Ajankohtaiset tiedotteet

 

TIEDOTE 11.10.2019

Päärata+ -maakunnat Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta kannanotossaan 11.10.2019: Pääradan parantaminen välillä Pasila – Riihimäki odottaa toteutusvalmiina rahoitusta – rahoitus tulee osoittaa valtion vuoden 2020 budjetissa

Helsinki-Tampere raideliikenteen palvelutason kehittäminen edellyttää toimenpiteitä vaiheittain koko yhteysvälillä. Pasila-Riihimäki 2-vaihe on rataverkon toimivuuden kannalta kriittisen Helsinki-Tampere-yhteysvälin ainoa jo suunniteltuvalmiudeltaan kunnossa oleva radan kehittämistoimenpide. Se tarvitsee vain investointipäätöksen. 

Allekirjoittaneet Päärata+ -maakunnat edellyttävät, että pääradan välityskyvyn parantamiselle välillä Pasila – Riihimäki osoitetaan 20 000 000 €:n suuruinen aloitusmääräraha vuoden 2020 budjetissa, koska pääradan parantamistyö tulee aloittaa heti. Suunnitelmat em. rataosan parantamiseksi ovat valmiina.

Lue koko kannanotto täältä. 

 

Luontokartoittaja Sini Solala aloitti kolmen kuukauden työkokeilun Satakuntaliitossa alueiden käytön puolella.

Työjaksonsa aikana hän haastattelee henkilöitä viherverkkosuunnitteluun liittyen ja toimii marraskuussa järjestettävän Ympäristö- ja Satakunta verkostoitumistapaamisen suunnittelijana. Lisäksi Sini osallistuu luontoselvitystyöhön liittyvän Sataluonto -ryhmän toimintaan. 

Sini on motivoitunut työstään ja kertoo ”Pidän Satakuntaliiton roolia alueiden käytön suunnittelussa hyvin merkittävänä ja suuressa arvossa. Asioiden läheltä seuraaminen on auttanut minua hahmottamaan sitä todella laajaa kokonaisuutta mikä on kaavojen laadinnan taustalla, sekä työtä joka on tähän liittyen jatkunut jo vuosikymmeniä.”

Sini heittää nyt pallon myös lukijoille: Jos sinulla on maakunnalliseen viherverkkosuunnitteluun liittyen raikkaita ajatuksia, esimerkiksi Satakunnan luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta tärkeistä alueista, niin otan niitä mielelläni vastaan marraskuun loppuun mennessä osoitteeseen: sini.solala@satakunta.fi.

Maakunnallisen viherverkkosuunnitelman laadinta on vasta suunnittelun asteella ja tulevaisuudessa käynnistyvää selvitystä tullaan hyödyntämään aikanaan käynnistyvän Satakunnan maakuntakaavan päivitystyössä.

Älykäs erikoistuminen luo pohjaa kasvulle

Satakunta on tehnyt onnistuneita valintoja maakunnan kärkialojen määrittelyssä. Teollisuuden uudistuminen, automaatio ja robotiikka, energia, bio- ja kiertotalous, sininen kasvu, hyvinvointipalvelut ja -teknologia, turvallisuus sekä elämystalous ovat vahvuusaloja, jotka profiloivat maakuntaa. 

Kärkialojen valintoihin liittyvä strategiatyö on lisännyt maakunnan toimijoiden yhteistyötä. Strategia on hyödyttänyt alueen toimijoita mahdollistamalla uusia kehittämis- ja tutkimushankkeita. Yritysten roolia maakunnan strategiatyössä ja toteutuksessa tulisi kuitenkin lisätä ja valittujen kärkitoimialojen vahvistamiseksi tarvitaan yrityksille suunnattuja ketteriä rahoituskanavia.

Johtopäätökset käyvät selville tuoreesta Länsi-Suomen maakuntien älykkään erikoistumisen strategioiden vaikuttavuuden arvioinnista. Tarkastelu kohdistui Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan tekemiin valintoihin ja niiden vaikuttavuuteen. Strategiatyön taustalla on Euroopan unionin jäsenmaille ja näiden alueille osoittama kehotus tutkimus- ja innovaatiostrategioiden laatimiseen.

Nyt julkaistavan arvioinnin mukaan Länsi-Suomessa kärkialojen ympärille on syntynyt lisää opetusta ja tutkimusta. Hankerahoitus on tuonut konkretiaa valittuihin kärkiin luomalla yhteistyötä ja mahdollistamalla tutkimusta ja tuotekehitystä. Valinnat myös auttavat maakuntia kansainvälisten kumppaneiden löytämisessä. Arvioinnissa painotetaan, että samoja kehittämisvalintoja tehneiden maakuntien tulisi tehdä keskenään enemmän yhteistyötä, jotta niillä olisi edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa.   

Owal Groupin laatima arviointi on osa Pirkanmaan liiton toteuttamaa, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tukea saanutta Uutta luovat maakunnat -hanketta.

Satakunnan osio Länsi-Suomen älykkään erikoistumisen strategioiden vaikuttavuuden arvioinnissa (linkki)

Koko alueen laajempi arviointi: Länsi-Suomen älykkään erikoistumisen strategioiden vaikuttavuus (linkki)

Tietoa Satakunnan älykkäästä erikoistumisesta: http://www.satakuntaliitto.fi/S3platform

Lisätiedot: vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen, katja.laitinen@satakunta.fi

 

 

Tiedote 3.9.2019 PORIN JA RAUMAN SUUNNAN RAIDEYHTEYKSIEN PARANTAMINEN ON ALOITETTAVA HETI

Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien liitot ja Tampere-Pori/Rauma radanvarren kunnat ja kaupungit sekä kauppakamarit esittävät nopeasti toteutettavia investointeja siten, että Pori/Rauma – Tampere -radan parannustoimet aloitetaan Väyläviraston määrittämien vaarallisimpien tasoristeysten poistamisella tavoitteena radan tasoristeysongelmien kokonaisratkaisu, sekä Porin rautatieasema - Mäntyluodon satama -raideyhteyden peruskorjaukseen ja tasoristeysten poistamiseen/korjaamiseen osoitettavalla 20 miljoonan euron määrärahalla.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi kasvattaa rautateiden liikenne- ja infrakorjausinvestointiosuutta merkittävästi nykytasosta ottaen huomioon myös poikittais- ja vähäliikenteiset radat. Väylien peruskorjauksessa painotetaan perusväylästön kuntoa parantavia ja pullonkauloja poistavia, päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta vahvistavia investointeja, jotka hyödyttävät niin joukkoliikenteen kehittämisen, alueellisen saavutettavuuden kuin elinkeinoelämän tarpeita. 

Hallitusohjelmaan on erikseen kirjattu, että raideinvestointien määrää kasvatetaan nykytasosta investoimalla enemmän raiteisiin. Tätä varten on muun muassa vaarallisten tasoristeysten poistamiseen varattu lisärahoitusta 22 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.

Lue koko tiedote pdf-muodossa täältä.

 

 

Pääministeri Antti Rinteelle Tampereella 1.9. luovutettu Läntisen Suomen maakuntaliittojen kannanotto
PÄÄRADAN SUUNNITTELULLE OSOITETTAVA 75 MILJOONAA EUROA

Läntisen Suomen maakuntien liitot esittävät, että valtion vuoden 2020 budjetissa osoitettaisiin 75 miljoonaa euroa pääradan suunnitteluun. Suunnitteluun tulisi lisäksi hakea EU:n rahoitusta.

Pääradan ja siihen liittyvien ratojen matkustajamäärät ovat ylivoimaisesti Suomen suurimmat. Radan Helsingin päässä matkustajia on 6,5 miljoonaa vuodessa. Liikennemäärät kasvavat useita prosenttiyksiköitä vuodessa. Pääradan nykyinen raidekapasiteetti ei riitä, jos kasvu jatkuu ennusteiden mukaisesti. Raideliikenteen kehittäminen parantaa mahdollisuuksia saavuttaa liikenteen ilmastopoliittiset tavoitteet.

Läntisen Suomen maakuntien esittämä 75 miljoonan rahoitus käytettäisiin pääradan suunnittelun kokonaisuudessaan etelästä pohjoiseen ja liityntäyhteyksineen.

 Lue tiedote pdf-muodossa tästä

 

Mikä on läntisen Suomen liikkumis- ja  kuljetusolosuhteiden tulevaisuus? (12.6.2019)

Kuusi maakuntaa – Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi ja Satakunta – ovat laatimassa esiselvitystä yhteisen, kaikki liikennemuodot kattavan liikennestrategian laatimisen mahdollisuuksista. Tiistaina 11.6. järjestettiin tilaisuus laajalle elinkeinoelämän edustajien joukolle. Tavoitteena oli tarjota kanava elinkeinoelämän näkemysten ja tarpeiden esille tuomiseen yhteisen kokonaiskuvan muodostamisessa ja aikaisessa vaiheessa. Tilaisuudessa keskusteltiin mm. tavaralogistiikasta, kansainvälisitä yhteyksistä, työssäkäyntialueista ja matkaketjuista.

Esiselvityksen laadinta aloitettiin keväällä ja se valmistuu syksyllä 2019. Työn ohjausryhmään kuuluu edustajia edellä mainittujen maakuntien liitoista. Selvitystä laatii SitoWise Oy:n konsulttiryhmä. Esiselvityksessä tutkitaan ja tunnistetaan ylimaakunnallisen liikennestrategian toteutuksen edellytyksiä, toteuttamisen tapaa ja sisältöä. Liikennestrategia toimisi sekä maakuntien oman liikennejärjestelmätyön ohjauksessa että työkaluna valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelman sisältöön vaikuttamisessa.    

Lisätiedot:
alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää 044 711 4382

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous
Rinteen hallitusohjelma vahvistaa maakuntien roolia aluekehittäjinä(12.6.2019)

Pääministeri Antti Rinteen vetämän uuden hallituksen hallitusohjelman kirjauksista on luettavissa, että maakuntien liittojen rooli aluekehitysviranomaisena jatkuu ja vahvistuu. Ohjelmassa mainitaan myös, että EU-rakennerahastojen ja muiden ohjelmien välittäjinä on maakuntien liitoilla (18) yhdessä ELY -keskusten kanssa rooli rahoituspäätösten tekemisessä.  Maakuntien määrä on erikseen mainittu hallitusohjelmassa. Maakuntien liitoille tullaan lisäksi kohdentamaan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää kansallista aluekehitysrahoitusta.

Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui tänään Kokemäellä. Kokouksessa pohdittiin Suomeen 7.6. muodostuneen uuden, viiden puolueen, hallituksen ohjelman vaikutuksia Satakuntaan. Hallitusneuvottelun tuloksena syntyi ohjelma, joka julkaistiin 3.6.2019.

