Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma 2016–2018

Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma 2016–2018 on lisäluku Satakunnan maakuntaohjelman 2014–2017 toimeenpanosuunnitelmaan.

Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma 2016–2018
Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma 2016–2018 tiivistelmä (alla oleva teksti)

AIKO-rahoituksen sivuosoite on www.satakuntaliitto.fi/aiko-satakunta

Älykäs Erikoistuminen - Smart Specialisation sivuosoite on www.satakuntaliitto.fi/S3platform >> Framework for Smart, Sustainable and Inclusive Growth in Satakunta Region

Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma 2016–2018
Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (ERM) on laadittu perustuen Sipilän hallitusohjelman mukaiseen Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kärkihankkeeseen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO). Suunnitelma on koottu yhtenäiseksi asiakirjaksi tukemaan Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa. Osallistavalla tavalla laadittu ERMsuunnitelma on lisäluku Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. Satakunnan ERM-suunnitelmassa on analysoitu Satakunnan muutosjoustavuutta taloudellisten, yhteiskunnallisten sekä institutionaalisten tekijöiden suhteen. Lisäksi on tunnistettu riskialueita ja -aloja laadittu suunnitelma niihin varautumiseksi. Suunnitelmassa on myös tarkasteltu viranomaisten työnjakoa yhteistyötä äkillisten rakennemuutostilanteiden hoitamisessa. Suunnitelmassa on esitetty myös suunnitelma AIKO-rahoituksen käytöstä. Lopuksi kuvataan suunnitelman valmisteluprosessi.

Alueen muutosjoustavuus eli resilienssi tarkoittaa alueen sopeutumiskykyä toimintaympäristön muutoksiin. Satakunnan osalta analyysi on laadittu tilastoanalyysin, trendiraporttien ja muun ennakointiaineiston pohjalta.

Taloudellinen muutosjoustavuus
Satakunnan on teolliselta rakenteeltaan maamme viidenneksi monipuolisin (HHI)11. Satakunnan suurimmat toimialat ovat työpaikkamääriltään teollisuus (osuus 20 %), sosiaali- ja terveysalat (SOTE) (18 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (10 %). Teollisuudessa teknologiateollisuuden osuus on korkein, noin puolet teollisuuden työpaikoista. Metallien jalostus, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat selvät tukipilarit, sillä niiden osuus on neljä viidesosaa metallialojen työpaikoista. Teollisuus on riskialttein johtuen mm. suhdanneherkkyydestä maailmantaloudelle, mikä välittyy viennin kautta aluetalouteen. Sitä kuitenkin pienentää aiemmin todettu teollisuuden monipuolinen toimialarakenne.

Yhteiskunnallinen muutosjoustavuus
Yhteiskunnallista resilienssiä analysoitaessa on huomioitu väestöennusteet, väestöntiheys, väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen muutokset, kuntatalouden tunnusluvut, lainakanta asukasta kohden, asukkaiden tulonjako ja palvelujen saavutettavuus. Satakunnan elinkeinorakenteessa suurin ryhmä on yhteiskunnallisista palveluista elantonsa saavat. Se luo jonkinlaista muutosjoustavuutta, sillä niiden kehitys on julkisen sektorin suuresta roolista johtuen ollut suhteellisen vakaata. Satakunnan väestö on ollut pitkään maan keskitasoa iäkkäämpää etenkin Pohjois-Satakunnassa.

Institutionaalinen muutosjoustavuus
Institutionaalista resilienssiä on tarkasteltu maakunnallisesti. Satakunta on maakuntana kompakti, jonka keskusten välillä on verrattain lyhyet etäisyydet. Maakunnan aluekehittämisen ja edunvalvonnan kannalta keskeisiä yhteistyökumppanuuksia ja verkostoja on runsaasti. Keskeisistä kärkialoista on koottu maakunnallisia yhteistyöryhmiä. Maakunnallinen yhteistyö ja keskustelu useilla toimialoilla sekä kolmannen sektorin piirissä on säännöllistä ja toimivaa.

Tunnistetut riskialueet ja alat sekä suunnitelma niihin varautumiseksi Satakunnassa teollisuuden toimialarakenne on monipuolinen. Tämä vahvistaa Satakunnan muutosjoustavuutta, mutta teollisuuteen liittyy myös muutosjoustavuuden kannalta merkittävimmät riskitekijät. Teollisuus on suhdanneherkkä maailmantaloudelle, mihin liittyvät muutokset välittyvät viennin kautta aluetalouteen.

