaisten lisäksi Satakunnan kuntien, kehittämistoimijoiden ja järjestöjen edustajia. Yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ehdotuksiaan koko prosessin ajan ohjelman verkkosivun http://www.satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma2018-2021 kautta.

Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan maakuntaohjelman 2018-2021 osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja nähtäville asettamisen. Maakuntavaltuustot hyväksyvät nyt valmisteltavat maakuntaohjelman vuoden 2017 viimeisessä valtuustossa, jolloin maakunnilla on v 2018 voimassaoleva maakuntaohjelma. Vuonna 2018 aloittava uusi valtuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman.

Lisätiedot: aluekehitysasiantuntija Katja Laitinen 044 711 4360

Maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen työryhmään Nordman, Vesiluoma ja Mäkilä

Maakuntauudistus ja sen myötä syntyvät uudet maakuntaorganisaatiot uudistavat suomalaista aluehallintoa ja tehtäviä kuntien, maakuntien ja valtion välillä. Tavoitteena on moderni ja kustannustehokas julkinen hallinto, joka palvelee kaikkia asiakkaita. Maakuntalain ja voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2017, jolloin uusi maakuntaorganisaatio perustetaan (väliaikainen valmistelutoimielin). Varsinaisen toimintansa maakunnat aloittavat vaiheittain 1.3.2018 lukien maakuntavaltuustojen toimikauden alettua. Tehtävien järjestämisvastuu sekä henkilöstö siirtyisivät maakunnille kokonaisuudessaan 1.1.2019.

Maakuntauudistuksessa ovat mukana Satakuntaliitto, Satakunnan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakunnan TE-toimisto, Satakunnan pelastuslaitos, Satakunnan kunnat ja Aluehallintovirasto sekä Satakunnan sote-uudistuksessa, Satasote, mukana ovat Satakunnan kunnat, Pohjois-Satakunnan Peruspalvelukuntayhtymä, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Satakuntaliitto yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Lisätietoa Satakunnan maakuntauudistus sekä Alueuudistus.fi.

Maakuntahallitus nimesi 1.7.2017 aloittavan väliaikaisen valmistelutoimielimen valmistelevaan työryhmään Satasoten muutosjohtaja Terttu Nordmanin, aluekehitysjohtaja, maakuntauudistuksen projektipäällikkö Timo Vesiluoman ja hallintojohtaja, maakuntauudistuksen projektipäällikkö Jukka Mäkilän. Työryhmän tehtävänä on suunnitella ja valmistella väliaikaisen valmistelutoimielimen toimintaan liittyvät asiat. Valmistelutyön tulee olla valmis siten, että maakuntahallitus voi kokouksessaan 12.6.2017 käsitellä väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeämistä.

Lisätiedot: maakuntauudistuksen projektipäällikkö, hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000

AIKO-rahoitusta myönnettiin kolmelle hankkeelle

Tapahtumien digiloikka -hankkeen tavoitteena on, että tapahtumaorganisaatiot Satakunnan alueella lisäävät tapahtumatietonsa tapahtumatietokantaan. Porin kaupunki rakentaa tapahtumatietokannan, johon integroidaan tapahtumarajapinta (LinkedEvents), joka on kaikkien Satakunnan tapahtumaorganisaatioiden käytettävissä. Hankkeen toteuttaja on Tampereen teknillinen yliopisto, ja rahoitusta myönnettiin 42 000 €. Hankkeen kesto on 1.1.2017–31.12.2018. 

Verkkokoulutuksilla uutta osaamista ja liiketoimintaa (VEKOLI) -hankkeen kokeilujen tavoitteena on laajentaa avoimien, vapaasti saatavilla olevien verkkokoulutusmateriaalien käyttöönottoa ja hyödyntämistä satakuntalaisissa yrityksissä. Hankkeen toteuttaja on TTY-säätiö, ja rahoitusta myönnettiin 39 424 €. Hankkeen kesto on 1.1.2017–31.12.2017.

Satakuntalaisen peliekosysteemin rakentaminen -hankkeessa toteutetaan käytännön pilotteja alakouluopetuksessa käytettävien opetuksellisten hybridipelien luomiseen. Hybridisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä digitaalisuuden ja fyysisten elementtien saumatonta yhteensulautumista. Hankkeen toteuttaja on Prizztech Oy, ja rahoitusta myönnettiin 35 000 €. Hankkeen kesto on 1.1.2017–31.12.2017.