Neuvottelutuloksesta on nostettavissa joitakin tekstikohtia, joilla on vaikutusta myös maakunnan yhteistyöryhmien (MYR) toimintaan maakunnissa. Kaksi keskeisintä tekstikohtaa on kirjoitettu seuraavasti:

”Maakuntien liittojen rooli aluekehitysviranomaisena jatkuu. Liitoilla on myös jatkossa keskeinen merkitys aluekehityksen ja yhteistyön edistäjänä. Maakuntien liitoille kohdennetaan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta (entinen maakunnan kehittämisraha). Maakuntien liittojen (18) rooli EU-rakennerahastojen ja muiden EU-ohjelmien välittäjinä ELY-keskusten kanssa säilytetään ohjelmarahoitukseen perustuvissa rahoituspäätöksissä”.

Kirjausta voidaan tulkita siten, että päätöksentekovalta kehittämisrahoituksen jakamiseen on palaamassa kokonaisuudessaan Satakuntaan. Maakuntien kannalta ohjelman kirjauksessa on positiivista myös maakuntien liitoille kohdennettava nopeasti ja joustavasti hyödynnettävä kansallinen aluekehitysrahoitus.

Kahdelle isolle ESR-hankkeelle rahoitusta

Maakunnan yhteistyöryhmä puolsi kokouksessaan kahden ison ESR-hankkeen rahoittamista. Opin portailta työelämään Satakunnassa -hanke vastaa alueelliseen tarpeeseen sujuvoittaa maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten sekä kv-tutkinto-opiskelijoiden opintojen loppuvaiheen ja työelämän välistä siirtymää. Hankkeelle myönnettävä EU-rahoitus on yhteensä 654 307 € ja kokonaiskustannukset 872 412 €. Toinen iso jatkorahoitusta saava hanke keskittyy mikro- ja pk-yritysten osaamisen kehittämisen parantamiseen. Hankeen kokonaiskustannukset ovat 708 955 €, josta EU-osuus 531 718 €.

Lisätiedot:
MYR:n puheenjohtaja Satu Pietilä 0400 608 289
vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen 044 711 4360
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg 050 5696 818
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta http://www.satakuntaliitto.fi/listat

 

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat:
Aluekehittämisvarojen jakoon tasapuolisuutta tulevalla EU-ohjelmakaudella (11.6.2019)
 
Etelä- ja Länsi-Suomen yksitoista maakuntaa esittävät, että EU:n aluepolitiikan kehittämisvarat jaetaan aiempia ohjelmakausia tasaisemmin koko maahan. Seitsemän vuotta kestävä uusi ohjelmakausi käynnistyy vuonna 2021. Aluepolitiikassa tulee korostaa koko Suomen etua ja kansallisia tavoitteita alueiden kehittämiseksi, maakunnat vaativat.
 
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kansallista päätöstä EU:n aluetukien käytöstä tulevalla kaudella. Asetusehdotuksen mukaisesti Suomi olisi saamassa 1,6 miljardia euroa, mikä on noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä kaudella. Euroopan unionin aluepolitiikka on keskeisin väline alueiden kehityksen tukemisessa.
 
Aiemmilla ohjelmakausilla lähes kaksi kolmasosaa rakennerahastovaroista on ohjattu Itä- ja Pohjois-Suomeen. Itä- ja Pohjois-Suomi on suuralueena kuronut kehittyneisyyseroa kiinni aluetaloudellisilla tunnusluvuilla mitattuna suhteessa Etelä- ja Länsi-Suomeen. Harjoitetulla aluepolitiikalla on siis saavutettu toivottuja tuloksia.
 
Viime vuosina kehityserot ovat näkyneet enemmänkin maakuntien sisällä ydinkaupunkiseudun ja muun maakunnan välillä kuin perinteisten suuralueiden välillä. Siksi varojen jaolle suuralueiden rajoja noudatellen ei Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien mukaan ole enää perusteita. Lisäksi muistutetaan, että etelä- ja länsisuomalaisilla kehittämishankkeilla on laajaa vaikuttavuutta, mikä tuo tehoa alue- ja rakennepolitiikkaan.
 
– Kasvu, työllisyys ja koulutus ovat tavoitteina koko Suomelle yhteisiä. Uudella rahoituskaudella riittää yksi kansallinen ohjelma eikä ole tarpeen luoda keinotekoisia rajoja aluekehittämiselle, toteaa maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitosta.
 
Ohjelmakauden valmistelu hyvässä vauhdissa
 
EU:n alue- ja rakennepolitiikan uuden ohjelmakauden kansallinen valmistelu etenee ja Euroopan komissio odottaa Suomelta ehdotusta ohjelma-asiakirjaksi alkuvuodesta 2020. Kansallista valmistelua johtaa työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjelmaehdotus menee valtioneuvoston hyväksyttäväksi ennen EU:n komissiolle toimittamista. Lopullisen hyväksymispäätöksen tekee komissio virallisten neuvottelujen jälkeen.
 
Suomessa uuden ohjelmakauden alueellista valmistelua tehdään kahdella suuralueella: Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Etelä- ja Länsi-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa.
 
Etelä- ja Länsi-Suomen päättäjiä oli koolla tiistaina 11. kesäkuuta pohtimassa uuden ohjelmakauden painotuksista alueen näkökulmasta. Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä järjestettyyn iltapäiväseminaariin osallistui yli sata vaikuttajaa.
 
 
Alueen maakunnat ovat teettäneet valtiotieteen tohtori Timo Arolla selvityksen, jossa analysoidaan suuralueiden saamaa rakennerahoitusta sekä aluekehitystä tilastoaineiston pohjalta. Uutta rahoituskautta koskevat ehdotukset pohjautuvat selvityksen tuloksiin.
 
 
Lisätietoja:
vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen Satakuntaliitto 044 711 4360
Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelmavalmistelun koordinaatio: ohjelmajohtaja Tiina Huotari, Uudenmaan liitto, tiina.huotari@uudenmaanliitto.fi tai gsm. 0400 418 029

Satakunnan osuus Suomen viennistä jo 6,9 % - liikenneyhteydet vaativat kehittämistä (11.6.2019)

Satakunnan viennin arvo oli maakunnista neljänneksi suurin vuonna 2018. Myös henkeä kohti laskettuna sijaluku oli neljä, kertovat Tullin tuoreet tilastot. Viennin arvo per asukas oli 1,5-kertainen Varsinais-Suomeen, 1,8-kertainen Uuteenmaahan ja yli kaksinkertainen Pirkanmaahan verrattuna. Satakunnan osuus Suomen viennistä on nyt 6,9 % väestöosuuden ollessa 4 %. Satakunta tuottaa siten hyvinvointia myös muualle Suomeen.

Satakunnan teollisuuden vienti kohosi viime vuonna 8,5 %, mikä on nopein kasvu sitten vuoden 2011. Valtakunnallisesti vastaava kasvu jäi 8,1 %:iin (Tilastokeskus 2018). Metsäteollisuuden vienti kasvoi Satakunnassa vuoden 2018 aikana 10,7 % (koko maa 7,0 %). Teknologiateollisuudessa kasvua kirjattiin 8,8 % (koko maa 7,1 %). Tämä näkyy Satakunnan aseman selvänä kohenemisena ja Satakunnan talouden vahva vire siis jatkuu.

Satakunnan vientiteollisuus käyttää erityisesti valtateitä 2 ja 8, raideyhteyksiä ja Porin ja Rauman satamia. Suomen hyvinvoinnin takaamiseksi ja yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi Satakuntaan ulottuvia liikenneyhteyksiä on kehitettävä. Vientiteollisuudessa on vahvaa kasvua. Esimerkiksi:

      • Satakunnan kansallisesti merkittävän automaatio- ja robotiikkaklusterin ydinyritysten liikevaihdon kasvu oli 97 %  vuosina 2010-2018 ollen nyt noin 437 M€ vuodessa. Toukokuussa 2019 ulvilalainen Cimcorp julkisti saaneensa Espanjasta 120 milj. euron arvoisen tilauksen (n. 1000 henkilötyövuotta). Yhtiö on juuri laajentanut Pori-Tampere -radan ja valtatien 2 varrella sijaitsevia toimitilojaan.
      • BASFin akkumateriaalitehdas aiotaan rakentaa Harjavallan suurteollisuuspuiston yhteyteen Pori-Tampere -radan ja valtatien 2 läheisyyteen. Toiminta on tarkoitus aloittaa vuonna 2020.
      • Metsä Fibre Oy suunnittelee suurta mäntytukkisahaa Raumalle. Sahan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2022.  Vuosituotanto tulee olemaan n. 750 000 kuutiota sahatavaraa; se tulee sekä raakapuu- että sahatavarakuljetuksina kuormittamaan Satakunnan tie- ja rataverkkoa (mm. VT 8, VT 12,  Rauma-Tampere -rata, alemman asteiset tiet).
      • Telakkayhtiö Rauma Marine Constructionsin (RMC) tilauskanta on kasvanut miljardiin euroon. Kasvu merkitsee olennaista lisäystä erityisesti valtatien 8 kautta toteutettaviin kuljetuksiin.

Lisätietoja:
maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
tilastotiedot aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen 044 711 4350

Satakuntaliiton maakuntahallituksen kokous 3.6.2019
Satakunnan vapaaehtoinen, yhtenäinen sote-valmistelu ei etene nyt – verkostoyhteistyö suosituin toimintamalli

Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntakyselyn vastausten perusteella maakunnan laajuista vapaaehtoista sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäistä valmistelua ei ole nykyisessä tilanteessa mahdollista aloittaa, totesi maakuntahallitus tämän päivän kokouksessaan. Ennen valtakunnallisen sote-valmistelun alkamista maakuntahallitus toivoo kaikille avointa mahdollisuutta liittyä kehittämishankkeisiin. 

Satakunnan kaupungit, kunnat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät suosivat verkostoyhteistyötä Satakunnan vapaaehtoisen sotevalmistelun jatkotoimena. Yhteistyön jatkaminen maakunnallisen verkostotyön kautta sekä yhteisten käytäntöjen juurruttaminen ilman organisaatiouudistusta on suosituin vaihtoehto Satakunnan vapaaehtoisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen jatkovalmistelun pohjaksi; tätä piti yli 80 % vastaajista ensisijaisena vaihtoehtona. Tärkeimmiksi yhteistyön osa-alueiksi katsottiin yhteisten ICT-järjestelmien käyttöönotto ja kehittäminen sekä vanhustenhuollon palvelut. Noin kolmannes vastaajista katsoi Satakunnan sairaanhoitopiirin olevan luontevin alusta yhteisen valmistelun pohjaksi. Vastaajista 70 % on valmis antamaan työpanosta valmisteluun, ja poliittista ohjausryhmää kannatti yli 60 %. Vastauskooste on viestin liitteenä.

Satakuntaliitto toteuttama kysely sotevalmistelun jatkotoimista perustuu Satakunnan maakunta- ja sotevalmistelussa tehtyyn päätökseen valtakunnallisen maakunta- ja soteuudistuksen valmistelun päätyttyä. Kyselyyn vastasivat Satakunnan kaupungit, kunnat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät.