Analyysissä on tunnistettu teollisuuden toimialat, joilla riskit ovat vielä muita teollisuuden aloja suuremmat mm. siitä syystä, että toimipaikkoja on vähän, ja ne ovat lisäksi suuria työllistäjiä. Sosiaali- ja terveysalojen (SOTE) muutosjoustavuutta pidetään alan vakaan kehityksen ansiosta melko vahvana. Kuitenkin on syytä varautua tuleviin muutoksiin, jotka voivat uhata palvelujen saavutettavuutta. Satakunnan muutosjoustavuuteen vaikuttavia riskejä sisältyy lisäksi osaavan työvoiman saatavuuteen, väestön ikääntymiseen, logistiseen saavutettavuuteen sekä yritystoiminnan ja palvelujen uudistumiskykyyn. Satakunnan alue-ennakoinnin toimintamallilla maakunta pystyy varautumaan ennakoituun rakennemuutokseen. Riskialueiden/-toimialojen tunnistaminen ja riskeihin varautuminen viedään Satakunnassa kaikkiin keskeisiin ennakoinnin prosesseihin. Maakunnallisen alue-ennakoinnin yhteistyön kokonaisuuteen sisältyy myös mahdollisuus tarkastella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia esim. teema- tai toimialakohtaisesti mikäli se nähdään jonkin kokonaisuuden kannalta merkittäväksi.

Suunnitelma AIKO-rahoituksen käytöstä

AIKO-rahoituksella on oma rahoitusprofiili ja siinä korostuvat erityisesti kokeilukulttuuri, nopeat pilotoinnit ja uudet innovatiiviset avaukset. AIKO-rahoituksella käynnistetään toimia, jotka edistävät valittuihin teemoihin liittyvien uusien toimintatapojen sekä laajempien kehittämisavausten ja -kokonaisuuksien syntymistä ja joita ei sellaisenaan ole mahdollista rahoittaa rakennerahasto- tai maaseuturahaston varoin. AIKO-rahoituksen teemoista ja pilotointipainotuksista on käyty keskustelua sidosryhmien kanssa ja niitä on määritetty mm. alue-ennakoinnin johtoryhmässä ja alue-ennakointiin liittyvissä keskustelufoorumeissa. Em. keskusteluista ja tilaisuuksista on saatu lisäksi ehdotuksia AIKO-hankkeissa toteuttaviin kokeiluihin ja pilotointeihin. Satakunnan AIKO-teemoiksi valikoituivat:
· Uudistuva teollisuus (T1)
· Kasvava biotalous (T2) sekä
· Muuttuvat palvelut (T3)

Valmisteluprosessin aikana valittiin myös neljä teemoja läpäisevää ja ennakoivaa rakennemuutosta tukevaa pilotointipainotusta, jotka ovat:
· Osaamisen kehittäminen sekä yrittäjyyden ja työllistymisen uudet mallit,
· Kokeilevat TKI-kehitysalustat sekä investointien ja kansainvälistymisen edistäminen,
· Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut ja
· Kestävät energiaratkaisut ja resurssitehokkuus.

Nämä ovat teemoja, joihin liittyy Satakunnan muutosjoustavuuden analyysin perusteella ennakoituun rakennemuutokseen liittyviä riskejä tai niissä tunnistetaan olevan Satakunnan kilpailukyvyn kannalta merkittäviä mahdollisuuksia ja osaamista. Porin kasvusopimusehdotus - Teollisuuskäytävä sekä Satakunnan ERMsuunnitelma muodostavat yhdessä teollisuuden uudistumista edistävän, toiminnallisen ja koko Satakunnan kattavan kokonaisuuden. Satakunnan maakuntahallitus hyväksyi AIKO-teemat ja pilotointipainopisteet kokouksessaan 8.2.2016. AIKO-rahoituksella tuetaan kokeiluja, jotka täyttävät sekä ERM-teemojen ja pilotointipainotusten kriteerit.

Suunnitelman seuranta
Satakunnan ERM-suunnitelman toteutumista, tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain maakuntaohjelman TOPSU:n laatimisen yhteydessä.

Muutosjohtaja
Timo
Vesiluoma

• maakuntauudistuksen muutosjohtaja elinvoimapalvelut (aluekehitys, alueiden käyttö, kasvupalvelut, maaseutupalvelut)

puhelin +358 44 711 4330
etunimi.sukunimi (a) satakunta.fi