Lisätiedot: EU-koordinaattori Jyrki Tomberg 050 569 6818

Lisätiedot kokouksesta:
maakuntajohtaja Pertti Rajala 050 5523827
Maakuntahallituksen esityslista 30.1.2017

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) 25.1.2017 kokouksen tiedote
Uuden maakuntaohjelman laadinta käynnistyy - rahoitusta kahdelle isolle EU-hankkeelle (31.1.2017)

Satakuntaliitto on käynnistänyt uuden maakuntaohjelman valmistelun yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Maakuntaohjelma laaditaan kattamaan vuodet 2018-2021. Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Siinä yhteen sovitetaan maakunnalliset, kansalliset ja EU:n aluepolitiikan tavoitteet Satakunnassa sekä määritetään resurssit ja työnjako. Maakuntaohjelma sisältää myös Satakunnan edunvalvonnan keskeiset hankkeet.

Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli tänään Porissa pidetyssä kokouksessa uuden ns. muutosmaakuntaohjelman laadintaa vuosille 2018-2021. Maakuntaohjelmassa kootaan kaikki keskeiset toimenpiteet ja rahoitusresurssit Satakunnan kehittämiseksi neljän seuraavan vuoden aikajänteellä. Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten ja alueen kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ehdotuksiaan koko prosessin ajan ohjelman verkkosivun www.satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma-2018-2021 kautta. Nyt valmisteltavat maakuntaohjelmat hyväksytään vuoden 2017 viimeisessä maakuntavaltuuston kokouksessa käynnissä olevasta maakuntauudistuksesta johtuen.

Maakuntaohjelman perustaksi laaditaan Satakunnan tilannekuva, joka sisältää mm. aluekuvauksen sekä maakunnan osaamisprofiilin. Ohjelman laadinnassa ja vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään tilastoaineistoa, trendianalyyseja, paikkatietoaineistoa, asiantuntijatyötä, kyselyjä sekä työpajatyöskentelyä. Laadinnan yhteydessä arvioidaan valittavien kehittämistoimenpiteiden taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ekologisia vaikutuksia.

Rahoitusta kahdelle isolle ESR -hankkeelle

Maakunnan yhteistyöryhmä puolsi kahden ison ESR-hankkeen rahoittamista. Ohjaamo Satakunta –hankkeen tavoitteena on auttaa nuoria löytämään tarvitsemiaan palveluja matalan kynnyksen periaatteella sekä tukea nuorten siirtymistä työelämään ja koulutukseen. Kohti työtä 2.0 hankkeessa tuodaan uudenlaisia työkaluja ja elementtejä työelämäyhteistyöhön ja rakennetaan opinnollinen kokonaisuus, jota voi toteuttaa myös osittain ja integroimalla sen opintojen eri vaiheisiin.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta: http://www.satakuntaliitto.fi/listat

Lisätiedot:
MYR:n puheenjohtaja Satu Pietilä 0400 608 289
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma 044 711 4330
aluekehitysasiantuntija Krista Tupala 044 711 4387

Timo Kalli Satakunnan kansanedustajien puheenjohtajaksi (23.1.2017)

Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmän puheenjohtajuus vaihtuu kalenterivuosittain puolueiden maakunnassa saavuttaman vaalituloksen perusteella. Vuodeksi 2017 puheenjohtajuus siirtyy Keskustalle. Keskustan satakuntalaiset kansanedustajat Kauko Juhantalo ja Timo Kalli ovat keskenään sopineet, että yhteistyöryhmän puheenjohtajana vuoden 2017 ajan toimii edustaja Kalli. Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmään kuuluvat kaikki Satakunnan kahdeksan kansanedustajaa. Satakuntaliitto koordinoi ryhmän toimintaa maakunnassa.

Lisätiedot:
Kansanedustaja Timo Kalli, timo.kalli@eduskunta.fi, p. 09 432 3037
Maakunta-asiamies Marika Luoma, Satakuntaliitto, marika.luoma@satakunta.fi, p. 02 620 4321

Satakunnan maakuntauudistuksen ja Satasoten yhteisseminaari 19.1.2017
Maakuntauudistuksen valmistelu kohti väliaikaista valmistelutoimielintä (19.1.2017)

Satakunnan maakuntahallitus sekä Satasoten ja maakuntauudistuksen johtoryhmät kokoontuivat eilen illalla yhteisseminaariin suunnittelemaan Satakunnan maakuntauudistuksen etenemistä kohti uutta Satakunnan maakuntaorganisaatiota. Uusi maakunta syntyy 1.7.2017, jolloin sen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) aloittaa työnsä. Toiminnallisesti uusi maakunta aloittaa 1.1.2019.