Satakunnan edunvalvonta panostaa saavutettavuuteen, koulutukseen ja kansainvälisyyteen

Satakunnan edunvalvonnan painopisteet ovat uudistuva teollisuus ja sen toimintaedellytysten varmistaminen, osaaminen ja sen kehittäminen Satakunnassa ja maakunnan saavutettavuus sekä henkilö- että tavaraliikenteen näkökulmasta.

Tampere-Satakunta -radan toisen raiteen tarve nostetaan esiin uutena edunvalvonnan kärkenä Satakuntaliiton kesän edunvalvontatapaamisissa erityisesti SuomiAreenassa. Lisääntyvät tuonti-, vienti- ja henkilöliikennemäärät sekä yhteysvälin nopeuttaminen vaativat toisen raideparin rakentamista Tampere-Satakunta -välille.  Muina saavutettavuuden kärkinä ovat muun muassa valtateiden 8 ja 2 kehittäminen sekä Porin ja Rauman satamien toimintaedellytysten kehittäminen.

Satakunnan edunvalvontaa Brysselissä tekee osaltaan West Finland European Office (WFEO). Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan WFEO:n vuoden 2018 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. WFEO:n toiminta on nykytilanteessa yhä tärkeämpää, sillä parhaillaan on menossa seuraavan EU:n ohjelmakauden valmistelu sekä kansallisesti että EU-tasolla.

Maakuntasuunnitelma Satakunta 2050 linjaa tulevaisuuden tavoitteet ja kehittämistoimet

Satakuntalaisten tahtotila maakunnan tulevaisuudestaan kootaan uuteen maakuntasuunnitelmaan Satakunta 2050, ja siitä tulevat käymään ilmi sekä maakunnan tavoiteltu tulevaisuus että pitkäjänteiset kehittämisen suuntaviivat. Maakuntasuunnitelman laadintaprosessiin sisältyy myös monipuolinen vaikutusten arviointi. Satakunnan yhtenäinen viesti tulevaisuuden maakunnasta kytkeytyy myös Satakunnan brändikäsikirjan päivittämiseen. Työprosessi on laajasti osallistava, ja työskentely lähtee aktiivisesti käyntiin syksyllä 2019.

Maakuntajohtajan virkavaali 2016 lainvoimainen

Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä otti virallisesti vastaan virkansa 3.6.2019 alkaen; Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään 2211/2019, että maakuntajohtajan virkavaali 16.12.2016 on lainvoimainen. Aro-Heinilä on työskennellyt virkaa tekevänä (vt.) maakuntajohtajana maaliskuusta 2017 alkaen. 

Maakuntahallitus kohdensi rahoitusta neljälle EAKR-hankkeelle

Smart100Business -hankkeen toteuttaja on Turun yliopisto ja osatoteuttaja Tampereen korkeakoulusäätiö sr. Hankkeen toimenpiteiden avulla pyritään vahvistamaan Satakunnan maakuntaohjelman ja Teollisuuspilotin tavoitteiden toteutumista. Myöntösumma on 347 450 € ja hankkeen toteutusaika on 1.4.2019–28.2.2021.

PeltoAI - Innovatiiviset seurantamenetelmät ja tekoäly ruoka- ja vesitaloudessa -hankkeen toteuttaja on Pyhäjärvi-instituuttisäätiö ja osatoteuttaja Tampereen korkeakoulusäätiö sr. Hanke yhdistää kaksi aiemmin melko erillistä tutkimusaluetta eli ruoka- ja vesisektorin sekä digitaalisen mittauksen ja tekoälyn. Myöntösumma on 283 319 € ja hankkeen toteutusaika on 1.5.2019–31.12.2021.

Kilpailuetua Satakunnan elintarviketeollisuuden ja ruokaketjun laadusta ja laadun hallinnasta - Laatuvesi -hankkeen toteuttaja on Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy ja osatoteuttajat Prizztech Oy, Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr ja Satafood Kehittämisyhdistys ry. Hankkeen tavoitteena on tuottaa Satakunnan elintarviketeollisuudelle työkaluja veden laadun ja määrän kokonaisvaltaiseen hallintaan. Myöntösumma on 245 113 € ja hankkeen toteutusaika on 1.9.2019–31.7.2022.

Hukkalämmöstä hyötyenergiaa -hankkeen toteuttaja on Prizztech Oy. Hankkeen tavoitteena on selvittää Porin seutukunnassa syntyvät isoimmat hukkalämmön lähteet ja niissä tuotetun hukkalämmön kokonaismäärä ja lämpöarvo sekä kartoittaa potentiaalisia hukkalämmön hyötykäyttäjiä ja parhaita teknologioita, menetelmiä ja malliratkaisuja hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen. Myöntösumma on 270 551 € ja hankkeen toteutusaika on 1.8.2019–31.7.2022.

Maakunnan yhteistyöryhmään Timo Pukkila

Maakunnan yhteistyöryhmään (MYR) nimitettiin Satakunnan ELY-keskuksen edustajaksi maaseutuyksikön päällikkö Timo Pukkila eläköityneen Pekka Antilan tilalle.

Lisätiedot:
maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen 044 711 4385

Linkki kokouksen esityslistaan: https://satakunta.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1360

Satakuntaliiton maakuntavaltuuston kokous 17.5.2019
Satakuntaliiton maakuntavaltuusto hyväksyi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2

Satakuntaliiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt energiatuotantoon painottuvan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2. Vaihemaakuntakaavan teemoina ovat; turve, bioenergia, tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt.

Satakunnan vaihemaakuntakaavaa 2 on laadittu laajassa yhteistyössä ministeriöiden, viranomaistahojen, Satakunnan kuntien, naapurimaakuntaliittojen, sidosryhmien ja toimijoiden kanssa. Yhteistyötä on tehty kaikissa kaavan laatimisvaiheissa. Osalliset ovat olleet kaavaprosessin aikana aktiivisia -valmisteluvaiheen aineistosta annettiin satoja mielipiteitä. Kaavaa on esitelty yhteensä seitsemässä kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa.

Voimaan tullessaan Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 yhdessä Satakunnan maakuntakaavan ja Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kanssa on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Lisäksi viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon.

Satakuntaliiton vuoden 2018 toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin

Maakuntavaltuusto hyväksyi tämän päivän kokouksessaan myös Satakuntaliiton vuoden 2018 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Satakunta on elinkeinoprofiililtaan uudistuvan, vastuullisen teollisuuden alue, joka tuottaa väestömääräänsä nähden noin 1,5-kertaisen määrän Suomen ulkomaankaupan arvosta ja teollisuuden työpaikoista. Satakunnassa on Suomen monipuolisimpiin kuuluva teollinen rakenne. Satakunnan talous ja työllisyyskehitys olivat vuoden 2018 ajan selvällä kasvu-uralla, ja tällä hetkellä Satakunnan talouden merkittävä haaste liittyykin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen. Tulevaisuuden osalta Satakuntaliitto valmistautuu olemaan aktiivinen toimija omilla tehtäväalueillaan aluekehitys-, alueidenkäyttö-, edunvalvonta- ja viestintäroolissaan sekä osallistumaan Satakunnan kehittämistoimenpiteisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Satakuntaliiton varsinaisen toiminnan toimintamenot olivat -2,145 Me ja toimintatuotot 2,417 Me. Liiton vastuulla olleen maakuntauudistuksen valmistelun toimintamenot olivat -2,409 Me ja toimintatuotot 2,206 Me. Tilikauden 2018 tulokseksi  muodostui  +59 983 euroa.

Lisätiedot:
vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen 044 711 4385

Linkki kokouksen esityslistaan: https://satakunta.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1251
Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 http://www.satakuntaliitto.fi/vmk2
Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 selvitykset http://www.satakuntaliitto.fi/selvitykset
Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tietopankki http://www.satakuntaliitto.fi/tietopankki_vmk2

Satakunnan kansanedustajat yhdessä maakunnan edunajajina - Kristiina Salonen ryhmän puheenjohtajaksi (10.5.2019)

Satakunnan uudet kansanedustajat kokoontuivat tapaamiseen Satakuntaliiton kanssa eilen Helsingissä. Kansanedustajat valitsivat puheenjohtajakseen kansanedustaja Kristiina Salosen, ja hänen puheenjohtajuuskautensa jatkuu kesään 2020 asti. Salosen kauden jälkeen kansanedustajat valitsevat keskuudestaan uuden puheenjohtajan seuraavaksi vuoden kaudeksi.

Kansanedustajat päättivät kokoontua Satakunnassa kerran kuukaudessa. Näissä tapaamisissa, muun yhteistoiminnan ohella, kansanedustajat keskustelevat ja kuulevat tarkemmin Satakunnan edunajamisen tavoitteista ja yhteistyöstä. Tapaamiset toteutetaan Satakuntaliiton toimesta verkostomaisesti.

Satakunnan kansanedustajilla on suorat, hyvät yhteydet käynnissä oleviin hallitusneuvotteluihin, sillä satakuntalaisia kansanedustajia on mukana eri neuvotteluryhmissä.

Lisätiedot:
kansanedustaja Kristiina Salonen 09 432 3152
vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505

 

Satakunnan vaalipiirin kansanedustajat

Laura Huhtasaari Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Eeva Kalli Keskustan eduskuntaryhmä
Krista Kiuru Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Jari Koskela Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Matias Marttinen Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Jari Myllykoski Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
Kristiina Salonen Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Heidi Viljanen Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Satakunnan kunnat ja sote-kuntayhtymät kokoontuivat keskustelemaan sote-yhteistyömahdollisuuksista (10.5.2019)
 
Satakunnan kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien edustajat kokoontuivat torstai-iltana 9.5. keskustelemaan Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyömahdollisuuksista.
 
− Kansallisen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun lakkauttamisen myötä koimme tärkeäksi koota alueen eri toimijat keskustelemaan Satakunnan vaihtoehdoista, koska uudistuksen lähtökohtana olleet ongelmat ovat edelleen olemassa. Mahdolliset kansalliset linjaukset jatkotyölle saadaan vasta, kun uuden hallituksen toiminta on käynnistynyt, joten on tärkeää keskustella alueellisen yhteistyön vaihtoehdoista, kertoo Asko Aro-Heinilä tilaisuuden taustoista.
 
Torstai-illan tilaisuudessa keskustelu oli vilkasta. Keskustelua herätti erityisesti yhteistyömahdollisuuksien ja kustannusten kasvun hillitsemisen vaihtoehdot. Tilaisuudessa peräänkuulutettiin myös rohkeiden valintojen ja avausten tekemistä.
 
− Sote-uudistuksessa tehdyn valmistelutyön myötä meillä on hyödynnettävissämme paljon arvokasta informaatiota Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta, myös kansallista vertailutietoa. Yksi tärkeimmistä faktoista on, että jos palvelurakennetta ei muuteta eikä yhteistyötä tehdä, nousevat kustannukset tulevat velkaannuttamaan koko maakuntaa, kertoo sote-valmistelun muutosjohtajana toiminut Terttu Nordman.
 
Keskustelutilaisuus toimi pohjana yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiselle. Toukokuun aikana kunnat ja sote-kuntayhtymät käyvät sisäisiä keskusteluja ja kokoavat näkemyksensä hallitusten johdolla.
 
− Satakuntaliitto kokoaa lausunnot siitä, onko Satakunnassa halukkuutta ja valmiutta tiivistää ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Kunnat ja kuntayhtymät antavat sähköisen kyselyn kautta kantansa myös siihen, millaiseen yhteistyöhön he mahdollisesti olisivat valmiita. Kyselyn vastauksia käsitellään 3.6. maakuntahallituksen kokouksessa, jolloin tehdään ensimmäistä analyysia siitä, miten tästä voitaisiin jatkaa, kertaa Aro-Heinilä etenemisvaiheita.
 
Lisätietoja antaa:
Asko Aro-Heinilä, vt. maakuntajohtaja, puh. 050 350 1505
 
 


Satakuntaliiton maakuntahallituksen kokous 18.3.2019
Hallitusohjelmatavoitteena uudistuvaa teollisuutta tukeva pitkäjänteinen ohjelma

Maakuntahallitus hyväksyi tänään kokouksessaan Satakuntaliiton tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan. Satakuntaliiton päätavoite tulevaan hallitusohjelmaan on saada Suomeen kansallinen, monialainen kansainvälistä kilpailukykyä ja uudistumista edistävä pitkäjänteinen teollisuuspoliittinen ohjelma. Alueiden ja elinkeinoelämän edustajien osaaminen tulee ottaa mukaan teollisuuspoliittisen ohjelman laadintaan. Satakunta on uudistuvan teollisuuden maakunta, joka tuottaa asukasmääräänsä suhteutettuna noin 1,5-kertaisen määrän Suomen ulkomaankaupan arvosta ja myös teollisista työpaikoista. Satakunnan teollisuustoimijat luottavat maakuntaan, sillä investointien arvon kasvu on huomattavasti muuta Suomea suurempi. Pitkäjänteinen teollisuuspoliittinen ohjelma tukisi uudistuvan teollisuuden vakautta, kannattavuutta, osaamisen varmistamista, vastuullisuutta ja saavutettavuutta.

Näitä teemoja voidaan tukea eri keinoin. Vakautta ja kannattavuutta voidaan edistää muun muassa verotuksen ja lupapolitiikan pitkäjänteisyydellä ja ennakoitavuudella sekä yliregulaation välttämisellä. Muun muassa ympäristölainsäädännön muutosten ennakointi ja lisääntyvä dialogi toimijoiden välillä on keskeistä. Kehittämistoimien rahoitustarve Satakunnassa vuosina 2019-2020 on 5 M€. 

Osaamisen varmistaminen näyttäytyy muun muassa nopeina muunto- ja täsmätäydennyskoulutuksina sekä sujuvana työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton luvituksena. Satakunnassa tulee painottaa erityisesti teollisuuden uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä muun muassa kehittämällä teknisiin ja liiketoimintaan liittyvää koulutusta sekä Robocoast-osaamiskeskittymää. Kehittämistoimien rahoitustarve Satakunnassa vuosina 2019-2020 on 10 M€. 

Ympäristö, vastuullisuus ja kestävyys -teemassa tulee panostaa erityisesti muun muassa teollisuuden uudistumiseen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen kiertotaloudessa. Satakunnan energiaintensiiviselle teollisuudelle ratkaisut, jotka edistävät resurssitehokkuutta, ovat tärkeitä. Tämä liittyy muun muassa akkuklusterin, ruokaketjun ja off grid -kaasutalouden kehittämiseen. Kehittämistoimien rahoitustarve Satakunnassa vuosina 2019-2020 on 10 M€. 

Saavutettavuus ja logistiikka mahdollistaa teollisuuden kilpailukykyä muun muassa satamien, raide-, lento- ja maantieliikenteen toimintaedellytysten kehittämisellä. Satakunnassa tämä tarkoittaa muun muassa maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelustasosta 21.11.2018 annetun asetuksen toteuttamista; valtatien 8 Eurajoen risteyskohdan, Porin keskustan ja Pori-Rauma-Turku -välin nelikaistaistuksen kehittäminen ja toteuttaminen, valtatien 2 liikennekäytävän kehittäminen ja Pori / Rauma – Tampere – Helsinki –raideliikenteen kehittäminen sekä Porin ja Rauman satamien yhteyksien kehittäminen. Kehittämistoimien rahoitustarve Satakunnassa vuosina 2019-2020 on 40 M€.

Satakunnan edunvalvontakatsauksessa korostettiin saavutettavuuden kehittämistä

Maakuntahallitukselle esiteltiin Satakunnan edunvalvonnan tilannekatsaus. Satakunnan edunvalvonnan kärjet ovat valtatie 8 Turku-Pori, valtatie 2 -liikennekäytävän kehittäminen, kattavat liikenneyhteydet ja perusväylänpito, Porin ja Rauman satamat, Teollisuuden kasvuohjelma, Satakunnan korkeakoulutus, toisen asteen koulutus, ympäristö, kestävä kehitys ja viihtyisyys sekä tunnettuus ja vetovoima (lähde Satakunnan maakuntaohjelma 2018-2021).

Rahoitusta saaneita ja toteutuneita projekteja valtatien 8 kehittämiseen ovat olleet muun muassa Isomäen, Luvian, Hangassuon, Kämpän, Unajan ja Söörmarkun liikennehankkeet sekä Pori-Helsinki -valtatiellä 2 Ulvilan Haistilan liittymän porrastus. Valtatiellä 2 Ulasoori-Laani -välin nelikaistaistuksen suunnittelu on saanut rahoituksen. Pori-Tampere-Helsinki -henkilöraideliikenteen kehittämistyössä on saatu lisäyhteyksiä ja kalusto on uusittu, ja välin matkustajamäärät ovatkin kasvussa (v. 2017 noin 275 000 matkustajaa). Yhteensä vuosina 2012-2019 Satakuntaan on osoitettu valtion kehittämisrahoja noin 130 miljoonaa euroa.

Maakuntahallitus hyväksyi vastineet Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 muistutuksiin

Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti hyväksyä vastineet Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheesta 2 annettuihin muistutuksiin.

Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen 2 aineisto asetettiin julkisesti nähtäville 12.11.-14.12.2018 väliseksi ajaksi. Kaava-aineisto asetettiin nähtäville Satakuntaliiton virastolle, Satakunnan kuntien virastoihin sekä Satakuntaliiton verkkosivuille. Määräaikaan mennessä Satakuntaliittoon toimitettiin 19 muistutusta, joista 6 muistutuksessa todettiin, ettei kaavasta ole huomautettavaa.

Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen 2 aineistoon tehdään muutamia muutoksia muistutuksiin laadittujen vastineiden perusteella. Kaavaehdotuksessa osoitetusta Niinistönsuon turvetuotannon alueesta poistetaan Eurajoen kunnan puoleinen osa. Lisäksi maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön kohdemerkintä poistetaan Karvian Kantissa sijaitsevalta Hautalan tilalta. Muutoin Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 selostusta täydennetään ja tarkistetaan ja aineisto valmistellaan hyväksymistä varten.

Tavoitteena on, että kaava valmistuu kevään aikana ja Satakuntaliiton maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan toukokuussa.

Lisätiedot:
vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen 044 711 4385
Maakuntahallituksen 18.3.2019 kokouksen esityslista

Satakunnan bio- ja kiertotalouden kasvuohjelma on valmistunut
Satakunnasta bio- ja kiertotalouden edelläkävijä (28.2.2019)

Satakunnalla on mahdollisuus olla edelläkävijänä, kun bio- ja kiertotalouden sekä uusiutuvan energian uusia ratkaisuja kokeillaan, testataan ja otetaan käyttöön. Satakunnan bio- ja kiertotalouden kasvuohjelman tarkoituksena on luoda ja vahvistaa edellytyksiä bio- ja kiertotalouden kestävälle kasvulle maakunnassa sekä vahvistaa Satakunnan roolia kansallisesti ja kansainvälisesti bio- ja kiertotalouden osa-alueilla.

Suomen tavoite on edetä johdonmukaisesti kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä (Energia- ja ilmastostrategia 2016). Biokaasun raaka-aineena olevat biomassat ovat kasvavan biotalouden keskiössä, sillä biokaasun tuotanto vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Satakunta on yksi Suomen vahvimpia ruokamaakuntia ja tänne on kehittynyt vahva elintarviketuotannon ja -jalostuksen keskittymä, jossa on runsaasti bio- ja kiertotalouteen perustuvaa kasvupotentiaalia. Teollisuuden sivuvirtojen suuret massat mahdollistavat niiden taloudellisen hyödyntämisen. Kehittämisyhdistys Satafoodin selvityksen mukaan hyödynnettävää massaa syntyy Satakunnassa lähes 800 000 tonnia vuosittain.

Kiertotaloudelle on Satakunnassa vankka osaaminen. Kaikkien tuntema Biolan perustettiin jo vuonna 1974 hyödyntämään broilerintuotannossa syntyvää lantaa. Vuonna 1967 perustetun Honkajoki Oy:n ympärille on muodostunut kierrätykseen pohjautuva teollinen symbioosi, jossa toimii useita yrityksiä. Kiertotalousyritykset ovat vuosien saatossa jatkuvasti kehittäneet toimintaansa uutta osaamista ja tekniikkaa. Nämä ovat Satakunnan vahvoja vientituotteita kuten muun muassa Biolanin tuotteet,  BMH tecnologyn TYRANNOSAURUS® 9900 ja Honkajoki Oy:n Ecopark-kokonaisuudet. Elintarviketeollisuuden sivuvirtoja on saatu hyötykäyttöön runsaasti. Esimerkkinä tästä on Finnamylin toimesta perunan solunesteestä konsentroitu Bio-Kali. Samantyyppisiin hyötykäyttöihin on vielä paljon mahdollisuuksia. Uusia bio- ja kiertotalouden ratkaisuja on tarpeen hakea osaamisen ja toimijoiden rajapinnoilta ja uudenlaisesta yhteistyöstä. 

Satakunnan bio- ja kiertotalouden kasvuohjelmassa kuvataan maakunnan biokiertotalouden tilannekuva sekä tavoitteet vuodelle 2030. Kasvuohjelmassa on määritelty myös ne toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan. Kasvuohjelma on laadittu kattavassa yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Satakunnan maakuntaohjelma 2018-2021 sisältää maakunnan strategiset aluekehittämistavoitteet, joiden tavoitteena on maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen. Maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaisesti kehittämistoimenpiteillä tavoitellaan satakuntalaisille maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa tekemistä yhteisössämme esimerkiksi yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Elinkeinoelämän menestystä edistetään vahvistamalla maakunnan tukijalkoja ja kasvua mahdollistavia aloja; uudistuvaa teollisuutta, energia-alaa ja elintarvikeketjua, bio- ja kiertotaloutta sekä sinistä kasvua. Lisäksi tavoitteena on satakuntalaisten palvelujen turvaaminen, hyvinvoinnin edistäminen, turvallisuuden tunteen kasvattaminen sekä maakunnan vetovoiman ja saavutettavuuden parantaminen.