Yhteisseminaarissa linjattiin toimenpiteitä maakuntauudistuksen ja Satasoten valmisteluprosessien yhteensovittamiseksi sekä 1.7.2017 aloittavan väliaikaisen valmistelutoimielimen perustamiseksi. Tätä valmistelevaan työryhmään esitettiin muutosjohtaja Terttu Nordmania, aluekehitysjohtaja, maakuntauudistuksen projektipäällikkö Timo Vesiluomaa ja hallintojohtaja, maakuntauudistuksen projektipäällikkö Jukka Mäkilää. Maakuntahallitus asettaa kokoonpanon 30.1.2017.

Maakuntahallitus nimeää väliaikaisen valmistelutoimielimen kesäkuussa. Valmistelutoimielin toimii 1.7.2017-28.2.2018, ja se johtaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa maakuntavaltuuston toimikauden (1.3.-31.12.2018) alkuun asti. Maakuntavaltuusto valitaan ensimmäisissä maakuntavaaleissa tammikuussa 2018 presidentinvaalin yhteydessä.

Maakuntauudistuksella luodaan asiakaslähtöinen, moderni ja kustannustehokas julkinen hallinto. Maakunnan palvelukokonaisuudet (12) ovat: Sosiaali- ja terveyspalvelut, Alueiden kehittämispalvelut, Alueiden käytön palvelut, Joukkoliikennepalvelut, Kasvupalvelut, Kotoutumispalvelut, Maa- ja elintarviketuotannon palvelut, Maaseudun kehittämispalvelut, Pelastus- ja turvallisuuspalvelut, Vesien ja merenhoidon palvelut, Vesi- ja kalatalouden palvelut ja Ympäristöterveyden palvelut. Maakuntauudistuksessa ovat mukana Satakuntaliitto, Satakunnan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakunnan TE-toimisto, Satakunnan pelastuslaitos, Satakunnan kunnat ja Aluehallintovirasto.

Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Nykyisin kunnat järjestävät nämä palvelut, ja 1.1.2019 vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy maakunnalle. Satasoten valmistelussa ovat mukana Satakunnan kunnat, Pohjois-Satakunnan Peruspalvelukuntayhtymä, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Satakuntaliitto yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Seuraa maakuntauudistuksen viestintäkanavia

Satakunta 2019

verkkosivu www.satakunta2019.fi

Facebook www.facebook.com/satakunta2019

Twitter www.twitter.com/satakunta2019

Satasote

verkkosivu www.satasote.fi

Facebook www.facebook.com/satasote

Twitter www.twitter.com/satasote

Lisätiedot:
maakuntauudistuksen projektipäällikkö, aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma 044 711 4330
maakuntauudistuksen projektipäällikkö, hallintojohtaja Jukka Mäkilä 044 092 8000
Satasoten muutosjohtaja Terttu Nordman 044 701 8053
Lisätietoja maakuntauudistuksesta Alueuudistus.fi http://alueuudistus.fi/mika-on-maakuntauudistus
Lisätietoja sote-uudistuksesta Alueuudistus.fi http://alueuudistus.fi/mika-on-sote-uudistus

 

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 ensimmäiset Satakunnassa: 100-vuotias Aino Hämäläinen ja vauva Willgren-Rämö (2.1.2017)

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna muistetaan 100 vuotta täyttäviä ja täyttäneitä satakuntalaisia hyvinvointilahjakortilla heidän syntymäpäivänään. Tänä vuonna 100 vuotta täyttää 30 henkilöä ja jo täyttäneitä on 43 henkilöä. Lahjan on ideoinut Satakunnan vanhusneuvosto, ja lahjan syntymäpäiväsankarille ojentavat paikallinen vanhusneuvosto, kunta/kaupunki sekä Satakuntaliitto.