Maakuntaohjelman keskeisille kehittämisteemoille laaditaan kasvuohjelmat yhteisen tahtotilan ja osaamisprofiilin vahvistamiseksi. Bio- ja kiertotalouden kasvun edistäminen ja kilpailukykyisen toimintaympäristön edistäminen edellyttää toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista sekä osaamisen kehittämistä. Luonnonvarojen vastuullisella ja innovatiivisella käyttämisellä voidaan vahvistaa alue- ja paikallistaloutta, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä työpaikkoja.

Satakunnan bio- ja kiertotalouden kasvuohjelma 2019

Lisätiedot:
vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen 044 711 4360
koordinaattori Sari Uoti 044 711 4341 
http://www.satakuntaliitto.fi/satakunnan-bio-ja-kiertotalouden-kasvuohjelma

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous
EU-ohjelmakauden 2021-2027 valmistelu käyntiin (27.2.2019)

Suomen rahoituksen saanto kasvaa uudella ohjelmakaudella 2021-2027 vajaat 100 miljoonaa euroa verrattuna käynnissä olevaan ohjelmakauteen. Suomen saama kokonaistuki on 1,6 miljardia euroa, joka kohdennetaan rakennerahasto-ohjelman sekä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelman toteuttamiseen. Koko EU:n tasolla koheesiopolitiikan määrärahat pienenevät noin 10 %, joten Suomen saamaa osuutta voidaan pitää pienenä voittona.

Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa tänään Porissa käsiteltiin muun muassa Euroopan unionin tulevan ohjelmakauden valmistelua ja sen aikataulutusta. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) johtaa ohjelmatyön valmistelua Suomessa. Tämän lisäksi uuden ohjelmakauden valmistelua tehdään alueilla ja maakunnissa. Euroopan unionin komissio antoi jo viime vuonna ehdotuksen ns. monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2021-2027. Tämän ehdotuksen pohjana on käytetty vuosiin 2014-2016 pohjautuvia työllisyys-, BKT- ynnä muita -kriteereitä. Suomen kannalta kyseiset vuodet ja tarkastelun pohjana olleet kriteerit ovat olleet edullisia. Sen vuoksi Suomen saanto näiden kriteerien valossa olisi noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvalla ohjelmakaudella. Kokonaissaanto Suomelle on yhteensä 1,6 miljardia euroa. Suomen tavoitteena on varmistaa koheesiopolitiikan rahoituksen jatkuminen riittävällä tasolla kaikilla alueilla ja koheesiopolitiikan painopisteen siirtäminen entisestään EU:n kilpailukykyä ja eurooppalaisia arvoja tukevaan suuntaan.

TEM on käynnistänyt valmistelun ohjekirjeellä, joka on toimitettu maakuntiin 19.2.2019. TEM pyytää alueita ja ministeriöitä tekemään ehdotuksia tavoitteiksi sekä sisällöllisiksi painopisteiksi. Lisäksi pyydetään ehdotuksia seurattavista indikaattoreista ja kohderyhmistä, jotka tulisivat olemaan tuen piirissä. Vastauksia alueiden valmistelusta pyydetään toimittamaan 15.4.2019 mennessä.

Vireillä oleva Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 keskittyy energian tuotantoon tukien ilmasto- ja energiastrategian visiota

Satakuntaliitossa vireillä olevan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 teemana on energiatuotanto; se käsittelee turvetuotantoa, bioenergiaa ja mahdollisesti tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotantoa. Vaihemaakuntakaavan 2 ensimmäinen ehdotusvaihe oli vuoden 2018 alussa, jolloin aineisto lähetettiin lausuntokierrokselle. Nähtävilläoloaikana 12.11.-14.12.2018 on järjestetty lisäksi kolme seudullista yleisötilaisuutta. Alustavana tavoitteena on saada Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2019 aikana.

Lisätiedot:
MYR:n puheenjohtaja Satu Pietilä 0400 608 289
vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen 044 711 4360
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg 050 569 6 818
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista 27.2.2019  

Tervetuloa osallistumaan Satakunnan merialuesuunnitteluun!
Yhteinen meremme. Mitkä paikat ovat sinulle merkityksellisiä?

Satakuntaliitto valmistelee parhaillaan merialuesuunnitelmaa yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa yhteiselle 'Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnittelualueelle'. Tavoitteena on sekä merellisten elinkeinojen tukeminen että meren hyvän tilan saavuttaminen ja säilyttäminen.

Suunnittelussa tunnistetaan meri- ja rannikkoalueen käyttäjien ja toimijoiden tarpeita ja näkemyksiä, sekä pyritään yhteensovittamaan eri toimintoja. Meri ja rannikkoalue tarjoavat paikan muun muassa virkistykselle, matkailulle, kalastukselle, kalankasvatukselle, energiantuotannolle, teollisuudelle ja kuljetuksille.

Satakunnan merialuesuunnittelun puolesta on avattu karttakysely, johon pyydetään merkitsemään meri- ja rannikkoalueen merkityksellisiä paikkoja ammatin harjoittamisen, vapaa-ajan tai luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta. Linkki kyselyyn on tässä: https://app.maptionnaire.com/fi/5348/

Toivottavasti löydätte aikaa vastata kyselyyn. Vastaaminen tapahtuu anonyymisti, eikä yksittäistä vastaajaa voi erottaa vastausaineistosta. Koostamme vastauksista karttoja, jotta saamme käsityksen meren ja rannikkoalueen käyttäjille merkityksellisistä paikoista Satakunnassa. Kerättyä tietoa käytämme tukemaan alueemme kestävää merialuesuunnittelua.

Julkaistavat kartat merialueen merkityksellisistä paikoista ovat nähtävillä 9. päivä toukokuuta Meremme tähden -tapahtumassa Raumalla, jolloin pidetään kaikille avoin merialuesuunnittelun miniseminaari “Yhteinen meri, yhteinen tulevaisuus” klo 16-18 osoitteessa Suojantie 2, Rauma (SAMK:n Merimäen kampus). Tervetuloa paikan päälle kuulemaan ajankohtaista merialuesuunnittelusta, sekä tutustumaan merialueemme käyttöön!

Kutsua ja linkkiä kyselyyn voi levittää vapaasti eteenpäin aiheesta kiinnostuneille henkilöille.

Lisätietoja:
maakuntainsinööri Anne Nummela 044 711 4317
projektisuunnittelija Pan Baltic Scope Mari Pohja-Mykrä 044 711 4320
http://www.panbalticscope.eu/
http://www.satakuntaliitto.fi/merialuesuunnittelu

 

 

Satakuntaliiton maakuntahallituksen kokous 11.2.2019
Pitkäjänteinen teollisuuspoliittinen ohjelma Satakuntaliiton hallitusohjelmatavoitteena

Maakuntahallitus hyväksyi tänään kokouksessaan Satakuntaliiton tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan. Satakuntaliiton päätavoite on saada Suomelle kansainvälistä kilpailukykyä ja uudistumista edistävä teollisuuspoliittinen ohjelma. Ohjelmalla osoitetaan Suomen yhteiskunnallinen vakaus ja yhteiskunnan pitkäjänteisyys niin verotus- ja lupapolitiikankin suhteen, parannetaan tuottavuutta, varmistetaan osaamista sekä parannetaan saavutettavuutta ja teollisuuden yleisiä toimintaedellytyksiä. Vienti- ja kasvuyrityksille on merkittävää myös koulutus- ja innovaatioympäristöjen sekä saavutettavuuden, viihtyisyyden ja kumppanuuksien kehittäminen. Kansallisten ja EU-säädösten laadintaprosessissa ja soveltamisessa on huomioitava Suomen teollisuuden kilpailukyky ja vältettävä yliregulaatiota ja sen tuomia kustannuksia. Teollisuuspoliittinen ohjelma on luotava kattavassa yhteistyössä alueiden ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Satakunta on uudistuvan teollisuuden maakunta, joka tuottaa asukasmääräänsä suhteutettuna noin 1,5-kertaisen määrän Suomen ulkomaankaupan arvosta ja myös teollisista työpaikoista.

Rahoitusta kolmelle hankkeelle

Maakuntahallitus puolsi kolmea EAKR-hanketta ja hylkäsi yhden AIKO-hankehakemuksen.

SataDiLogis-hankkeen tavoitteina ovat kuljetuslogistiikan turvallisuuden ja elinkeinotoiminnan edellytysten parantaminen Satakunnassa maakunnan rajat ylittävän T&K&I-yhteistyön pohjalta hyödyntäen pelillistämistä, digitalisaatiota, automatisaatiota ja tekoälyä. Toteuttamisaika on 1.1.2019–31.12.2021. Toteuttaja on Turun yliopisto ja osatoteuttajat ovat Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiö ja Tampereen korkeakoulusäätiö sr. Myönnetty EAKR-rahoitus on 415 859 €.

Elintarviketeollisuuden kiertotalousinnovaatioympäristö ja kestävä uudistuminen – Innokierto -hankkeen päätavoitteena on vahvistaa pk-yritysten innovointitoimintaa ja uudistumiskykyä ja samalla kehittää satakuntalaisen elintarviketeollisuuden yritysten energia- ja materiaalitehokkuutta ja siten parantaa kilpailukykyä murroksessa olevilla elintarvikemarkkinoilla. Toteuttamisaika on 1.2.2019–30.9.2021. Toteuttaja on Satafood Kehittämisyhdistys ry. Myönnetty EAKR-rahoitus on 175 000 €.

I9 elements of innovation -hankkeen tavoitteena on kehittää satakuntalaista innovaatioympäristöä ja -infrastruktuuria sekä yritysten innovaatiokyvykkyyttä. Toteuttamisaika on 1.1.2019 – 31.12.2021. Toteuttaja on Prizztech Oy ja osatoteuttaja Satakunnan kauppakamari. Myönnetty EAKR-rahoitus on 370 332 €.

Rahoitusta ei myönnetty Terveysdatasta hyvinvointipalveluja -hankkeelle aiemmin uutisoidusta poiketen. Pahoittelemme virhettä.

Nimeämisiä CPMR:ään ja MYR:iin

Maakuntahallitus nimesi Satakuntaliiton osallistujat Conference of Peripheral Maritime Regions (CPMR):n työryhmiin. Core Group -työryhmän Koheesio- ja aluepolitiikka -ryhmään osallistuu Harri Kivenmaa. Itämeri-komission (BSC) työryhmiin osallistuvat edustajat seuraavasti: Saavutettavuus ja liikenne Juha Vasama, Meripolitiikka Matias Marttinen ja Uusiutuva energia ja ilmasto Vesa Jalonen.

Maakunnan yhteistyöryhmään (MYR) nimettiin Tanja Jussila STTK:n varajäseneksi Erja Mäkeläisen tilalle.

Satakunnan maakunnan ICT-kokonaisuutta rakennetaan

Satakunnan ICT-muutosohjelman tavoitteena ovat muun muassa tiedolla johtamisen kehittäminen, yhteen toimivat järjestelmät maakunnassa ja valtion kanssa sekä työn sujuvoittaminen. Suunnitelmassa otetaan käyttöön kansallisia palveluita ja yhdistetään eri toimijoiden nykyisiä järjestelmiä sekä rakennetaan kokonaisvaltainen tietoverkkojärjestelmä. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan ICT-hankekokonaisuuden, joka on valtion rahoittama ja Satakunnan maakuntauudistuksen toteuttama.

Lisätiedot:
vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen 044 711 4385
Maakuntahallituksen 11.2.2019 kokouksen esityslista

 

 

Tilaa Satakunnan maakuntalippu - Satakunnan lipun liputuspäivä on 11.10. (23.1.2019)
 
Otson päivä 11. lokakuuta on Satakunnan maakuntalipun päivä. Liputuspäivällä juhlistetaan sekä satakuntalaisuutta että Satakunnan symbolisia ja vahvoja karhutunnuksia. Otson päivä 11.10. on upea päivä liputukseen, mutta Satakunnan maakunnan lippua voi käyttää kuten Suomen lippuakin eri tilanteissa ja maakuntahengen nostamiseen.
 
Satakunnan maakuntalippua on mahdollista tilata yhteistilauksella kuntiin, koteihin, yhteisöille Suomessa tai maailmalla. Tilaukset pyydetään keskitetysti Satakuntaliittoon 29.3.2019 mennessä verkkolomakkeen http://www.satakuntaliitto.fi/maakuntalipputilaus kautta. Voit myös ottaa yhteyttä Ulla Koivulaan (050 528 4856, etunimi.sukunimi (a) satakunta.fi). on sitova. Liput toimitetaan asiakkaille noin 24.4.
 
Lipun hinta määräytyy sen mukaan, montako lippua kutakin kokoa yhteistilauksen mukaisesti tehdään – lisätietoa hankinnasta ja hinnoista linkissä http://www.satakuntaliitto.fi/maakuntalipputilaus
• lipun koko 163x100 cm (noin 6 metrin lipputankoon), hinta välillä 53,32 - 32,24 €
• lipun koko 245x150 cm (noin 9 metrin lipputankoon), hinta välillä 106,64 - 48,98 €
• lipun koko 327x200 cm (noin 12 metrin lipputankoon), hinta välillä 184,76 - 99,20 €
 
Suositus on, että maakuntalipulla liputtamiseen sovelletaan samoja ohjeita kuin Suomen lipulla liputtamiseen. Ohjeistukset koskevat liputusaikoja: lippu nostetaan salkoon aamulla kello 8 ja lasketaan auringon laskiessa tai kesällä viimeistään kello 21. Lisäksi noudatetaan lippujen arvojärjestyksestä annettuja ohjeita, eli milloin liputetaan sekä maakuntalipulla että Suomen lipulla, tulee Suomen lippu asettaa arvokkaimpaan asemaan.
Lisätiedot:
markkinointisihteeri Ulla Koivula, 050 528 4856, etunimi.sukunimi (a) satakunta.fi

Satakunnan Bio- ja kiertotalouden kasvuohjelma kommenteille (21.1.2019)

Satakunnan maakuntaohjelman 2018-2021 Puhdasta elinvoimaa -toimintalinjan kehittämisteemana on bio- ja kiertotalous. Tavoitteena on luoda ja vahvistaa edellytyksiä bio- ja kiertotalouden kestävälle kasvulle maakunnassa sekä vahvistaa Satakunnan roolia kansallisesti ja kansainvälisesti bio- ja kiertotalouden osa-alueilla. Bio- ja kiertotaloudelle on valmisteltu maakunnallinen kasvuohjelma, jonka tausta-aineistoksi on laadittu selvitykset kiertotalouden symbiooseista, elintarviketeollisuuden sivuvirroista sekä ravinteiden kierrätyksen edistämisestä.   Ohjelmaluonnos on kommentoitavissa 31.1.2019 asti osoitteessa https://my.surveypal.com/Bio--ja-kiertotalouden-kasvuohjelman-luonnos_kommentointi

Bio- ja kiertotalouden kasvuohjelma julkistetaan yhdessä Prizztechin laatiman Satakunnan kaasutaloussuunnitelman kanssa Satakunta ilmastotalkoissa -kaasutalousseminaarissa maanantaina 4.2.2019 (paikka: Länsirannikon Koulutus Oy Winnova, auditorio Wälkky, Tiedepuisto 3, Pori - karttalinkki). Tutustu seminaarin ohjelmaan ja ilmoittaudu tästä https://www.lyyti.fi/reg/Satakunta_ilmastotalkoissa_kaasutalousseminaari_5920

Lisätiedot:
Satakunnan bio- ja kiertotalouden kasvuohjelman koordinaattori Sari Uoti
+358 44 711 4341, sari.uoti satakunta.fi

Satakuntaliiton maakuntahallituksen kokous 18.1.2019
Satakuntaliiton EAKR-rahoitusta kohdennettiin noin 3,3 miljoonaa euroa

Maakuntahallitus kohdensi tänään EAKR-rahoitusta kahdeksalle hankekokonaisuudelle noin 3,3 miljoonaa euroa; hankkeet on esitelty alla. Maaliskuun 4. päivä asti auki olevassa Satakuntaliiton EAKR-haussa on jaossa 1,2 M€. Kuluneella ohjelmakaudella on Satakuntaliitosta jaettu noin 18,5 M€ yhteensä noin 70 hankkeeseen.

Satakunta DigiHealth -hankkeessa luodaan digitaalisten palveluiden ja hyvinvointiteknologian osaamiseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyvä ekosysteemi. Ekosysteemi muodostuu laajasta toimijaverkostosta sekä työkalupakista, joka tarjoaa monipuolisesti vaihtoehtoja uusien digi- ja teknologiainnovaatioiden suunnitteluun, testaamiseen, kehittämiseen ja palvelumuotoiluun. Hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2019–31.12.2021. Toteuttaja on Prizztech Oy ja osatoteuttajat ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen korkeakoulusäätiö sr, Satakunnan koulutuskuntayhtymä ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Myönnetty rahoitus on 900 000 €.

Kumppanuusakatemia -hankkeen tavoitteena on kehittää ikäihmisten kanssa työskentelevien tahojen kumppanuus- ja verkosto-osaamista sekä lisätä ymmärrystä asiakaslähtöisyyden merkityksestä palveluiden kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena on edistää yksityisen ja kolmannen sektorin integrointia osaksi ikäihmisten monitoimijaverkostoa. Lisäksi hankkeessa kehitetään sähköinen alusta (työnimi KumppanuusAkatemia) ikäihmisten hoitoon osallistuvien tahojen verkottamiseen ja verkosto-osaamisen kehittämiseen. Hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2019–28.2.2021. Toteuttaja on Turun yliopisto. Myönnetty rahoitus on 382 592 €.

Tulevaisuuden sairaala innovaatioalustana -hankkeen tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden sairaalan avoin innovaatioalusta, digitaalinen palvelujärjestelmä, toimintamalli ja hyvät käytänteet. Innovaatioalustassa pilotoidaan, kokeillaan, testataan ja demonstroidaan digitaalisen palvelujärjestelmän komponentteja kliinisessä ympäristössä. Hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2019 – 31.12.2021. Toteuttaja on Satakunnan ammattikorkeakoulu. Myönnetty rahoitus on 571 800 €.

Kriittisten kierrätysmetallien koetehdas-konsepti -hankkeen tavoitteena on kehittää Satakuntaan osaamiskeskittymää, vetovoimaista kehitysympäristöä ja toimintatapaa – kriittisten kierrätysmetallien koetehdas-konseptia. Osaamiskeskittymä valmistautuu vastaamaan täyssähköisen yhteiskunnan mukanaan tuomiin värimetalliklusterin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2019 – 31.12.2021. Toteuttaja on Prizztech Oy. Myönnetty rahoitus on 441 357 €.

Vähemmällä enemmän - kohti kiinteistöjen energiaminimiä (Kiemi) -hankkeen tavoitteena on parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta löytämällä kunkin kiinteistön käyttötarkoitukseen sopiva ”energiaminimi”. Hankkeessa keskitytään erityisesti vanhempaan kiinteistökantaan, joka on energiatehokkuudeltaan heikko ja jossa on suuri energiansäästöpotentiaali. Hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2019 – 31.12.2021. Toteuttaja on TTY-säätiö. Myönnetty rahoitus on 408 345 €.

Älykkäästi sähköistyvä Satakunta - älysähkö -hankkeen (investointi ja kehittäminen) tavoitteena on vastata työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmän visioimiin sähköjärjestelmien haasteisiin. Työryhmän mukaan älykkään sähköjärjestelmän tulee huomioida teknologian, laitteiden, tiedonhallinnan lisäksi asiakkaiden, sähkömarkkinoiden, liiketoimintamallien sekä lainsäädännön näkökulmat. Hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2019–31.12.2021. Toteuttaja on Satakunnan ammattikorkeakoulu. Myönnetty rahoitus on 245 552 € ja 17 700 €.

ISTLAB - Intelligent Shipping Technology Test Laboratory -hankkeen lähtökohtana on merenkulun yleinen digitalisaation, automaation ja autonomian lisääntyminen. Älykkäät väylät, älykkäät satamat, etäluotsaus ja etäohjattavien ja miehittämättömien laivojen asteittainen käyttöönotto, merkitsevät teknologista murrosta, jonka ennustetaan aiheuttavan lähivuosina ja vuosikymmeninä mullistuksen koko meriklusteriin. Hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2019–31.12.2021. Toteuttaja on Satakunnan ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Maanmittauslaitos, Paikkatietokeskus ja Ilmatieteenlaitos. Myönnetty rahoitus on 347 949 €.

Skills4Growth: Sinisen ja vihreän kasvun edellyttämän osaamisen kehittäminen kansainvälisillä koulutushankkeilla -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Satakunnan kansainvälisiä verkostoja ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa sinisen ja vihreän kasvun edellyttämän osaamisen kehittämiseksi eurooppalaisessa yhteistyössä. Hankkeen toteuttamisaika on 1.3.2019–31.5.2020. Toteuttaja on Satakunnan ammattikorkeakoulu. Myönnetty rahoitus on 20 570 €.

Maakuntahallitukselle esiteltiin Satakunnan kaasutaloussuunnitelma 2025 sekä Satakunnan bio- ja kiertotalouden kasvuohjelmaa. Kaasutaloussuunnitelma julkistetaan 4.2. Satakunta ilmastotalkoissa -kaasutalousseminaarissa; suunnitelma on valmisteltu maakunnallisessa yhteistyössä ja se antaa kattavan kuvauksen kaasutalouden eri vaiheista alkaen globaalista kaasutaloudesta ja päätyen Satakunnan konkreettisiin toimenpiteisiin.  Molemmat linkittyvät vahvasti Satakunnan maakuntaohjelmaan ja erityisesti sen kehittämisteemaan energia. Lisäksi maakuntahallitus kuuli valmistuneen SustainBaltic-hankkeen tuloksista.  Satakunnan alueelle laaditut kaksi rannikkoaluesuunnitelmaa käsittelevät sekä meri- ja rannikkomatkailun kehittämistä että ekosysteemipohjaisen suunnittelun periaatteiden soveltamista Kokemäenjokilaakson maankäytön ja vesienhoidon suunnitteluun. Toteutetut suunnitelmat edistävät kestävän hoidon ja käytön suunnittelua Satakunnan rannikkoalueella ja niitä hyödynnetään edelleen muun muassa Satakunnan maakuntakaavan sekä merialuesuunnittelun lähtötietoina.