Eilen juhlistettiin Satakunnan ensimmäistä juhlavuoden 100-vuotiasta Aino Hämäläistä, joka on syntynyt 1.1.1917. Syntymäpäiväsankarin kunniaksi järjestettiin kahvitustilaisuus Vampulassa. Juhlaan osallistuivat sankarin lisäksi hänen kolme poikaansa perheineen, Huittisten vanhusneuvoston edustajat, seurakunnan edustaja, Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa, Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajala, Suomi100 aluekoordinaattori Susanna Virkki ja Satakunnan vanhusneuvoston sihteeri, markkinointisihteeri Ulla Koivula.

Suomen juhlavuoden ensimmäinen satakuntalainen syntyi 1.1.2017 klo 7.30 Satakunnan keskussairaalassa. Kokemäkeläinen poika syntyi vanhemmilleen Jenna Willgrenille ja Jukka Rämölle. Poikavauva sai ensimmäisen Suomi 100 -nutun ja vanhemmat valkoisia ruusuja. Onnitteluvierailulla kävivät maakuntajohtaja Pertti Rajala, Suomi 100 -aluekoordinaattori Susanna Virkki ja Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistyksen sihteeri ja juhlanutun suunnittelija Marja-Terttu Naukkarinen.

Suomi 100 -nuttukampanjan tavoitteena on, että jokainen Suomen itsenäisyyden juhlavuonna syntyvä satakuntalainen vauva saa muistoksi kudotun nutun. Kuka tahansa voi osallistua, ja nutun ohjeet löytyvät Suomi 100 Satakunta -verkkosivuilta. Kampanjan ovat ideoineet Satakuntaliitto, Satakunnan Kansan Porilaine-lehti ja Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys.

Tietoa ja valokuvia tapahtumista Suomi 100 Satakunta Facebook-tilillä https://www.facebook.com/suomi100satakunta/

Lisätiedot:
100-vuotissyntymäpäivä Ulla Koivula 050 528 4856
vuoden 2017 ensimmäinen satakuntalainen Susanna Virkki 044 711 4313
www.satakunta.fi/suomi100

Infoa ajankohtaisista Interreg -rahoitushauista (22.12.2017)

Central Baltic -ohjelman 3. haku on avoinna 2.1.2017 – 27.2.2017. Tietoa ohjelmasta ja hakukierroksesta löytyy ohjelman kotisivuilta http://www.centralbaltic.eu.

Huom! Valtion vastinrahoituksen haku Central Baltic –ohjelman pienhankkeille 20.12.2016 – 27.1.2017: http://www.varsinais-suomi.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1627-valtion-vastinrahoituksen-haku-pienhankkeille-20-12-2016-27-1-2017.
(Pienhankkeet ovat kestoltaan enintään 2 v. ja niiden budjetti voi olla enintään 200 000 € CB-ohjelmasta haettavalta EAKR-tukiosuudeltaan.)

Interreg Europe –ohjelman 3. haku on avoinna 1.3.-30.6.2017. Hausta lisätietoa täältä: http://www.interregeurope.eu/news-and-events/news/343/third-call-opens-in-march/

Lisätiedot:
aluekehitysasiantuntija Krista Tupala 044 711 4387

Satakuntaliiton maakuntavaltuuston kokous 16.12.2016

Asko Aro-Heinilä Satakunnan maakuntajohtajaksi

Satakunnan maakuntajohtajaksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri, suunnittelujohtaja Asko Aro-Heinilä Raumalta. Maakuntavaltuusto teki valinnan kokouksessaan tänään.

Vaalissa äänet jakautuivat seuraavasti:
yhteiskuntatieteiden maisteri, suunnittelujohtaja Asko Aro-Heinilä (Rauma) 36
yhteiskuntatieteiden maisteri, neuvotteleva virkamies Katja Palonen (Helsinki) 12
insinööri (ylempi AMK), kaupunginjohtaja Jukka Moilanen (Ulvila) 7

Nykyinen maakuntajohtaja Pertti Rajala jää pois töistä 6.2.2017 alkaen. Vt. maakuntajohtajana toimii hallin-tojohtaja Jukka Mäkilä, kunnes Aro-Heinilä ottaa viran vastaan.

Lisätiedot:
maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio 050 511 3163
maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tapio Huhtanen 0400 742 831
suunnittelujohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505

Lisätiedot kokouksesta:
maakuntajohtaja Pertti Rajala 050 5523827