Maakuntakaavatoimikuntaan nimettiin Nina Väkeväinen Mari Ervelän tilalle. Maakunnan yhteistyöryhmän varajäseneksi nimettiin Sirkka Mantere Veli-Matti Kauppisen tilalle. Maakuntahallituksen edustajaksi Valtakunnallisille kotiseutupäiville nimettiin Jari Pajukoski.

Lisätiedot:
vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen 044 711 4385
Maakuntahallituksen 18.1.2019 kokouksen esityslista

http://www.satakuntaliitto.fi/eakr-haku-432019-asti

http://www.satakuntaliitto.fi/satakunnan-bio-ja-kiertotalouden-kasvuohjelma-hanke

http://www.satakuntaliitto.fi/sustain-baltic

Suomi tarvitsee Satakunnan – uusiutuva teollisuus kehityksen ytimessä (11.1.2019)

Satakunta lukuina -tietopaketti (PowerPoint 45 Mb) on sisältää runsaasti infograafeja maakunnan kehityksestä sekä tietoa alueen elinkeinoelämästä. Sisältö kuvaa Satakunnan toimintaympäristöä; tarjolla on infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta. Tiedot on päivitetty joulukuussa 2018.

Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan ns. positiivinen rakennemuutos näkyy jo Satakunnan reaalisen arvonlisäyksen voimakkaana kasvuna, jota kertyi 5,6 %, kun koko maassa keskimäärin jäätiin noin puoleen siitä (3,0 %). Eri toimialoittain tarkasteltuna reaalinen arvonlisäys kohosi ripeästi erityisesti tuotannossa (Satakunta 13,3 % - Suomi 6,1 %) ja palveluissakin jonkin verran (Satakunta 1,3 % - Suomi 1,9 %). Vienti tuo työtä Satakuntaan, sillä maakunnan avoimuusindeksi eli koko teollisuuden vienti suhteessa bruttokansantuotteeseen on maan korkeimpia eli 50 % (koko Suomi 34 %). Satakunnan viennin arvo (5,2 %) on noin 1,5-kertainen väestömäärämme nähden. Teollisuuden viennin arvon kasvu 2010-2017 on ollut Satakunnassa koko maata parempaa eli 31 % (Suomi 18 %). Satakunnan osuus erityisesti Suomen teollisuuden työpaikoista (5,6 %), bruttoarvosta (5,9 %) ja toimipaikoista (5,9 %) on korkea. Teollisuus myös uskoo tulevaisuuteen ja Satakuntaan, sillä investointien arvon kasvu vuosina 2010-2016 on ollut korkeaa eli 27 % (koko Suomi 14 %). Investoinnit Satakunnan uudistuvaan, vastuulliseen ja vahvaan teollisuuteen tuottavat hyvinvointia koko Suomelle toiminnasta syntyvän vientiylijäämän myötä. Suomi todellakin tarvitsee Satakunnan.

Satakunnan nousutrendejä 2010-luvulla ovat olleet automaatio- ja robotiikkaklusteri (liikevaihdon kasvu 2010-2017: 60,2 %), elintarviketeollisuus (30,2 %), liike-elämän palvelut (25,2 %), sähkö- ja elektroniikkateollisuus (22,2 %) ja majoitus- ja ravitsemistoiminta (21,8 %).

Satamittarin sivulta http://www.satamittari.fi/Linkkejä löytyvät yllämainitut ajantasaiset infograafit kokonaisuudessaan sekä muuta tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa Satakunnasta.

Lisätietoa:
aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen
044 711 4350, etunimi.sukunimi (a) satakunta.fi

Vuoden 2018 Satakunta-palkittavat ovat Riku Räsänen, Satakunnan yhteisökeskus, Samu Lahti ja Pentti Ala-Luopa (4.1.2019)

Satakunnan vuodenvaihteen juhla järjestettiin perjantaina 4.1.2019 kuudetta kertaa, tällä kertaa yhteistyössä Eurajoen kunnan kanssa. Ohjelmassa oli muun muassa huomionosoitusten jakaminen: Satakunta-mitalit, Satakunnan aluesuunnittelumitali sekä Nuori satakuntalainen -palkinto. Vuoden 2018 Satakunta-tunnustukset myönnettiin seuraavasti:

Satakunta-mitali myönnetään tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi. Yksityishenkilölle myönnettävä mitali on hopeinen ja yhteisölle myönnettävä mitali on pronssinen.  Satakunta-mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Matti Kava. Mitalin etupuoli kuvaa satakuntalaista joenrantapeltoa ja symbolisoi maakunnan hengenviljelyä ja kulttuuria. Mitalin kääntöpuoli kuvaa Satakunnan teollista kehitystä ja symbolisoi yhteishengen voimaa ja merkitystä. Hopeinen Satakunta-mitali myönnettiin Riku Räsäselle. Hän on ollut aktiivinen ja tuottelias Rauman ja Satakunnan alueen kulttuurielämän kehittäjä ja innovoija. Räsänen löysi oman alansa tapahtumatuottamisesta ja Rauman kehittämisestä sitä kautta. Räsäsen menestystarina osoittaa, miten intohimo, luovuus ja vaikuttavuus syntyvät oman alan löytämisen myötä. Raumanmeren Juhannus on tapahtumana tunnettu kautta Suomen ja Poroholma on kehittynyt viiden tähden lomakeskukseksi. Räsänen on mukana usean raumalaisen ravintolan, Unajan viihdepuiston ja elokuvateatterin toiminnassa. Yhden henkilön liikemiestaidoilla ja rakkaudella omaan kaupunkiinsa hän on Rauman elinkeinoelämän merkittävä tekijä. Räsäselle on tärkeää myös hyväntekeminen yhteisössään ja yhteisöllisesti. Sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämistä Räsänen on toteuttanut tukemalla monipuolisesti yhdistystoimintaa ja ollut perustamassa muun muassa Aito Fiilis ry:tä. Riku Räsäsen liiketoiminnan ja sosiaalisen toiminnan perustana on hyvän tuottaminen ihmisille ja yhteisölle.

Pronssinen Satakunta-mitali myönnettiin Satakunnan yhteisökeskukselle. Yhteisökeskus edistää järjestöjen välistä yhteistyötä, suunnittelee ja toteuttaa niille koulutustoimintaa, koordinoi kokemustoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan organisointia Satakunnassa, tarjoaa avoimen kohtaamispaikan sekä kehittää eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Yhteisökeskus on ollut aktiivinen toimija maakuntauudistuksen valmistelussa ja se koordinoi hanketta, jossa järjestöjen toiminta integroidaan luontevaksi ja näkyväksi osaksi uudistuvia maakuntia ja kuntien hyvinvoinnin palvelurakenteita. Kattavassa yhteistyössä etsitään ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen uusia ratkaisuja, kehitetään niiden rahoituspohjaa ja rakennetaan tiivistä yhteistyötä järjestöjen välillä.

Nuori satakuntalainen -palkinto myönnetään 13 – 29 -vuotiaalle yksityishenkilölle tai nuorelle yhteisölle. Kriteerinä on taiteeseen, kulttuuriin, liikuntaan, opiskeluun, työelämään tai muuhun kunnostautumiseen liittyvä teko, jolla on ollut paikallista tai laajempaa merkitystä. Nuori satakuntalainen -palkinto on 1 000 euroa. Nuori satakuntalainen -palkinto myönnettiin Samu Lahdelle. Hän sijoittui kolmanneksi automaatioasennuksessa EuroSkills-kisoissa eli ammattitaidon Euroopan mestaruuskisoissa Budapestissa syksyllä 2018. Kisoissa oli mukana yli 500 nuorta osaajaa Euroopan 28:sta maasta; Suomea edusti 25 kilpailijaa. Vuonna 2017 Lahti sijoittui kolmannelletoista sijalle WorldSkills-kisoissa Abu Dhabissa. Huittislaistaustainen Lahti valmistui vuonna 2015 Sataedun Kokemäen toimipisteestä. Tällä hetkellä Lahti opiskelee sähkö- ja automaatiotekniikkaa Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Satakunnan aluesuunnittelumitali myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka valtakunnallisella, maakunnallisella, seudullisella tai paikallisella tasolla on tehnyt sellaista tunnustusta ansaitsevaa työtä tai toimintaa, jolla on katsottava olevan erityistä merkitystä Satakunnan tai sen osan alueellisessa kehittymisessä. Mitalin on suunnitellut satakuntalainen kuvanveistäjä Kauko Räike. Mitalin etupuolella on sanat 'Aluesuunnittelua Satakunnan hyväksi' sekä aluesuunnittelua kuvaava logo.  Kääntöpuolen kartta-aihe, talot ja pellot, ilmentävät varhaisinta aluesuunnittelua, sarkajakoa. Aihetta ympäröivät sanat 'Ihminen, ympäristö, tulevaisuus'. Satakunnan aluesuunnittelumitali myönnettiin Pentti Ala-Luopalle. Hän toimi Merikarvian kunnanjohtajana 29 vuotta. Kunnanjohtajana Ala-Luopa oli vastuussa kunnan kaavoituksesta esitellen kaavat kunnanhallitukselle. Työssä hänellä oli tukenaan rakennustarkastaja ja rakennusmestari, ja kaavat laadittiin pääosin konsulttien toimesta. Merikarvian kunnan olemassa oleviin vahvuuksiin panostaminen on edellyttänyt pitkäjänteistä panostamista alueidenkäytön suunnitteluun. Ala-Luopa on ollut osana Merikarvian kunnan kehittämistä edistänyt tulevaisuuteen tähtäävää kaavoitusta. Hän on ollut aktiivisesti yhteydessä sekä asukkaisiin, viranomaisiin ja alueellisiin viranomaisiin. Meri ja merellinen ilmapiiri, Merikarvianjoen olemassaolo, yhteistyön merkitys sekä tulevaisuudenusko ovat näkyneet useissa kaavoitushankkeissa.

Aiempina vuosina kutsuvierasjuhlan järjestäjinä Satakuntaliiton kanssa ovat olleet Huittisten kaupunki, Nakkilan kunta, Ulvilan kaupunki, Kankaanpään kaupunki ja Merikarvian kunta.

Lisätiedot palkittavista:
vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen 044 711 4385

Lisätiedot juhlasta:
sihteeri Pirjo Mäntylä 044 711 4311

 

Satakunnan maakuntavaltuuston kokous 14.12.2018
Satakuntaliiton talousarvio- ja taloussuunnitelma hyväksyttiin - Otson päivästä 11.10. Satakunnan maakuntalipun päivä

Maakuntavaltuusto hyväksyi tämän päivän kokouksessaan Satakuntaliiton vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2019-2021. Uusi EU-ohjelmakausi tulee työllistämään Satakuntaliittoa aluekehittämisen ja rahoittamisen teemoissa. Edunvalvontatyö kaikkineen, muun muassa liikennejärjestelmätyö ja uuteen hallitusohjelmaan vaikuttaminen, tulee olemaan merkittävä osa Satakuntaliiton toimintaa myös vuonna 2019. Satakunnan vetovoima- ja brändityötä tehdään edelleen Satakuntaliiton omana toimintana sekä yhteistyössä sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa; omatoimisista markkinoinnin tapahtumatuotannoista siirrytään osallistumaan maakunnan vetovoimatyöhön muiden toimijoiden kumppanina. Kaikkea työtä edistetään Satakunnan maakuntaohjelman 2018-2021 teemojen myötä. Kuntien maksuosuudet pysyvät ennallaan. Kokouksessa annettiin katsaukset Satakunnan aluekehityksen tilannekuvaraportista, merialuesuunnittelusta, Satakunnan vaihemaakuntakaavasta 2 sekä maakunta- ja soteuudistuksesta. Raportteihin voi tutustua maakuntavaltuuston 14.12.2018 kokouksen esityslistalta. Maakuntavaltuusto kiitti Satakuntaliittoa ja sen henkilöstöä hyvästä työstä kuluneena vuonna ja erityisesti edunvalvontaan, vaikuttavuuteen ja saavutettavuuden edistämiseen liittyen.

Satakunnan maakuntalippu saa oman liputuspäivänsä Otson päivästä 11.10.; näin hyväksyi maakuntavaltuusto tämän päivän kokouksessaan. Maakuntalipun omalla päivällä juhlistetaan satakuntalaisuutta ja Satakuntaa. Liputukseen kannustetaan sekä yksityishenkilöitä että yhteisöjä. Liputuksen voi tehdä joko Satakunnan maakuntalipulla tai Suomen lipulla. Satakunnan maakuntalipun tilaukseen liittyen voi olla yhteydessä Satakuntaliittoon, jonka kautta tehdään yhteistilaus Satakunnan lipuista.

Jämijärven edustajaksi maakuntavaltuustoon nimettiin Timo Sorvali Anne Kujansuun tilalle. Maakuntahallituksen jäseneksi nimettiin Nina Väkeväinen (Kankaanpää) Mari Ervelän erottua. Maakuntahallituksen varajäseneksi nimettiin Juhani Oksanen (Kokemäki) Jari-Matti Välkkysen erottua.

Lisätiedot:
vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen 044 711 4385
Maakuntavaltuuston 14.12.2018 kokouksen esityslista

 

Satakunnan liikennejärjestelmän kehittämisen ytimessä viennin kilpailukyky ja asukkaiden hyvinvointi (26.11.2018)

Satakunnan jatkuva liikennejärjestelmätyö uusine kehittämiskohteineen hyväksyttiin tänään Satakunnan maakuntahallituksen kokouksessa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitettiin toimintaympäristön muutosten johdosta; tavoitteissa ja painopisteissä huomioidaan paremmin muun muassa ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Kärkiteemat ovat yhä kilpailukykyiset ulkomaankaupan kuljetusketjut, sujuvat yhteydet kotimaahan ja ulkomaille, toimiva perusverkko ja liikennepalvelut, turvalliset matkat ja kuljetukset sekä kestävä kaupunki- ja taajamaliikenne.

1. Valtatien 8 parantaminen
- Eurajoen eritasoliittymä
- Porin keskustan kohdan (vt 2/8) nelikaistaistus ja liittymäjärjestelyt
- Rauman (vt 12) eritasoliittymän parantaminen
- Nelikaistaistus Rauma–Pori–Söörmarkku

2. Kokemäenjokilaakson liikennekäytävän (rinnakkaiset vt 2 ja rata) parantaminen
- Porin keskustan kohdan parantaminen (vt 2/8) ja Ulasoorin eritasoliittymä
- Radan ja valtatien yhteiset rinnakkaistie-, liittymä- ja pyörätiejärjestelyt ja tasoristeysten poistaminen
- Radan nopeustason nosto
- Valtatien nelikaistaistus välillä Ulvila–Harjavalta

3. Joukkoliikenteen runkoyhteyksien kehittäminen
- Henkilöjunaliikenteen ulottaminen Raumalle ja Porin junayhteyksien kehittäminen
- Pori–Tampere-radan tasoristeysten poisto ja nopeustason nosto
- Porin lentoyhteyksien ja lentoaseman toimintaedellytysten turvaaminen osana alueellista lentoasemaverkkoa

4. Perusväylänpidon riittävän rahoitustason turvaaminen
- Riittävät resurssit liikenneverkon hyvän hoitotason turvaamiseksi, korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja pienten kustannustehokkaiden liikenneturvallisuus-, jalankulku- ja pyöräilytoimenpiteiden toteuttamiseksi

5. Kaupunkien ja taajamien jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen
-  Kuntien ja valtion lisäpanostus jalankulkuympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen sekä pyöräilyn pääreittien laatutasoon ja kunnossapitoon   

Aiempi Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin 2015, ja suuri osa siinä olleista kärkikohteista on toteutunut. Toimenpiteitä ovat muun muassa Söörmarkun eritasoliittymän rahoitus ja toteutus 2018-2019, Eurajoen ja Laitilan eritasoliittymien tiesuunnitelmien laadinta 2018-2019, Porin henkilö- ja tavarajunaliikenteen yhteyksien kehittäminen satamaan asti, Pori-Mäntyluoto/Tahkoluoto -radan sähköistyksen rahoitusa ja rakentaminen 2017-2019, Rauman väylän syventäminen 12 metriin 2017, valtatien 2 Pori-Helsinki kehittämisselvitys 2017, valtatien 12 parantaminen välillä Eura–Raijala 2018-2019 ja junatarjonnan lisääminen. Seuraavaksi Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan tulevien linjausten mukaisesti; sen teemoja tullevat olemaan muun muassa liikennepalvelulaki ja liikenteen automaatio.

Kunnat painottavat liikenneverkoston kehittämistä edunvalvonnan kärkenä

Satakuntaliiton jäsenkunnilta saapui 15 lausuntoa Satakuntaliiton talousarvioon vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmaan 2019-2021. Lausuntojen painopisteenä oli liikenneverkoston merkitys edunvalvonnan kärkenä. Tämän ohella Satakuntaliiton nykyisiin tehtäviin liittyvät toimenpiteet nousivat lausunnoissa esille; näitä olivat muun muassa edunvalvonnan tehostaminen, maakunnan elinvoimaisuus, kansainvälinen tunnettuus sekä kehittämis- ja työvoimapoliittiset, kuten koulutetun ja osaavan työvoiman saavutettavuus. Kuntaosuuksien pitämistä aikaisempien vuosien tasolla pidettiin myönteisenä. Talousarvio ja toimintasuunnitelma etenee maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi 14.12. kokoukseen.

Lisätiedot:
vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505
vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen 044 711 4385

Satakuntaliiton maakuntahallituksen kokous 22.10.2018

Satakunnan junaliikennettä halutaan kehittää – Satakunta hakee pilottia Rauma – Kokemäki – Tampere -yhteysvälille

Maakuntahallitus hyväksyi 22.10. kokouksessaan Satakuntaliiton lausunnon rautateiden osto- ja velvoiteliikenteen kehittämiseksi. Satakuntaliitto pitää alueensa kuntien, elinkeinoelämän ja asukkaiden kannalta välttämättömänä, että Liikenne- ja viestintäministeriö turvaa Pori − Tampere -yhteysvälin nykyisen palvelutarjonnan siten, että se edelleen palvelee työmatka- ja opiskeluliikennettä vuosina 2020-2022. Satakuntaliitto esittää myös Porista lähtevän myöhäisen iltavuoron lisäystä.

Satakuntaliitto esittää alueellisen junaliikenteen pilottihankkeeksi Rauma – Kokemäki − Tampere –henkilöraideliikenteen käynnistämistä. Alueellinen junaliikenne Rauman ja Tampereen välillä kehittäisi esimerkiksi työmatkaliikennettä ja matkailun edistämistä. Rauman ja Tampereen välinen junaliikenne pysähtyisi Kokemäen, Vammalan, Karkun ja Nokian asemilla, jolloin se toteutuessaan nopeuttaisi Porin ja Tampereen välisiä junavuoroja, jotka voisivat jatkossa kulkea pysähtymättä näillä väliasemilla. Ratkaisu parantaisi ilmastonäkökohdat huomioon ottaen raideliikenneyhteyksiä Satakunnan ja pääkaupunkiseudun välillä.

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 ehdotus 2 hyväksytty

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen 2 ja asettaa sen nähtäville. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen 2 aineisto on laadittu  ensimmäisessä ehdotusvaiheen lausuntoihin annettujen vastineiden ja 16.5.2018 pidetyn viranomaisneuvottelun perusteella.

Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta poistettiin Honkajoen Jussinkeidas ja Ulvilan Kivijärvensuo ja lisäksi Honkajoen Kodesjoenkeitaan aluevarausta tarkistettiin. Ulvilan Haukisuon aluevaraus muutettiin selvitysalueeksi käynnissä olevan valitusprosessin ja saadun palautteen perusteella. Merikarvialle Tuorilan teollisuusalueen itäpuolelle lisättiin yksi uusi aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealue. Porin Riihikedon rautatieverkon kuormauspaikan merkintään lisättiin kehittämissuositus, jonka perustella alueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi tutkia ja mahdollista uutta sijaintia tulisi tarkastella seudullisesti. Kaupan teeman osalta kaavaselostusta täydennettiin kaupan suunnitteluperiaatteiden osalta ja kaupan vaikutusten arviointia täydennettiin liikennejärjestelyjä koskevalla kohdalla. Maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen osalta pitäydyttiin aiemman ehdotusvaiheen mukaisessa ratkaisussa.

Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotus 2 asetetaan nähtäville marraskuussa ja nähtävilläoloaikana järjestetään kolme seudullista yleisötilaisuutta. Satakuntaliiton maakuntahallitukselle osoitetut muistutukset käsitellään ja niihin laaditaan vastineet. Tavoitteena on, että Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 hyväksyttäisiin Satakuntaliiton maakuntavaltuustossa 2019.

Kokouksessaan maakuntahallitus päätti myös jatkaa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen verkostoyhteistyötä vuonna 2019 ja hyväksyä maakuntahallituksen varsinaisen jäsenen Mari Ervelän eropyynnön. Lisäksi kokouksessa kuultiin katsaus EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 valmisteluun.

Maakuntahallituksen kevään 2019 kokoukset järjestetään 18.1., 11.2., 18.3., 15.4. ja 3.6.2019.

Lisätietoja antavat:
Asko Aro-Heinilä, vt. maakuntajohtaja, puh. 050 350 1505
Karolina Hentunen, vs. hallintojohtaja, puh. 044 711 4385
Maakuntahallituksen 22.10.2018 kokouksen esityslista